Kesän kuvat

 

Ainoa kyläily tänä kesänä, ystävien luokse naapurikuntaan.

Sain valmiiksi pakastettuja vadelmia ja mustikoita kotiin kuljetuksella. Kiitos valtavasti!

Kurpitsaa saimme takapihalta. Tomaattiakin tuli hyvin, mutta kurkut ei oikein menestyneet.

Mansikoita ostimme hiukan pakkaseen talven vitamiineiksi.

Toissa yönä oli kuunpimennys, joka vaan vilahti pilvien raosta. Viime yönä kuu näkyikin sitten hyvin.

Kesä on mennyt aivan kotona ollessa. Elämässä on ollut paljon muuttuvia tekijöitä, joiden takia kaikki liikkuminen on jäänyt. Ruokakaupassa on pakko välillä piipahtaa. Onneksi se on tuossa nurkan takana. Tuntuu hassulta, että syyskuu on jo puolessa. 

Olen askarrellut paljon. Se jotenkin rauhoittaa mun ajatuksia ja pystyn nousemaan siitä  muualle nopeasti. Teen kirjasia itselle. Ne on sitten helppo hävittää roskiin, jos alkavat tuntua turhilta. 

Värikästä syksyn jatkoa kaikille! Voikaa hyvin!

Hyvää äitienpäivää kaikille tasapuolisesti!

 

Kukkia on jo aamusta pöytä täynnä. Olen onnekas.

Pihallakin kukki, vaikka ilma on ollut jäätävän kylmää. Olen tassutellut pitkässä toppatakissa, joka on odotellut pesua. Parina päivänä tarkenin toppis päällä istua hetken takapihalla. 

Pääsin piipahtamaan kirpparilla ja tunnustan tein heräteostoksen. Tuo sienijuttu vaan vaati meille pääsyä ja maksoi ihan kaksi euroa. Sotkujakaan ei näe pöydällä, kun tuo on edessä, hih.

Elämässä on koko ajan muuttuvia tilanteita, jotka vaativat huomiota. Kotihommat on tehtävä jossain välissä. Hiljaisina hetkinä silppuan papereita, huvinsa kullakin.

Toivotaan lämpöä ja hetken tuuletonta säätä. Tai ainakin minä toivon ja mun toppatakki.

Voikaa hyvin! 

mummo leikkaa ja liimaa; leikkii

 

Taivas on loistanut useana iltana ja aamuna niin kauniina, mutta en vaan ole saanut kuvattua. Tämä kuva on ihan vaan meidän takapihalta.

Tulppaanikimpusta toin pari kukkaa työpöydälle. Kukka oli niin ujo, että painui lehtien taakse piiloon. Muutaman päivän kuluttua kurkisteli varovasti mun sotkuista pöytää. 

Olen paljon leikellyt lehtiä ja tehnyt niistä sivuja vihkoihin, Eräs päivä etsin tarroja kalenterin piristykseksi ja nämä paperit osuivat silmiin. Tilasin ne, kun jotenkin vaan ihastuin niihin. Varastoista löytyi vanhat kalenterin kannet ( kaikki pitää säilyttää, vaikka ei olisi tilaakaan). Muutama sivukin oli tallessa ja innostuin tekemään tuota muistojen kirjaa.

Kirjat on aina olleet mulle tärkeitä ja omistin myös ison hyllyllisen niitä. Paljon hävitin ja lahjoitin jo ennen tietoa muutosta. Muuton yhteydessä hävitin loputkin, kun täällä ei oikein ollut niille tilaa. Sen vähän tilan, joka oli täytin askartelutarvikkeilla. Niitäkin hävitin paljon, mutta toin myös tänne. Tiesin, että tarvitsen tekemistä muutakin kuin kotihommia. 

Muutaman kirjan toin mukana ja tytöltä saan luettavaa, kun siihen taas innostun. Luen välillä putkeen ja aikoja menee ilman kirjan avaamista. Kirjasto ei siis toimi mulla, kun en jaksa ajatella aikatauluja lukemisella. Kaipaan kirjoja esineinä entisestä elämästä. Ehkä tämä kirjanen on sen muiston elämistä. 

Tai ehkä vaan keksin tekemistä, että voin siirtää kotohommia. Teen mä pakolliset ruuat, pyykit ja siivoankin joskus. En vaan ole oikein keittiömummo. Tähän ikään on ennättänyt leipoa leivät, pullat, pikkuleivät, piiraat, paistaa monenlaiset ruuat, järjestää juhlat. Ehkä saan jo hiukan laistaa niistä ja leikkiä omilla jutuilla.

Muutama lämmin päivä oli jo, mutta nyt on taas lunta maassa ja kolea tuuli. Kai tämä silti jo alkaa kevääksi muuttua.

Hyvää pääsiäistä ja kevään jatkoa kaikille!

Molla vilkuttelee, jos joku vielä tänne eksyy

 

Ystävänpäiväkin jo meni, tai eikö jokainen päivä ole ystävänpäivä. Tässä teille kaikille kukkia, jotka vielä tänne mun hiljentyneeseen blogiin eksytte. Sain kevään ensimmäiset tulppaanit mieheltä.

Taivas on loistanut monena iltana takapihan puuston takana.

Myös aurinko on pilkistänyt muutaman kerran. Valoisuus on lisääntynyt valtavasti.

Keskitalvi on vierähtänyt erilaisten terveysongelmien kanssa kummallakin. Ei niin vakavien, mutta ainahan ne pysäyttää. Kai se kuuluu vanhuuteen, että ongelmat lisääntyy. Liukkauttakin on ollut, että täytyy katsella milloin uskaltaa ulos mennä. Kerran jo jalat lipsui ja istuin jäätiköllä. Ongeksi ei pahempaa sattunut kuin itsetunto sai vain osuman.

Sain joululahjaksi uuden valaisimen työpöydälle. Nyt kelpaa, kun näkee kunnolla. 

Lapsenlapselle naputtelin kettu-timanttityön. Hän oli saanut sen lahjaksi ja oli vielä liian hankala hänelle ja mummo sai tehdä sen. Mä nautin noiden tekemisestä; aivot nollaantuu kaikesta muusta ja ei häiritse muita.

Elämä on hiljaista, mutta ihan hyvää. Kuvattavaa on vähän kun kotona vaan ollaan. Kauppareissulla ei kuvaaminen tule mieleen, kun yrittää ruuat muistella kaikki mukaan. Jospa kesällä jaksaisi vähän liikkua ja muistaisi kuvatakin. Tämä blogi olisi kiva pitää hengissä. Jäisi itsellekin muistoja talteen.

Kaikkea hyvää teille! Palaillaan.

Hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta 2025!

 Toivotan teille kaikille kaikkea hyvää tämän vanhan kuvan kera!

Täällä kaikki hyvin. Jotain pientä tautia on ollut liikkeellä ja minulla laiskaväsy ei vaan helpota. Eilen siivoilin hiukan joulua esille pölyjen alta ja valmistelin joulun ruokia. Kahdestaan täällä ollaan eli ei paljoon ole tarvetta.

Mulla vanha känny sai muistisairauden ja jouduin hankkimaan uuden. Kuvaaminen on ollut katkolla hetken aikaan ja kuvien siirrossa on taas opettelemista. Mutta kaikki aikanaan, olen ensin laitellut tärkeimmät sovellukset. Läppärikin kävi huollossa, kun sekin alkoi jumitella. Jospa nyt niiden muisti pelaisi ja olisin vaan itse se muistisairas.

Ai niin lämpömittarikin sekosi, näyttää ulkolämpötilaa +13.7, reps. Kosteaa tuolla ulkona on, mutta ei siellä niin lämmintä ole. 

Palailen taas, kun opin koneiden sielunelämän ja jaksan ottaa kuviakin.

Hyvää ja makoisaa joulun aikaa... niin lahjarikasta!

Molla rivarista!

tervehdys pitkästä aikaa

 

Lokakuu luiskahti ohi huomaamatta. Olen näperrellyt kaikkea pientä, mutta kuvaaminen vaan jää. Maalla tuli kuvattua luontoa ja samalla myös omia tekosia. 

Mulle lokakuu on kukkakuukausi. Meidän hääpäivä ja mun syntymäpäivä on yhdessä nipussa. Kukkia sain tänäkin vuonna ja muitakin lahjuksia. Kymmenet siirtyivät, mutta juhlia en pitänyt. Lapset kävivät perheineen ja se juhlisti riittävästi. Omia juhliani en ole koskaan pitänyt ja nyt pienissä tiloissa näin syksyllä se olisikin aika hankalaa.

Sain kortteja ystäviltä, lapsilta kirjan, lahjakortin. Lapsenlapseni oli askarrellut minulle rannekorun, ihanaa. Myös puheluita tuli useampi. 

Miehen kanssa kävimme syömässä ja asioita hoitamassa kaupungissa. Pääsin myös kirpparikierrokselle pitkästä aikaa. Pientä kivaa meidän jaksamisen ehdoilla. Hyvä päivä, tai oikeastaan viikko oli.

Mies asensi takapihalle kausivalot pimeyttä karkottamaan. Ne näkyvät ikkunasta kauniisti ja ajastin hoitaa sammutuksen. Pientä kivaa meille kahdelle.

Eilen satoi ensilumi ja hiukan sitä on vielä tänäänkin. Talvi tulee halusimme tai emme.

No joulu tulee pian ja ehkä jaksan muutaman kortin edes tehdä ennen sitä.

Mukavaa alkutalvea kaikille!

Heinäkuun kuulumiset

 

Sain ruusuja pikkuneidiltä. No okei myös vanhemmilta.

Tein vuoteen ekan kortin. Pikkuneidille nimipäiväksi kettukortin. Nyt taisi osua ja upota tuo kortti. Hyvä minä!

Amppelitomaatti on antanut satoa tosi hyvin ja lisää on tulossa.

Muutama mansikka on viime kesän kausimansikka tuottanut. Istutin sen maahan syksyllä.

Kurkkuja olemme saaneet hyvin ja olen jo säilönytkin muutaman purkillisen.

Kurpitsa on antanut heikosti satoa. Näytti jo, että emme saa mitään. Nyt on saatu pari jo ruokapöytään. No aina ei voi onnistua.

Heinäkuu on mennyt jotenkin sumussa. Jotenkin on taas tunne, että kadotin koko kesän, vaikka onhan sitä vielä jäljellä. 

Olen tehnyt useamman timanttityö, kun rauhoitun niiden parissa. Kaappiin ne menee, mutta nyt tarvitsen jonkun keinon pään kasassa pysymiseen.

Katsellaan, mitä loppukesä tuo tullessaan, ehkä valoa tännekin risukasaan meille kahdelle.

Voikaa hyvin ja palaillaan

Hyvää juhannusta!

 

Ihmeitten aika ei ole ohi. Mun vielä aika pieni kaktus alkoi kukkimaan. Ihan suu auki olen sitä katsellut.

Me menemme piipahtamaan vanhoissa maisemissa. Poika hakee meidät ja olemme ainakin yhden yön siellä. Miehellä on ollut ongelmia sairauden kanssa ja on nyt lääkärissä. Ei suurempia ongelmia, mutta kuitenkin. Toivottavasti saa apua. 

Iloitsen, kun saan touhuta pojantytön kanssa hiukan kauemman aikaa ja onhan kiva katsella järvimaisemaa.

Toivotan oikein hyvää juhannusta kaikille!

kukkia ja kasvatuksia

Harakankellot kukkii raja-pensaan alla. Saavat kukkia aikansa, kun ovat niin kauniita. 
 

Mies osti syötäviä kasvia. Tomaatti kasvaa amppelissa. Nyt vaan odotellaan, että alkavat punastella.

Laatikoissa on sipulia, kurkkua, kesäkurpitsaa ja salaattia. Sipulinvarsia ja salaattia olen jo napsinut. Kivahan noita on seurailla. Helteillä sai melkein asua noiden luona vesisankon kanssa.

Luulin jo menettäneeni nuo äitienpäivä kukat. Mutta iloksi ne alkoivat puskea nuppua ja pari on jo avautunut. Ehkä se helle niitä kuritti, kun tuossa on niin kuuma seinämäkin.

Etupihalla on taas orvokit. Se taas on niin varjoissa paikka. Kun noita jaksaa nyppiä, niin yleensä kestävät koko kesän.

Helle oli ja aika kauan, mutta meillä sisällä oli ihan inhimillistä. Pihalla kävin pieniä hetkiä nauttimassa lämmöstä. Kun ei tarvitse enää tehdä mitään, niin nivelet nauttii lämmöstä ja kiusaavat vähemmän. Kaupassa piipahdettiin viileällä hetkellä ja muuallehan ei ole pakko mennä. Auto saa olla silloin rauhassa. Kun ei ole ilmastointia, niin helteellä ei matkustella. Nyt on satanut. Luonto jo kaipasikin vettä eli hyvä niin. 

Jotain pientä olen askarrellut. Täytyy katsella jaksanko kuvailla.

Juhannuskin on pian ja keskikesä.  Oikein hyvää kesän jatkoa kaikille!

Äitienpäivä ajelulta

 

Mua on hellitty kukilla

Viikko sitten tyttö kävi perheensä kanssa . Ikkunat tuli pestyä ja verhot vaihdettua ja komea kukkakimppu jäi pöydälle. Eilen olimme pojan perheen luona syömässä ja kukkakassin kanssa lähdin kotiin.

Mies myös osti minulle kukan.

Kiitos kaikille! Nyt vaan nautin kukkapaljoudesta.

Tänään ajelimme Punkaharjun ohi. Siellä oli upeita puita ja pieni katos. Kiva ilma ajella, kun ei ollut liian kuuma. Hiukan myös kävelimme, vaikka paikoin tuuli oli jäätävää. Nyt on jo enteitä, että saisimme lämmöstä nauttia.

Kotimatkalla törmäsimme tälläiseen näkyyn. Valtava määrä eri lintuja. Sorsia, hanhia ja pesivä joutsen pari ainakin. Voi, kun olisi ollut oikea kamera. Mä en kännyllä saanut tarkkoja kuvia, mutta tässä muutama silti.

Huhtikuu oli kylmä. Piha suli monta kertaa ja peittyi lumella. Välillä satoi jäätävää vettä ja tuntui, että koskaan ei lämpiä. Mutta jospa nyt saisi istua hetken edes pihalla ilman, että olisi aivan jäässä.

Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Joulukuu ja talvi täällä

 

Lyhty sisällä hyllyn päällä.

Ulkolyhty aidan pielessä.

Aurinko pilkottaa puiden latvoissa

Tänään on puut huurteessa ja 14 astetta pakkasta.

Joulukuu on hyvässä vauhdissa ja joulu lähestyy. Joulukortit odottaa postiin vientiä (olen vanhanaikainen, kun haluan lähettää joka vuosi muutaman kortin) ja muutama lahja on paketissa. Lahjoja emme hanki enää montaa. Lapsenlapset saa jotain pientä ja lapset joulunamuja. 

Jouluruokia ostamme hiukan valmiina ja ehkä kukan pöydälle. Pari tonttu ja kynttilät riittää koristeeksi.

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Yritän tehdä postauksen ennen joulua, vaikka tuntuu aika lipuvan käsistä. Maalla kuvaili aina rantaa, joka muutti aina muotoaan.  Talvella ei tarkene paljon ulkona kuvailla edes kauppareissuilla.

Sateen ropinaan harmaassa päivässä

Sain ruusukimpun varmaan kolme viikkoa sitten ja vieläkin tuosta on muutama ruusu maljakossa.  Niin kauniita ja kestäviä.

                                     
Aloittelin tytölle leikekirjaa ja nyt odottelen loppu materiaaleja.

Innostuin tekemään itsellekin jäännöspapereista sivuja. Mä nollaan päätäni leikkaamalla ja liimalla paperisilppuja. Harvoin katson teeveetä. Lukea en enää jaksa. Mutta noissa ei ole niin pilkun päälle, ja saa vaan tuhrata.

Vettä on satanut joka päivä ja useamman kerran. Flunssa tai joku muu on kiusannut meitä molempia. Olemme olleet vaan kotona, no ruokakaupassa toinen on piipahtanut. Ruokaa olen yrittänyt tehdä ja siivotakin vähän.

Jospa tämä tästä taas helpottaisi. Kohta vaihtuu vuosi ja saa odotella auringon pilkahduksia tämän pimeyden jälkeen.

Voikaa hyvin ja jaksamista syksyyn!

lokakuinen tervehdys

 

Kuukausi meni ilman postauksia. Tämä kuva on meidän leikki-, padel-, ulkoliikuntakentän päältä syyspilvistä juuri ennen sadekuuroa.

Sain kunnon flunssan ja hunajateetä meni isossa kupissa pitkin päivää. Nyt alkaa hiukan helpottaa, vaikka yskää on vieläkin.

Myrskyä on ollut melkein joka päivä, ainakin joka toinen. Eräs ilta kuului kamala pauke. Harjat kaatuivat pihalla ja ikkunalaudalle lensi oksa. Onneksi ei pahempaa.

Keittiön pöytää kaunistaa kukkakimppu ja kaktuskin teki pari kukkaa.

Tänään jaksoin jo kauppareissulla hakea muutaman callunan ja kanervan piristämään sisääntuloa.

Maa oli huurteessa pitkälle aamupäivää. Luntakin taisi olla joku päivä hiukan maassa. Mulla vaan päivät taas katosi nenäliinan poimuihin.

Tänään on kaunis aurinkoinen syyspäivä. Minäkin olin hiukan pihalla pitkässä toppatakissa. Haluan  varoa vilustumista taudin jälkeen. Tässä iässä on suuri vaara jälkitauteihin. 

Aurinkoisia syyspäiviä teille sinne ruudun taakse!

Palailen taas.