Näytetään tekstit, joissa on tunniste ristipisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ristipisto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. joulukuuta 2023

Leppoisaa joulun aikaa kaikille!

 

Tein muutaman taulun työhuoneen oveen omaksi iloksi. Kortteja en tehnyt tänä vuona ensimmäistäkään. Laitoin muutaman varastossa olleen kortin ainoastaan.

Käytävän tasolla palaa muutama kynttilä.
Keittiössä palaa viime vuona saatu tähti ja kaktus kukkii ja omatekemä liina pöydällä. Siinä meidän vähäiset koristeet tonttujen lisäksi. 

Ruuat ostimme valmiina ja leipomukset myös jätin väliin. Taitaa tämä mummo laiskistua ihan kokonaan. Siivosimme me sentään viikkosiivouksen verran.

Ehkä teemme pienen jouluretken, mutta sen näkee sitten. Kotonakin joulu toki menee hyvin. Kaksin on jo vietetty niin monta joulua.

Viettäkää omanlaisenne joulu ja rentoutukaa! 
Olen ajatuksissa teidän kaikkien luona ja kiitän, kun jaksatte lukea mun juttuja. Olette parasta tärkeitä mulle. 

torstai 23. joulukuuta 2021

Hyvää joulua!

 

Harmaat ja vanhat tontut ovat seurana meille joulun aikana.
Takkatuli lämmittää meidän vanhojen jäseniä.

Lahjaksi saadut kynttilät ilahduttavat pöydällä ja vuoronperään tuikkivat meille valoa. Ostin myös kukka-asetelman, kun emme enää hanki kuusta sisälle. Kuuset saavat ilahduttaa meitä pihalla.

Kaikki on valmiina joulua varten ja saamme odottaa rauhassa pyhiä

Toivon teille kaikille hyvää ja rentouttavaa joulun aikaa!


maanantai 23. joulukuuta 2019

Toivotan jokaiselle oman oloista joulunaikaa!

 Pari puulintua paikalliselta tekijältä olen ostanut joku vuosi sitten. Esillä nuo ovat koko vuoden, mutta nyt nostin pöydälle. Ne ovat niin kauniita ja jouluisiakin.
 Korillinen tuohijuttuja ja lahjaksi saatu puulintu ja puiset tulppaanit. Noita tulppaaneja mulla on muuallakin, pieniä kauniita.
 Joku vuosi innostuin tekemään noita palloja, kun luin Marjo Kauppilan, Heini Kylmän Paperista Joulun taikaa-kirjaa. Marjolla oli kauniimpia, mutta pidän noistakin. Joka asiassa ei voi olla paras, hih.
Marjo oli tosi taitava askartelija, mutta hänen aikansa oli suuntautua muualle. Minulla on hänen kirjansa, josta voi ammentaa ideoita.

Pari tekemääni joululiinaa pääsee jouluksi pöydälle. Taitaa noita muutama olla maailmallakin, en vaan enää muista monta. Meille riittää nuo pari.
Meillä on enää tosi vähän koristeita, kun olen antanut lapsille ja osa on hajonnut vuosien varrella. Vähempi on parempi ja kuustahan meillä enää ole. Kuusi oli aina pienten lasten ilona ja nyt lapset viettävät joulua omissa kodeissaan.

Märkää lunta meillä on vielä ja on luvattu, että joulu on valkea. Taitaa joulupäivänä lunta tulla taas lisää. Märkää tuolla on ja sivuteillä paikoin liukasta.

Viikonloppuna ajelimme kaksivuotiaan syntymäpäivillä. Silloin oli tosi liukasta myös osalla suurempia teitä. Onneksi taitavan kuskin avulla pääsimme perille turvallisesti.
Kaksi vuotiaan lahjapaketti avautui ripeästi.  Pehmeä paketti, hymm? Jospa pukki toisi kovemman paketin.
Tonttutyttö puhalteli reippaasti kynttilän sammuksiin ja ihan ilman apua. Paljon on taas vuoden aikana kaikkea uutta opittu. Kakun maistelun jälkeen pelasimme ja piirtelimme yhdessä. Mummoa ilahduttaa, kun lapsi jo muistaa ja tunnistaa. Harvoin nähdään, kun ei ihan vierekkäin asuta.
Heillä oli kuusi koristeltu ja muutenkin kaikki niin jouluista. Ihana joulun aloitus meille.

Kotiin tullessa käville tytön perheen "ilona", kun heillekin sattui vapaata. Näimme myös isompaa lapsenlasta, kun hänellä oli sen verran vapaata.
Kun lapset asunnot samalla suunnalla, saa samalla reissulla nähdä kaikkia, jos vaan vapaat sattuvat kohdalle.

Nyt saamme vaan olla ja katsella sataako vai paistaako ulkona. Ruuankaan vuoksi ei tarvitse kotoa poistua ainakaan viikkoon, tai loppuvuoteen.

Aamulla meidät on kutsuttu brunssille ja sen jälkeen erakoidumme Majalle kahdestaan.

Hyvää ja teidän näköistä joulua lukijani! Toivon, että se joulun taika koskettaa teitä ja saatte rauhan edes hetkeksi omalla tavallanne! <3 p="">

lauantai 9. marraskuuta 2019

pistot ristiin ja korteiksi

 Joulutonttu tuo linnuillekin herkkupaloja jouluna. Jouluna on niin paljon vilinää, etä mökkikin menee vinoon.
 Tähti loistaa olkipukille. Taustalla on mun ottama valokuva.
 Piparipojat hyppivät mun ottaman valokuvan päällä.
 Tonttutyttö tuo valoa meidänkin tielle eli taas oma valokuva taustalla. Joulun pieni valoisa hetki, kun puutkin ovat valaistuneet.
Tässä on kierrätyskortti taustalla vaihteeksi.

Olen tässä puolikuntoisena paennut korttien pariin pois kotihommista. Laiskalla on aina hyvät syyt paeta pakollisia töitä. Ennen flunssa kesti viikon ja nyt kuukauden. Onko maailma muuttunut vai kunto heikentynyt Onpahan nyt aikaa sairastaa, ei työt paina enää.

Keväällä kirjoin pieniä jouluisia kuvia ja nyt olen niitä tehnyt korteiksi. Muutama tuolla vielä odottaa. Kaikki jouluiset paperit olen käyttänyt edellisinä vuosina ja nyt yritän kehitellä kuvista ja vanhoista korteista  noille taustoja.
Höpsöhän mä olen, kun näitä vaan teen. Valmiita on jo muovilaatikollinen ja postikin lakkoilee. Saa nähdä onnistuuko yhdenkään kortin postittaminen tänä vuonna.

Tauti vaan kurittaa meitä. Mies valittaa vatsaa. Liekö lääkkeet olleet siihen syynä.
Mä yskin ja tirskun ja nukun päikkäreitä joka homman välissä. Eilen imuroinnissa istuin aina, kun tuoli oli lähellä ja imuroin siitä ympäristön. Kyllä laiska keinot keksii, hih.

Huomenna on isänpäivä ja kahdestaan varmaan olemme. Tyttö on varmaan töissä ja pojan perheellä on tautia. No se on vaan yksi päivä ja vanhempia olemme koko ajan. Toivottavasti nuorilla ainakin alkaisi taudit helpottaa.
Mukavaa sunnuntaita ja isänpäivää kaikille!

torstai 11. huhtikuuta 2019

lumisateista joulufiilistelyä

 Se sitten satoi lisää lunta, räntää, vettä, muutaman aurinkoisen, keväisen päivän jälkeen. Meillä ei ollut kaaosta, mutta maa oli valkeana, siis sekin, joka oli lanattu, parina aamuna ja pakkasta luvataan moneksi yöksi vieläkin.
 Ei sitten pestä ikkunoita, eikä pestä pyykkiä ulos kuivamaan.
Vaan ommellaan pojantytölle joulukalenteriin pussukat valmiiksi, jotka olin jo kirjonut. Pari päivää painoin kaasua, että sai ne siksakettua ja ommeltua pussiksi. Koneeseen iskin pesuun, kun osa oli kierrätystä ja nauhat pujotin. Nyt nekin on valmiina ensi jouluksi ja olihan ulkona niin jouluisen näköistä.
 Katos sai verhot, kun vesi suli ja jäätyi vuoronperää, Kauniithan nuo on, vaikka sulaavat ennen kesää.
 Minulla ei ole ammetta, mutta on kasi saunaa lämmittelyyn. Lintuhäkkiäkään ei ole, mutta mustarastaita ainakin pihalla hyppii. Kortti.
 Ensimmäisen kevätkukkanen bongasin ennen sateita. Hän odottaa lumen alla uutta lämpöaaltoa. Korttikuva.
Pääsiäinen lähestyy ja mietinnässä leipominen. Kahdestaan olemme, mutta haluaisimmeko jotain hyvää? Virpoja voi tulla. Heille pitäisi leipoa ennen sitä. Mietinnässä vasta kaikki. Korttikuva.

Viikkosiivous tänään suoritettu ja nyt voisi ne pari koristemunaa etsiä ennen virpojien tuloa. Jospa kaupasta myös toisi muutaman narsissin ulos lyhtyä koristamaan ennen pyhää. Mummolla on taas muistettavaa, houh ja vielä kauppaankin meno. Voisin ulkoistaa koko kaupassa käynnin.

Mukavaa jatkoa kaikille! Se on jo luvannut lämpimämpää, jee.

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Mollalla taisi joulu jäädä päälle,


Meillä on kuulemma eniten lunta Suomessa. Eilen ainakin uutisoitiin tämäkin ihme. Lapissakaan ei ole niin paljon kuin täällä. Tervetuloa tänne! Ladut ovat loistavassa kunnossa ja mökkejäkin on tyhjänä. Meidänkin lahdessa vuokramökit ovat pimeänä.
Alakuvassa puiden takaa loisti värikäs taivas, mutta eipä se kännyn kuvaan tallentunut. Saatte kuvitella punaisena loistavan taivaan.
Olen mä tassutellut miehen lanaamalla tiellä, mutta kännyn etsiminen taskusta jäisillä sormilla ei kiinnosta. Jotenkin en edes näe talvessa kuvattavaa, vaikka onhan maisema kaunis, myönnän.
Mies on kalastanut. Hän saikin kolmen kilon hauen, joka nyt odottaa pakastimessa. Juu haukipullat on ihan okei, mutta työläitä. Me pidetään hauesta myös paistettuna. Jos on saalis ollut runsasta, myös uunissa hauki valmistuu maukkaaksi.
Nyt joku luulee mun olevan ihan sekaisin, että jouluko muka jo. No sekaisinhan mä olen aina, mutta tammikuu se on Majallakin.
Pakkanen kipristelee ja sain pyynnön joulujutuista. No nyt on hyvä alkaa tekemään noita. Hidasta vaan on, mutta onneksi tämän vuoden jouluun on aikaa.

Tuhertelen sitä ja tätä ja tassuttelen aukoilla. Päivät menee iltaan ilman kummempia aikaansaannoksia. Olen mä ruokakaupassa joka viikko käynyt ja postillakin joskus. Jänis oli hypellyt tiellä, kun tänään siellä tallustelin. On meillä elämää, hih.

Täällä pakkanen kiristyy ja kuu kurkkii taivaalta.

Mukavaa talvista viikkoa kaikille!


tiistai 11. syyskuuta 2018

sitä sun tätä ja vähän muutakin

 Pääsin tonttutyttöä hiukan työntelemään ihan luvan kanssa. Vauhtia olisi varmaan saanut olla tytölle enemmän, mutta pärjäsimme silti. ( miniän ottama kuva )
 Kaappeja kolusin ja pari liinaa nostin pöydälle. Vuosia sitten olen nuokin kirjaillut ja nyt saavat käytössä olla.
Joku päivä jaksoin mennä hiukan metsän puolelle ja löytyihän sieltä syömistä. Nuo pääsivät kastikkeeksi ja muutama herkkutatti kuivurin kautta säilöön.
Mies keräsi rouskuja ja mä keittelin ja suolasin ne. Sienisalaattiin on ainekset säilössä.
Ruokana on usein oman maan kasviksia eri tavalla laitettuna. Tässä kurpitsaa, porkkanoita ja sipulia kermassa perunoiden lisukkeeksi.
Miniällä oli komeat krysantteemit vanhassa kotikärryssä.
Minulla ei syksykukkia olekaan, mutta keväällä istutetut orvokit jaksaa vaan kukkia.

Ulkona kuulostaa satavan vettä aika kohinalla. Ehkäpä kaivossakin alkaisi vesi lisääntyä. Onneksi on riittänyt vielä, kun säännöstelee hiukan.

Päivät on menneet vauhdilla syksyhommissa. Toivottavasti jaksettaisiin tehdä hiukan pitempi sieniretki. Jospa kantarellejä, suppiksia ja hyvällä tuurilla muutama mustatorvisienikin löytyisi.
Taidan olla ahne, kun kaikkea vaan tekee mieli keräillä ja säilöä.

Myrskyä taas lupailee, mutta toivottavasti ei pahojaan tekisi.

Mukavaa syyskuun jatkoa ja keräilyintoa!



maanantai 11. kesäkuuta 2018

ompelua hellepäivänä






Maisema on nin vihreää joka puolella. Yöt vaan ovat olleet aika viileitä ja harsoja on levitelty kasvatuksien päälle.
Nyt taitaa olla melkein 30 astetta lämmintä ja ukkosta on varmaan ilmassa. Meillä on sisällä vielä onneksi viileää. Olenkin viihtynyt työhuoneessa iltapäivän ommellen.
Sain valmiiksi lapsenlapselle joulukalenterin. Kirjontaosuus oli jo jonkun aikaa valmiina ja sitten odottelin postista renkaita. Selasinkin monta nettikauppaa ennenkuin nuo silmiin osui. Tänään ompelin pohjakankaan.

Ompelukone on pöydällä, mutta aina pitää siivota tilaa ompeluun. Harrastan tässä huoneessa niin monenlaista näpertyä, että kaikki ei vaan sovi yhtäaikaa. Siksi annoinkin saumurin tytölle. Jospa hän ja ehkä miniäkin käyttäisi sitä, kun itse enää vaatteita ompele.

Jospa nyt saisi muutakin ommeltua, kun on tuossa kaiken keskellä esillä.
Mies maalasi mulle vanhasta uunipellistä liitutaulun ja magneetitkin siihen kiinnittyy. Yläpuolella on mun tekemä kierrätystaulu. Se on oikea väripläjäys ja muisto hankalasta talvesta. Muistuttaa, että elämä kantaa ja melkein kaikesta selviää.

Tämän taulun olen saanut kummeiltani ristiäislahjaksi, näin olen aikakin kuullut.
Verhoina minulla on täällä omatulostamat verhot omasta valokuvasta. Niin paljon hyviä muistoja siitä työpaikasta ja kuinka paljon siellä opinkaan. Sain myös onnistumisen tunteita. Olen niin onnekas kaikesta kokemastani.
 Tälläistä tällä kertaa ja nyt jään odottamaan osuuko ukkonen tänne. Vesisade tekisi vieläkin luonnolle hyvää, vaikka hiukan sitä on tänne saatukin. Ukkosta en niinkään odota, kun niin usein tuhojakin silloin tulee. No onhan se komee luonnon näytelmä.

Kesäisiä oloja kaikille ja palaillaan!



keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

omenapuun alla huhtikuussa

Kuukauden tuota joka välissä pistelin ja nyt se on valmis, hyvä minä. Olikin vähän kimurantti malli tai mulla on taito ruostunut. Kehyksen tuo tarvitsee, mutta mulla ei ole tälle paikkaa. Kaapiin laitan, jospa sille ottaja joskus olisi.
Vettä satoi maanantaina kohisemalla. Tuli jo tunne, että kohta seilataan keskellä järveä. Sen jälkeen on ollut yöllä pikku pakasta ja päivällä aurinkoista. Ihanne keli näin keväisin täällä sorateiden takana. Tiet kuivuu ja lumi sulaa haihtumalla. Ja sitä lunta muuten riittää ja riittää. Saa tovin vielä odotella rantasauna kauden alkua.
Kahvikupin ulkoilutin tänään etuterassille. Ovi auki ja nuuhkimaan raikasta ilmaa. Hui kuinka on likaista lunta, kun sitä pihasta on tuohon tuupattu. Yläpiha ja tie alkaa onneksi jo olla sulana, mutta vesi valuu eli ihanaa kuraa piisaa.

Huomenna on varmaan pakko siivoilla, vaikka noita kirjomisia piisaisi. Jouluunkaan ei taida olla kuin kahdeksan kuukautta eli voisi aloitella joulukalenteria kirjoamaan, eikö?

Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!

torstai 29. maaliskuuta 2018

talvinen kiirastorstai


Pientä koristelua Majalle pääsiäiseksi; pieni on kaunista.
Pieni pitkäkorvainen pupu kävi virpomassa meidät. Ehkä hän oli vitsan löytänyt ojan penkalta ihan itse ja omasta erityispaikasta, kun oli noin kaunis. Vuoden tärkein koriste 💖

Pääsiäiskukat
Tässähän se aika on taas mennyt ja vielä vaatii paikallaan istumista ja pistelyä.

Kuvia eilisillalta


ja tältä aamulta.......huom, taas vieraita, orava on jättänyt jälkensä.


Mukavaa pääsiäisajan alkua ja turvallista matkaa, ken lähtee tien päälle!

Täällä päin ainakin on tie jäässä ja liukkaita. Luntakin riittää hiihtämiseen ja jäätä järvellä.