MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjapinot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjapinot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kesän kirjoja



Kesälomaa on kulunut pian kaksi viikkoa, aika on mennyt siellä ja vähän täälläkin. Olen täällä ollessani ehtinyt pinota ja kasata kirjoja, joita on tullut kustantamoilta ja kirjastoonkin olen päässyt pitkästä aikaa hotkimaan kirjoja, sillä 

Kirjallisuutta fudis-maista -lukuhaaste alkaa olla ihan lopuillaan, loppukiri on Brasilian kisojen aikaan, vielä kuukausi tästä eteenpäin, 

ja se tietää sitä, että pääsen lukemaan jotain kesäisen kivaa kirjallisuutta, ei vaan noita fudismaita... 

Tykkään suunnitella, joten tässä jotain, mitä olen suunnitellut kesällä lukevani: 

1. Matkaan on päästävä, vaikka kesäisesti pyörällä: 

Niina Hakalahti: Aavasaksa lupailee lomamatkaa, iloisen kesäisen värinen kirja löytyi kirjastosta ja 

Chris Cleave: Voittamaton pyöräilykisaa - mahtavien kesäisten kansien lisäksi näissä kirjoissa on heti kesän värit täydessä loistossaan, tykkään!









2.  Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias ja 

Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta -teokset

 ovat kirjablogeissa olleet esillä sen verran vahvasti, että näitä kirjoja voisi pitää blogien suosittelemina kesäkirjoina, joihin minäkin aion tarttua,

Anna Katharina Hahn: Lyhyehköjä päiviä voisi tulla lukuuni ihan taas sen takia, ettei kirjaa ole näkynyt kovin paljon missään. 

Lukemiseen voi olla monia hyviä, erilaisia ja toisilleen ristiriitaisia syitä.



3. Yksi hyvä syy kirjojen lukemiseen on kirjastojen best seller -hyllyt, uutuuskirjat ovat aina houkuttelevia ja mikä parasta, että kirjat voi yrittää ahmia niin monta kuin ehtii viikossa. Sakkojen uhka, jos ei mikään muu, pakottaa lukemisen pariin!

Johannes Anyuru: Myrsky nousee paratiisista on houkutellut minua jo pitkään ja aloitinkin jo kirjaa kirjaston ulko-ovilla, kiinnostavalta vaikuttaa!

Anna Gavalda: Lempi ei ole leikin asia houkuttelee lyhyytensä takia (ja aiheensa, tietenkin!)

Sjón: Poika nimeltä kuukivi ehkä samasta syystä - ihanan ohuita kirjoja on hyvä lukea kesällä, että aikaa jää kukista nauttimiseen

Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä pyörii myös rakkaus-aiheen ympärillä, lupaa takakansi - kyllä tämäkin oli pakko noukkia mukaan...

 

4. Jännitystä elämään! Sitäkin voi hankkia monesta eri suunnasta, kirjapinossa sitä tarjoavat nämä: 

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden 

Ursula Poznanski: Sokeat linnut

Tarquin Hall: Vish Puri ja kohtalokkaan voikanan tapaus 

Yassin Musharbash: Radikaali, 

joista muut aivan uusia teoksia, Radikaali hieman vanhempana on jäänyt lukematta, mikä harmittaa.




5. Fudis-haaste kummittelee nurkissa ja siihen olen lukemassa ainakin nämä teokset: 

Melinda Nadj Abonji: Kyyhkysten lähtö, jossa jatkuu ex-Jugoslavia-matkani myös, erittäin kiinnostava teos, jota olen lukemassa jo

Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo, joku mainitsi kirjan jossain, ja se tuli kirpparilla vastaan eurolla, mukaan kesään siis sekin!

Boualem Sansal: Hyvitys - kuuluu sarjaan 'jäänyt lukematta, mutta ehdottomasti kiinnostava teos' ja myöskin on Algeria jäänyt kokematta,

6. Maggie O'Farrell: Varoitus tukalasta helteestä on taas kuin toive kesään, ja miten kesäisen polttava väri tässä kirjassa onkaan - houkuttelee kesälukemiseen!



7. No ne fudiksen MM-kisat, tulevat parhaimpaan lukuaikaan, mutta tuovat myös luettavaa kesään:

Luca Caioli: Ronaldo ja 
Jimmy Burns: Maradona - maailman paras jalkapalloilija? 

kuuluvat kisakesälukemistoon Zlatanin kirjan jälkeen tietenkin.




Luiz Ruffato: Rutosti hevosia ja 
Santeri Ivalo: Hellettä 
tuovat Brasiliaan hieman erilaista näkökulmaa kuin 
Jari Ekberg: Kuin taivasta koskettaisi

- mutta asioita lienee parasta tarkastella monesta eri näkökulmasta?



8. Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä itse rakkaus, joka on muodossa tai toisessa kuulunut kesälukemistooni aina.

Tuija Lehtinen: Kaunotar etsii kulkuria tuo kaksi Lehtisen romaania kesääni, kirja löytyi kirjaston poistoista
Javier Marías: Rakastumisia taas hurmaa kansikuvallaan - ja Espanja on muutenkin lukematta niistä kisamaista
Titta Heikkilä: Rakkauden ruletti lähti mukaani kirjastosta ikään kuin vahingossa, katsotaan, mitä merenneitotarina tuo tullessaan...
Saara Kesävuori: Tarvitse minua lähti samaan nälkään - ja jo pelkästään kirjailijan nimen takia kuuluu kesälukemistoon!



Kesään löytyy luettavaa. Ainoa mikä huolettaa, että milloin sitä aikaa taas olikaan itse lukemiseen, kun kesällä tapahtuu koko ajan niin kivaa ihan lähinurkilla. 

AURINKOISTA, LUKURIKASTA JA KAIKIN PUOLIN RAKASTA KESÄÄ ihan kaikille lukuvinkkien saattelemana!


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

J.P. Pulkkinen: Kaikki onnelliset perheet / Helmi Kekkonen: Valinta - Pieniä kirjoituksia kirjoista ja kirjapinoja

Tämä kirjoitus piti kirjoittaa jo viime viikolla - suunnitelmana oli miettiä suomalaista kirjallisuutta suomalaisen kulttuurin päivänä, mutta olinkin sairastuvalla sellaisessa flunssassa, joka vei täysin ajatukset ja voimat. Tässä siis hieman lyhyemmin parista kirjasta, jotka olen lukenut. 

Minulla on huono tapa ostaa kirjoja alemyynneistä, kantaa kirjoja kirjastojen poistohyllyistä ja milloin mistäkin - ajatuksena, että kyllä minä nämäkin vielä jossain vaiheessa luen. Viime vuonna pykäsin haasteen kiivetään vuorelle eli luetaan oman kirjahyllyn kirjoja, siinä toivossa, että alkaisin lukea näitä "kirjavarastoni" kirjoja. No, en alkanut lukea, mutta tänä vuonna uusi yritys ja nyt on kaksi kirjaa kirjavuoresta taas luettuna. Katson jossain sopivassa välissä, että kuinka monta kirjaa pitäisi lukea sinne Mount Everestille - vielä minä sinne kiipeän!



J.P. Pulkkisen Kaikki onnelliset perheet (2008, Gummerus) nojaa Tolstoin maailmalle lähdettämään ajatukseen siitä, että kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia ja onnettomat taas onnettomia omalla tavallaan. Paitsi että onnettomat perheet tuntuvat olevan kirjallisuudessa onnettomia juuri sillä samalla tavalla. Kirjassa suomen kielen opettaja Antti ja naistenlehden toimittaja Sara kohtaavat toisensa ohikiitävän hetken Italiassa , kun ovat katsomassa jalismatsia!). Suomeen palattuaan he törmäävät taas toisiinsa ja minkäs teet, kun kiinnostus on herätetty ja se on molemminpuolista. Omat puolisot unohdetaan ja heille valehdellaan. Kuten edellä kirjoitin: onnettomat perheet ovat niin toistensa kaltaisia kirjoissa, ettei tässäkään kirjassa tarinaan tule sen enempää vaihtelua. Parasta kirjassa oli Antin kommentit ulkomaalaisten suomen kielen oppimisesta ja Helsinki-kuvaus. Ajatukseni olivat kovasti samanlaisia kuin Hannan, jonka blogi-kirjoituksen kaivoin esiin vuodelta 2010! 

J.P. Pulkkinen: Kaikki onnelliset perheet
2010, Teos
206 sivua

Helmi Kekkosen Valinta (2011, Avain) on myös kertomus perheestä, mutta tarina kerrotaan vasta perheen isän kuoltua sairauskohtaukseen. Äiti ja yksi perheen kolmesta lapsesta kohtaavat toisensa tyhjentäessään taloa uusia vuokralaisia varten. Tämä perhe on ollut onnellinen, sillä ne asiat, jotka olisivat tehneet perheen onnettomaksi, on vaiettu salaisuuksiksi. 

Talon siivoaminen ei onnistu, vaan naiset muistelevat menneitä: Aava-tytär sitä, minkälaista hänen lapsuutensa oli ja Ruut-äiti sitä, minkälaista elämä äitinä ja rakastettuna oli ja mitä tapahtui ennen aviomiehen löytymistä ja mistä salaisuudet alkoivat. Kirjassa tarina kerrotaan vuoroäänin, Ruutin ja Aavan näkökulmasta. Pidin ratkaisusta, sillä tässä kirjassa luvuissa ei kerrattu samoja tapahtumia, vaan kertojat liikkuivat eri aikatasoissa. 

Kekkosen kieli oli kaunista ja tunnelmoivaa. Jotenkin kielen takia jäin odottamaan pahempiakin salaisuuksia, mutta ehkä pahinta olikin se, että asioista tehtiin salaisuuksia vaikenemalla niistä. 

Helmi Kekkosen Valinta on julkaistu Avaimella, ja kun kaivelin muistiani, niin olenkin ollut kuuntelemassa Kekkosen kertomaa hänen uudesta kirjastaan kustantamolla (vuonna 2011). Tämä oli mukava kirja lukea ja tunnelmoida. Minulle kirja muuten on päätynyt divarista hintaan 1,60 (kirjassa oli hintalappu kannessa). 

Helmi Kekkonen: Valinta (2011, Avain)
160 sivua


Sanoisin, että kurkistus omaan kirjahyllyyn tuo käsiin ja luettavaksi helmiä, vaikka välillä kirjahyllyn aleista kotiin kannettavaksi jää sellaisia kirjoja, jotka eivät ole kiinnostaneet eivätkä saaneet tykkäämään muitakaan lukijoita. Näiden kirjojen ansio on ainakin se, että ne ovat kannellaan tai takakansitekstillään tai jollain muulla tavalla herättäneet kiinnostukseni. 

**************

Seuraavaksi ajattelin suomalaisen kulttuurin jälkifiilistelyissä keskittyä kotimaiseen kirjallisuuteen, tällä kertaa näiden uutuuskirjojen kanssa, joista Meri Kuusiston Amerikkalainen on jo hyvässä vauhdissa:



Ja naisten kuukauden kunniaksi luen erityisesti naistenkirjallisuutta:



keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Luvussa


Tänään ajattelin, että on varmasti tämän vuoden synkin päivä. Siksipä ilahdutan itseäni relaamalla vähän lukemisen suhteen. Nämä sopivat pimeään työmatkaan. 

Synkkää synkän kanssa. 

Bloggerini alkoi täyttyä kuvista, joten kirjoitan jatkossa uudella nimellä, joka valikoitui vahingossa tuollaiseksi. Ehkä yritän vielä sitä muuttaa.