Joko?

Digihesarin tilaus loppui. Uusiako vai ei? Kesäksi viimeistään, siihen asti voin lukea töissä.

Ahdistuako vai ei? Mietin liikaa epävarmaa tulevaisuutta. Mutta kaipa se on nykyään vaan ihan normaalia.

Minkä väriset helmet? Ihan langan värisiä ei ole, enkä taatusti rupea odottamaan jos tilaan (eivätkä nekään kuitenkaan olisi oikean sävyisiä). Läpinäkyvät?

Missä miun 3,75 sukkikset on? Omistan sellaiset ihan satavarmasti.

Miksi lukeminen on nykyään niin vaikeaa? Mikään kirja ei tunnu hyvältä, oma keskittymiskyky ei riitä kuin äänikirjoihin (niissä kun voi samalla neuloa/kehrätä).

Antaako taas vaihteeksi palautetta? Vai jos vaan kysyisin kohteliaan ystävällisesti ensin... Olen hankala ihminen, tiedän.

Odotanko vai enkö? Laitanko paketin menemään ja sitten sen viimeisen osan myöhemmin?

Ostanko uuden maton? Jos niitä edes enää saa.... Mulla on siis 120 cm halkaisijaltaan pyöreä punainen matto. Se on aina ollut eteisessä, mutta nyt vaihdoin olkkariin ja se kaipaisi kaveria.

Näenkö ensi yönä unia? Päätellen viime aikaisista huiman kiireistä ja vauhdikkaista öistä, kyllä. Mielelläni jatkaisin sitä parin yön takaista unta, jossa menin naimisiin ihan charmikkaan miehen kanssa. Haluaisin tietää miehestä lisää ja olisi kiva myös saada selville, kenen kanssa ja missä vaiheessa olin tehnyt ne kaksi teini-ikäistä lastani ;)

Kyselen

-Miksi tietyissä tilanteissa aina ne samat ihmiset toimivat, saavat aikaan, osaavat ja uskaltavat avata suunsa?
-Miksi toiset taas ovat aina hiljaa ja antavat muiden tehdä? Viisaitako?
-Miksi töissä on aina kiire?
-Miksi pitää elää kellon mukaan?
-Miksi en voittanut viime lauantaina lotossa?
-Miksi miun pää on niin hatara? Ois kiva omata vähän enemmän muistikapasiteettia.
-Eikö tiimityö mennyt jo pois muodista? En aio olla vapaaehtoinen.

-Miksi Pikin pitää herättää joka aamu viideltä? Toisaalta, sitten kun päästään talviaikaan, se ehkä herättää ihan oikeaan aikaan. Ehkä.
-Miksi Pikin vieno sievä ja vähän käheä ääni on muuttunut Indymäiseksi mouruamiseksi?
-Kuka se väittikään, että kissat eivät kuorsaa eikä piereksi? Kylläpäs.

-Miksi työkaveri tänään vastaan kävellessään ja miun kengät ja/tai sukat huomatessaan nauroi? Ehkä syynä oli miun ihkupihkut Naturalistat, joista pilkotti just niin sopivasti sukissa olleet naamat ja silmät (semmoset pöpö-sukat) ;)
-Miksi näen niin kummallisia unia? Viime yönä seikkailin taas Turun Yo-kylässä.



-Miksi värit on niin ihania? Kuvassakin puhdasta kultaa ja niin aurinkoinen, toivon väri, vaikka onkin kyse kuolevista lehdistä.
-Miten olenkaan osannut ostaa niin sopivaa lankaa? Se Wollmeisen Rhubarberista tehty Multnomah-huivi. Se sopii täydellisesti värien puolesta yhteen puuvilla-kietaisupuseroni ja sammarihameeni kanssa. Huomasin tänään.

Hassua

Enää kaksi päivää. Sitten lojun ja pidän pyjamapäivää sunnuntaina. En tee yhtikäs mitään! Sitten ensi viikolla raivaan vähän huushollia (ei mitään kaappeja, mutta semmoinen perusraivaus), kaivan jostain joululiinan keittiön pöydälle. Leivon vähän (perinteiset hedelmäkakut ainakin) ja muutamaa jouluherkkuakin tekee mieli tehdä jouluksi. Paria hyvää salaattia ja nami-nami luumukonjakkijäädykettä. Karpaloitakin olis, mitähän keksisi?

Just nyt Indy makaa mielenosoituksellisesti keskellä keittiön pöytää ja tuijottaa minua ja Pikiä, joka makaa tässä miun koipien vieressä kyljessä kiinni. Indyllä on nälkä - kuten aina.


Tuli taas aloitettua sukat. Ei sitä mitä olis pitänyt, vaan sellainen pikaprojekti. Tarvitsin aivottoman projektin kokeenvalvontaan ja kampaamoon, joten siksi. Ihana lanka, neuleretriitissä Titityyltä ostamani Knitting Goddessin todella monivärinen lanka. Aivan ihanan aurinkoinen, hyvää mieltä täynnä, mutta, koska se on niin monivärinen, ne värit raidottuvat eri tavoin eri kohdissa sukkaa. Varressa tosi södeä yhden kerroksen raitaa, kantalapussa kahden kerroksen, kantapohjassa huomattavasti paksumpaa raitaa ihan pienen alueen verran ja nilkassa puolikkaan kerroksen raitoja. Mielenkiintoista sekametelisoppaa, tai siltä tämä varmaan kuulostaa. Mutta ihan oikeasti, tykkään! Ainoa ongelma on, että tämä on ollut terapiavyyhtini, eli sijoitettu takanpäällä juuri siihen kohtaan, mihin silmät osuvat noustessaan tästä näytöltä tai kirjasta... Pitänee sijoittaa siihen joku toinen ihkuvyyhti ;)

Näin taas vaihteeksi viime yönä tosi outoa unta. Olin Mikkelissä, ajoin kilpaa ensin autolla, sitten polkupyörällä. Yritin ylittää tuhatta ja sataa katua Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksessä, jotta pääsisin sinnne lamppukaupan eteen suojaan kaatosateelta, mutta poliisi pysäytti ja päästi jonkun ihmeellisen keijukais/haltiamielenosoitusryhmän ensiksi. Mistähän tommonenkin uni tuli? Jouluruuasta Vanhassa Pappilassa? Oli muuten uskomattoman hyvää.

Unta

Hiha nro 1 aloitettu. Eikä todellakaan ohjeen mukaan. Tiedän entisestä takista, että tämä joustin ei perinteisen joustimen tapaan vedä kasaan. Edellisen lanka lörpsähti myös. Nyt on villaa, joten ei varmaan olen niin ryhditöntä, mutta silti en halua hehtaarihihoja. Joten reilusti vähemmän silmukoita alussa. Sovelletut lisäykset, koska muutenkin haluan tiiviisti istuvat hihat. Kuitenkin silmukkamäärä pitäisi saada kaarrokkeeseen mennessä jotenkin järkeväksi = ohjeen mukaiseksi. Nopeaa neulottavaa, mutta tällä viikolla on pirusti kokeita korjattavana.


Näin viime yönä unta - taas. Kaiken lisäksi yleensä muistan paljon unia. Mutta viime yön unesta herääminen jätti hirmuisen ahdistuksen: mitä minä olen unohtanut tehdä? Olin unessa jossain oudossa paikassa tavaroiden keskellä. Yhtäkkiä ajatukseni siirtyivät Turun yo-kylään, huoneistoon nro 15 a 7, sellaisena kuin se oli ennen remonttia eli minun asuessani. Sieltä näin silmissäni vaatehuoneen (ihanan iso). Ja voi! Sinne oli unohtunut muutossa monta muovikassillista tavaraa: nahkapaloja, hamppuköyttä (ei lankaa, vaan köyttä) ja lankoja. Ja mikä pahinta, perintörukki! Hirmuinen ahdistus, miten minä saan ne sieltä? Pitää heti aamulla soittaa säätiön toimistolle, että jos ne vaikka laittaisivat tavarat jätesäkkiin ja postittaisivat mulle vastaanottajan laskuun... Kuinka voikaan unesta tulla näin todellinen ahdistus.

Ihmetellen

Miksi...

...aina kun kuvittelee löysän viikon olevan edessä, ilmeneekin kaiken maailman hössötystä ja kokousta ja sähellystä?
...englannin aikamuodot ovat niin vaikeita oppia?
...loistava neuleidea tulee silloin kun langat ja puikot ovat kaukana poissa ulottuvilta?
...maanantaisin on töissä niin karmea kiire?
...abitkin ovat välillä ihan kakaroita ("Mikset tehnyt läksyjä?" "Emmää avannu reppua eilen?")
...kuivaustelineellä olevat pesukonemärät (linkousteho 500) vaatteet ovat maailman paras riekkumisalusta nälkäiselle katille?
...parhaat telkkarisarjat on älyn myöhään?
...vein lasipurkit keräykseen viikko sitten ja tein eilen karviaishilloa? Tuli muuten hyvää - sopii erityisesti neljän viljan puuron kanssa aamulla.
...en ole vieläkään ehtinyt tehdä kissanleluja.
...mulla on niin hatara pää? Kävelin tänään kaksi kertaa rehtorin kansliaan ja unohdin mitä piti kysyä...


Tartten listan kaikesta mitä olen luvannut tehdä. Saa vapaasti muistuttaa, jos ei kuulu mitään - olen ihan hyvin voinut unohtaa tässä sählingissä :)

Kissojen tietotekniset taidot ylsivät eilen uudelle tasolle. Piki kerjäsi ruokaa nukkumalla näppiksellä (yleensä Indyn heiniä). Kun vihdoin sain sen häädettyä, Windowsin väriteema oli vaihtunut oranssista siniseksi.

Viime yönä oli levotonta. Näin unta, että Mikkelissä, siinä Otavankadun varrella, K-marketin (tai mikä Tuuliviiri se nykyisin on) vieressä oleva leikkikenttä olikin jäädytetty jätti-isoksi luistelukentäksi (ulottui Essolle asti). Outoa.

Suunnitelmia

Kiitos, huivi on ihana, henkäys. Se on siis huomattavasti lyhyempi ja kapeampikin kuin ohjeessa, koska oli itsestään selvää, että lanka ei tulisi riittämään alkuperäiseen kokoon ja lisää ei ollut mahdollista saada. Ko. alpakkaa kun ei merinovilla.comissakaan näytä juuri nyt olevan. Mukava tv-neule, keskimmäisen mallikuvion oppi nopeasti ulkoa. Tein kummankin päädyn ensin, jotta voisin käyttää langan mahdollisimman tarkasti hyväksi. Toisen päädyn tein ihan ohjeen mukaan, toisen tein samalla tavalla, vaikka ohjeessa oli osa toisesta päädystä ajateltu tehtäväksi keskiosion yhteydessä.

Tällä hetkellä jonossa on ihan liian paljon neuleita.
- Ravelry-ystävälle tein jo yhden, mutta en ole tyytyväinen, joten joko teen toisen samanlaisen ja sävellän vähän ohjeesta poiketen tai sitten teen jotain muuta.
- Haluaisin ehdottomasti tehdä raitaneuleen alpakasta. Itselleni tietysti. Kapeita raitoja, villatakki. Alpakkavarastoni ovat sen verran perusteelliset, että voisi jopa onnistua ostamatta kerääkään.
- Koska on ollut niin kylmä, olen käyttänyt niitä 100% villasta itse kehrättyä ja neulottuja sukkia, maailman lämpimimmät ja ihanimmat jalassa. Katsotaan kuinka nopeasti kuluvat, tahdon lisää 100% villasukkia.
- Lainakirja kutittelee (Cat Bordhi) ja heti ensi tilassa pitää tehdä ne kirjan alun pienet testisukat.
- Laukku. Olkalaukku. En nyt just muista mistä kirjasta/tai lehdestä, mutta näen sen päässäni...
- Uusi Pikipuku ensi talveksi. Tai syksyksi. Tai kesäksi - jos on näin kylmää, herra palelee.
- Haluaa myös virkata, piiiiiitkän takin. Missähän sitä muka pitäisi?


Ulkoilemaan päästiin vihdoin eilen, ensimmäisen kerran sitten maanantain. Indyllä varsinkin tuppaa olemaan tuskaista kun ei pääse purkamaan energiaa. No, perjantaina toin koululta kotiin "hoitoon" viherkasveja. Nyt on joka ikkunassa amppeli tai kaksi ja kissoilla viidakko. Siitä revittiin sitten aika paljon riemua - ja rönsyliljan lehtiä. Ja sitten tietysti oksennettiin.

Viime yönä näin unta, että kahlailin jossain ihme altaassa. Paljon lumpeita ja muuta kasvillisuutta, matala. Kissat olivat tietysti mukana ja rantakäärme pisti Indyä. Kuitenkin sylissäni makasi Piki? Eläinlääkäri sattui kerrankin päivystämään Keuruulla, vaikka rakennus kyllä oli ihan millilleen samanlainen kuin Mikkelin kunnallinen eläinlääkäri 80-luvulla (onko se vieläkin?). Kuulemma pistos ei ole (ainakaan näin unessa) vaarallinen, mutta shokki sen sijaan on. Heräsin. Indy kainalossa ja Piki jalkojen välissä.