Olen viime päivät ahertanut lammella, jotta ryöpsähtäneet rikkaruohokasvustot saisi kuriin. Illalla urakan valmistuttua oli vielä ikuistettava siistimisen jäljet.
Naapurin viljakuivuri ei ole kaikkein kaunein näkymä ja normaalisti rajaankin sen kuvista pois. Toiveena on, että kasvit peittäisivät pikku hiljaa epämieluisat näkymät.
Vanha omenapuun kanto on toimittanut kukkapenkin päätyä aina.
Lampi sijaitsee talon eteläpäädyssä ja tähän osaan puutarhaa käydään isotuomipihlajien muodostamasta portista. Niiden takana näkyy munan muotoisen keskiympyrän kärki.
Tässä vertailukuva vuodelta 2010. Tuomipihlajaportista näkyy vain vasen puoli. Taustan isot koivut ovat tonttimme rajalla.
Näkymä pihan puolelta lammelle päin.
Pari kuvaa kuvaa vuodelta 2011. Kylätiemme kulkee aika lähellä talon päätyä. Halusimme saada tähän istutuksia, etteivät ohikulkijat pääsisi kurkistelemaan suoraan ikkunoista sisälle. Viimeisestä kuvasta näkee, että suojaa on mukavasti tullut jo viidessä vuodessa. Lampi saatiin kaivausten osalta valmiiksi vuonna 2014. Viimeistelyä istutusten ja kiveysten osalta tehdään vähitellen.
Lammessa kasvaa tällä hetkellä punakukkainen lumme (ei ole vielä koskaan kukkinut), sarjarimpi sekä uusimpana kokeiluna ratamosarpio. Vesikuustakin kokeilin, mutta se menehtyi.
Kiipesin vielä yläkertaan nappaamaan kuvia lintuperspektiivistä. Lammen pohjalla näkyvä vaalea on allassubstraattia, jonka pitäisi toimia altaan biologisena suodattimena. Lumme kasvaa syvimmässä kohdassa, reilun metrin syvyydessä.
Isoa manteria (vesiliskoa) en ole yrityksistä huolimatta enää nähnyt, mutta tänään siirrellessäni reunakiviä, pienen pieniä mantereita vilisti niiden lomassa. Aika mukavaa, että myös erilaiset eläimet ovat kotiutuneet lampeen.
Rauhaisaa viikonloppua kaikille! Minä taidan huomenna nautiskella pitkät päiväkahvit lammen äärellä =)