Jollei vappuna ole lunta...

Jouluiset tunnelmat valtasivat mielen, kun eilisiltana lunta alkoi pyryttää. Tänä aamuna paljastui karu totuus. Meillä ei koko talvena satanut näin paljoa lunta, mitä viime illan ja yön aikana saatiin. Koska itkukaan ei auta, on yritettävä nähdä tilanteen koomiset puolet.

Olin haaveillut käyttäväni vappuviikonlopun puutarhan siistimiseen. No toiveeni toteutui, lumi siivosi kaiken alleen.

Lehtikuusten oksat vetivät esiripun maiseman eteen.

Omenapuu peittyi valkoiseen huntuun. Tosin haaveilin jo hieman toisenlaisesta hunnusta...

Sir Silver oli asentanut suihkulähdepumpun lampeen. Ihan tulee kesäinen fiilis!

Onneksi ehdin istuttaa vapuksi orvokit ruukkuihin. Ja taimiakin tuli karaistua.

Hyvä, että krookusten ympäriltä tuli maa möyhittyä ja lannoitettua.

Ja näkeehän sen, että paraatipenkki on jo kitketty kesäkukkia varten.

Multalisäykset paahdepenkkiin tulivat tarpeeseen.

Joten eiköhän lähdetä vappuajelulle?

Mutta siis oikeesti?! kysyy jo Fileaskin. Ei lakkaa vilu eikä helle, näinhän Isossa Kirjassa sanotaan. Olisiko kohta jo sen helteen vuoro?

Oikein iloista vappua kuitenkin kaikille! Säästä huolimatta.

Neljä kuvaa vuodesta

Joulukuun alussa Marliska ojensi minulle blogistaan Rosanpunaista kultaa haasteen, jossa tarkoitus on julkaista neljä kuvaa eri vuodenajoilta. Lupasin palata asiaan joulukalenterin jälkeen. Haaste on kiertänyt jo monessa blogissa ja tästä pääset kurkistamaan Marliskan upeat kuvat vuodenaikojen vaihtelusta. Ohjeet haasteeseen olivat seuraavat:

"Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina.

Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia.

Mukaan voisi haastaa neljä blogiystävää.

Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä."

 

Kevään heleys

Täytyypä sanoa, että neljän kuvan valitseminen oli ihan hurjan vaikeaa. Päädyin lopulta kuviin siperianlehtikuusista, jotka kasvavat talomme päädyssä. Kuvat eivät ole kauneimpia puutarha- tai vuodenaikakuviani, mutta nämä puut liittyvät talomme historiaan ja ovat siten meillekin tärkeitä.

Kesällä puutarhuri tiirailee latvuksen sijaan maata =) Yhtään kuvaa kokonaisista kuusista kesäasuissaan en löytänyt arkistosta.

Kotimme on vanhassa kansakoulussa, joka valmistui vuonna 1917. Tänä vuonna juhlimme siis sekä Suomen että kotimme 100-vuotissynttäreitä. Lehtikuusia on seitsemän, yksi jokaista koulun ensimmäistä oppilasta kohti.

Syksyn ruskaa

Alunperin luulimme, että puutkin on istutettu vuonna 1917, mutta muutama vuosi sitten kuulimme, että ne olisivatkin huomattavasti nuorempia, ehkä joskus 1950-luvulla istutettuja.

Lehtikuusten talvimuotia

Vaikka seitsemästä suuresta lehtikuusesta tulee vuoden mittaan hirmuinen määrä roskaa, en luopuisi niistä. Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät niissä kauniisti ja talomme historiaan liittyvä tarina tekee niistä erityisiä. Toivon mukaan puut elävät vielä pitkään meidän jälkeemmekin.

Jätän nyt jakamatta haasteen eteenpäin, mutta jos innostuit aiheesta niin ole hyvä ja ota mukaasi! Oikein hyvää ja onnellista alkanutta vuotta 2017 teille jokaiselle!