Poksahteluja ja kevätkävelyjä

 Viikonloppuna hemmoteltiin niin äitejä kuin koko kansaa kauniilla ja lämpimällä säällä! Vielä viime viikon alussa oma puutarhani näytti vihreältä, mutta kovin montaa kukkijaa ei krookusten jälkeen ollut avoinna. Vihdoin loppuviikosta alkoi pirskahdella värejä ja poksahdella tulppaaneja ulos nupuistaan!

En muistanut edes istuttaneeni uusia tulppaaneja, ja ihmeellisesti osa vanhoista onkin vain lisännyt kukintojaan. Kuten yläkuvassa oleva vierailija Suomi100 -penkissä! Muutama vuosi sitten huomasin yhden punaisen tulppaanin tuossa sinivalkoisten joukossa, toisena vuonna kukkia oli kolme ja nyt lähes 10! Ajattelin ensimmäisenä kesänä, että kukkikoon, ei se enää ensi vuonna ilmesty, vaan vierailevasta rimpsuhelmasta onkin tullut vakituinen asukas. Vaikka onkin kaunis, niin voisi kyllä siirtyä muiden samankaltaisten joukkoon, sillä niitäkin on tänä keväänä uskomaton määrä!

Selailin viime syksyn sipuleiden etikettejä, ja olinhan sittenkin kätkenyt maahan parikymmentä kerrattua Viking tulppaania, niiden poksahtelua kuunnellaan näinä päivinä!

Kovasti on puuhaa näin keväällä, eivät meinaa riittää tunnit iltaisin, työpäivän jälkeen. Ikkunat ja terassit huutavat pesua, ensi talven halot pinoamista ja talvehtimassa olleet kasvit hinkuvat päästä valoon! 

Ensi talven puut on nyt pinottu katoksen alle suojaan kuivumaan!

Puutarhahuone on nyt pesty, tomaatintaimet istutettu ja daalioiden juurakot odottelevat siellä kesäkuuta, jolloin ne on tarkoitus istuttaa maahan. Suurimman osan hain vasta viime viikolla kellarista, joten kaikissa ei näy edes kasvun alkua.

Kuva otettu ennen siivoamista ja tomaattien istuttamista.

Viiniköynnös on jo ilahduttavasti vahvan kasvun alussa, kukkanuput pursuavat lehtien välistä -satoa odotellaan elo-syyskuussa!

Puutarhahuoneen ulkopuolella on jo hyvä pörinä! Luumu- ja päärynäpuu kukkivat runsaasti ja pörriäiset iloitsevat! Jo useamman vuoden palvellut hyönteishotelli on varsin ahkerassa käytössä! Etenkin hotellin pienimmät huoneet ovat täyttyneet ja tyhjentyneet upeasti, ei mies tehnyt turhaan ötökkähotellia! <3

Sitten hetkeksi kevätkävelylle:

Marketan unikot!

Viime viikolla pääsin vierailemaan toisen harrastajan puutarhassa; Kotikulmillamme on koottu fb-ryhmä kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostuneille ja välillä järjestetään taimien vaihtopäivää tai puutarhavierailuja. En ole näissä tapaamisissa aiemmin käynyt, mutta nyt otin vastaan kutsun kevätkävelylle Marketan kauniiseen puutarhaan, jossa olikin paljon nähtävää ja pääsin tapaamaan toisia kasveista innostuneita! 

Marketta on puutarhaharrastuksensa ohella taitava keramiikka- ja risutöiden tekijä ja niinpä kasvien lisäksi saimme ihailla monenlaisia pieniä askartelutöitä, jotka oli sijoitettu upeasti kasvien joukkoon. Marketan piha oli kaunis ja aurinkoinen ja osa kasveista oli iloisesti siementänyt laajemmallekin piha-alueelle. Puutarhuri jakoikin auliisti nukkapähkämöitä, päivänliljoja, kaihonkukkia ja monia muita kasveja halukkaille.

Sammakkoprinssejä tungokseen asti :D

Blogi tuntuu edelleen olevan se kohta, josta joudun tinkimään, kun ei aika ja voimat riitä. Yhä vähemmin vetää tietokone puoleensa, Instagramin helppous vie voiton, kun haluaa jonkin puutarhahetken toisille jakaa. Kuitenkin yhteistä on ilo ja nautinto puutarhapuuhien ja kasvien äärellä, ja nyt onneksi oli sadepäivä, niin koneenkin äärellä malttoi hetken viivähtää. Koko ajan meinaavat valokuvat olla jäljessä, kun eilen otetut kuvat tuntuvat tänään jo ikivanhoilta - uusia poksahteluja syntyy nyt pikavauhdilla!

"Riviin järjesty!" Miten ovatkin noin hassusti kasvaneet!

Hyasintitkin ovat olleet hyvässä kasvussa. Pink Surprise, Delft Blue ja Blue Jacket kukkivat muhkeilla kukinnoilla. Enpä olisi liki 40 vuotta sitten uskonut, kun kävin Hollannissa katsomassa valtavia kukkapeltoja, että joskus minullakin olisi oma Keukenhof! :D Voisihan tuon retkenkin päivittää, niin kaunis paikka se oli!

Työntäyteisiä puutarhapäiviä, rentouttavia kevätkävelyitä ja iloisia poksahduksia sinunkin puutarhaasi!

Kastuneet rimpsuhameet ja muita kukkijoita!

 Ei tämän päivän keliä kurjempaa voisi toukokuulle toivoa (no ehkä takatalvi olisi vielä kurjempi)!  Mennään kuin vuoristorataa, aurinko paistaa ja kesäiseltä tuntuu, kunnes koittaa aamu ja kartat näyttävät kolmea pisaraa. On siis rytmiteltävä myös puutarhatöiden kanssa sade- ja poutapäivien välissä. Eilinen olikin hyvä, työntäyteinen pihatyöpäivä - tai ilta, koska päivällä tehdään muita hommia.

 

 Kamera on kulkenut mukana poutapäivissä, mutta eihän kuvissa näy mitään töitä, pelkkiä kukkia vaan! Tähän kurjan sään tuomaan apatiaan ei tepsikään nyt mikään muu kuin kukkailottelu:

 

 

 

 

 

 

 

Kerratuille rimpsuhelmatulppaaneille nämä pari viikkoa ovat olleet kärsimystä, helmat ovat kastuneet ja kuraantuneet, komea kukka on taipunut mullan tahrimaksi ja osalta varret katkeilleet sateen ja tuulen voimasta. Samoin on käynyt kerrattujen narsissien kanssa.  Ovat sitten jatkaneet eloaan maljakossa (pesun jälkeen:D)

´Golden Ducat´ narsissien takana pilkottaa viime viikkojen työmaa.

´Orca´

´Spring Green´

Vaan mikä pilkottaakaan useimpien kukkasten rinnalla? No lemmikithän ne ovat aloittaneet esiinmarssinsa - joka ikisessä penkissä ja vähän penkin vieressäkin! Ei tämä kaatosade niitäkään hyvällä kohtele.

 

Entäpä pölyttäjät - onko niitä näkynyt? Varmasti osa kasveista joutuu tarjoamaan syksyllä niukkuutta, ei tule hedelmiä joka oksalle. Kirsikkapuut ovat täydessä kukassa, mutta onneksi omenapuista suurin osa ainakin tällä korkeudella on vielä nupuillaan.

Kirsikka ´Arttula´

Kesäpäärynä ´Kafedralnajan´ suloinen kukkaterttu

 

Mahonia pääsi vasta muutama tovi sitten talvisuojistaan ja palkitsi upealla kukinnallaan. Valitettavasti kaksi oksaa on taas talven aikaan revennyt, joten tarvitaan paikkaus- ja leikkaustoimia.

Viileät säät ovat pitäneet puutarhurin ripeässä työssä, ettei tule vilu; Nyt on kurtturuusut hävitetty viimeistä juurentynkää myöten! Varmasti kesällä jostakin nousee lainsuojattoman terhakka taimi, mutta käytännössä homma on selvä! Juuristohan oli katettu vuohenputkella, joten siitä tuskin olen vielä kuivilla vesillä, ja odottelenkin väijymässä, kunhan sateet heltiävät, että mistä ne alkavat puskea varsiaan. Uusien kasvien istutus on vielä kesken. Nyt ei voi muuta kuin odottaa, että tuo sade joskus loppuu ja piha hieman kuivahtaa, sitten taas jatketaan ja nautitaan puutarhahommista!

Iloa loppuviikkoon!

Lemmikkien kavereita

Niinpä, taas on vuosi vierähtänyt!  Ajanlaskuni alkaa lemmikkien ajasta, sillä se on yksi kauneimpia hetkiä puutarhan vuoden kierrossa.  Lemmikin sini on kuin taivaan sini, ihailtavan kaunis, katse uppoaa siihen. 

 

Aasinsiltana edelliseen, sininen taivas on ilahduttanutkin pitkään ja saanut omenapuut roihahtamaan kukkarunsauteen. Omalla pihallani kasvaa kolmen lajin perheomenapuu, joiden kukkaset avautuvat hiukan eri tahtiin.

 Muutama vuosi sitten ostamani helmipihlaja on myös alun vaikeuksista alkanut viihtymään ja kurkottelee kohti taivaita. Vaihdoin pihlajan paikkaa Suomi100 -penkin toisesta päästä toiseen, ja epäilin sen kärsivän siirrosta, kun oli muutenkin surkean oloinen. Mutta sepä tykkäsikin ja oikein uhkuu kasvun intoa. Kukkanuppuja näyttää olevan runsaasti.

 

 Palataanpa lemmikkeihin. En oikein saa vangittua kameran linssiin sitä illan hämärän kauneutta, kun lemmikit värittävät kukkapenkkien pohjan vaaleansiniseksi, joukossa valkoisia vaahtopäitä tai iloisen värisiä tulppaanien pallukoita. Etualalla kiemurtelee Suomi 100 - penkki, johon on eksynyt muutama punainen tulppaani:)

`Garden Fire´tulppaanit loistavat auringossa! Lemmikeistä saa hienon taustan korostamaan muiden kasvien värejä.

Toissa syksynä istutetuista `Lampada´tulpuista ei enää kovin moni jaksanut nousta. Näitä pitää syksyllä istuttaa lisää.

Pinkeistä on nimet hukassa, mutta sävyt ovat niin kohillaan lemmikkien kanssa <3

Alppiruusu ´Cunninghams White´ kasvaa  metsänlaidassa, sielläkin on tietysti levinneitä lemmikkejä! 

Kulleroiden kultaa lemmikkien piirittämänä.

Olin täysin unohtanut ostaneeni viime vuonna ihanaisen morsiusleinikin. Ihmettelin uutta kasvia, kunnes se avasi nappikukkansa! Tätäkään kasvia en olisi löytänyt ilman puutarhablogeja, kenenkähän penkissä sitä kasvaakaan runsaasti? Toivon, että tämä viihtyy sinisten lemmikkien kaverina!

Arovuokko elelee myös Suomi100 -penkissä, kuten morsiusleinikkikin. Siellä on vielä mukavasti tilaa levitä. Tämäkin on yksi suosikeistani.

Tarkoitukseni on tehdä postaus, ehkä toinenkin, siitä joukosta joita viime syksynä hankin alemyynnistä. Sormet jäässä kahmin puolen hinnan ja -70% kasveja, ajatellen että ei kovin kirpaise, vaikka tulisi menetyksiä.  No tässäpä elelee yksi suloisuus, Höyhenpensas, hyvissä voimissaan, vaan tietysti kovin pieni vielä. Sen verran valkoinen, että pääsi helmipihlajan juurelle, sinivalkoiseen penkkiin. Ja enpä olisi uskonut, että verkon sisällä pitää hänenkin asustaa, sillä jänö on suorastaan muuttanut pihapiiriini. Onneksi sille maistuu pääasiassa voikukat, joita en nyt aiokaan kovin hanakasti poistella:)

Rapunpielen istutuksesta täytyy pian poistaa ylikukkineet lemmikit ja rakentaa uusi asetelma.  Kaivoin orvokin kaveriksi pihan laidoilta nuppuiset lemmikit ja  näillä mentiin kolmisen viikkoa.

 

   
Nyt alkoi sadekausi, kukkapenkit kasteltu ja pöntöt täynnä, taas kasteluhuolet hetkeksi poissa! Mukavaa loppuviikkoa kaikille!