Pääsiäistä kohti mennään

Miten onkaan ollut kiireinen viikko, eipä mitään erikoista, mutta silti meinaa päivästä loppua tunnit... olisiko kesäaikaan siirtymisellä mitään tekemistä asian kanssa, enpä tiedä.

Mutta sen tiedän, että taimipöytien äärellä vierähtää jokunen tovi enemmän.  Uusia taimenpilkkuja ilmestyy päivittäin, toiset tarvitsisivat koulimista ja toisia vaan pitää ihastella ja houkutella nopeampaan kasvuun. Kuluuhan noita minuutteja sitten heti aamusta, heti kotiin tullessa ja vielä illan aikana useampaan otteeseen. 

 Pihalla ei vieläkään kannata tirkistellä löytöjä, tuntuu, kuin talvi olisi pysähtynyt pihallemme. Lumivalkeaa vieläkin enemmän kuin maata näkyvissä, ehkä onneksi, koska yöpakkaset ovat olleet varsin kipakoita, jospa sitten suojaisi vielä nukkuvia alkuja.

Mökkipihalta löytyi viime viikonloppuna ensimmäiset nuppuiset sinivuokot.

Jo viime viikonloppuna kävin hakemassa kevätiloa ruukkunarsissien muodossa. Osa on viettänyt aikaa varastossa, osa uhmannut pakkasöitä ulkona ja osa nauttinut lasiverannan suojassa keväästä.

 

Talviset havu- ja calluna-asetelmat joutivat jo pois. Vaihdoin tilalle narsissit, lisäsin vähän pajunoksia, pikkuruisia helmililjoja, höyheniä ja myrskyn pudottamia koivunoksia. Vanha linnunpesäkin mahtui mukaan.
 

 Sisällä herkistelen tämän viikonlopun yllätyskimpusta, jonka mies toi ihan vaan iloksi, ja siinäkin on jo hitunen pääsiäistä.

Tervetuloa uudet lukijat, Tiiu ja Maria! Nyt sataa vettä, se tietää vauhtia keväälle! Mukavaa alkanutta huhtikuuta kaikille!