lauantai 6. heinäkuuta 2024

Mökkielämää



Terveiset mökiltä! Vietimme möksällä kovin puuhakkaat viisi päivää ja välissä vähän huonosti nukutut yöt. Ajoittain toki nukun huonosti kotonakin, mutta nyt uni oli enimmäkseen kovin katkonaista ja levotonta. Luulen että päivien toimeliaisuus jäi vähän päälle eikä valoverhojen puuttuminen ainakaan auttanut asiaa. Patjakaan ei tuntunut kannattelevan riittävästi väsyneitä jäseniä ja selkää. Ja ne mökkityynyt. Niin, tyynyistä puhumattakaan! 


Kun en saanut unta, oli aikaa kuvailla taivasta auringon laskun jälkeenkin. Upeita näytelmiä taas!





Olimme suunnitelleet rakentavamme (lue: K rakentaisi) rantasaunalle uudet portaat pahasti lahonneiden vanhojen ja jo vähän vaarallisten rappujen tilalle. Ja nehän sinne sitten lopulta ilmestyivätkin. Koska nikkarointi ei ole ollut päätoimi meille kummallekaan, tulos oli ihan oikeasti hieno ja olen vilpittömän ylpeä niiden onnistumisesta. Toki oma panokseni oli lähinnä kannustaa, pysyä sopivasti poissa tieltä ja neuvoa vain pyydettäessä ;)). Yritin tietysti autella parhaani mukaan myös kantamalla ja kannattelemalla lautoja, mittaamalla, tihrustamalla vatupassia ja kertomalla fiksun mielipiteeni designista. 


Näin kauniita vanhoja työkaluja löytyi mökkiliiterin varastosta. Ne oli pakko ikuistaa.


Tärkein hommani taisi kuitenkin olla muonituksesta huolehtiminen ja tiskaaminen. Niistä kumpikaan ei ole maailman helpoin juttu vanhalla mökillä, jossa vesi ei tule eikä mene. Tai ei siis ainakaan tällaiselle mukavuuksiin tottuneelle köksälle. Onneksi olimme mökillä etupäässä kahdestaan, vain yhtenä iltana saimme nauttia ihanan sauna- ja ruokavieraan seurasta. 

Yritin joka päivä parhaani mukaan kehitellä terveellistä ja maistuvaa mökkiruokaa välttelemällä eineksiä ja käyttämällä mahdollisimman paljon tuoreita kasviksia ja marjoja. Onneksi tarjonta on jo tähän aikaan kesästä runsasta. Linssit, pavut, pähkinät ja tempe toimivat proteiinilähteinä ja kerran valmistin myös valkosipulilla ja limellä maustettua kananpoikaa. Usein mökkireissuun ostan  kotikaupasta ison määrän kasviksia valmiiksi ja huuhtelen ne jo kotona ja pakkaan isoihin muovirasioihin, mutta tälle mökkireissulle en ehtinyt esivalmisteluja tehdä. 


Saimme jo mustikoita aamupuuroon ja välipalajugurtin päälle.



Sadevettä kertyi rantakallion syvennyksiin.


Vein ruokasuunnittelua myös siihen suuntaan, että tiskiä kertyisi mahdollisimman vähän, koska kaikki käytetty vesi todellakin täytyy kantaa keittiöön ja sieltä ulos. Uskokaa tai älkää, mutta tässäkin hommassa voi lyhyessä ajassa kehittyä aika taitavaksi. Laskin, että viiden päivän aikana tiskasin käsin n.15 kertaa (eli keskimäärin kolme kertaa päivässä). Onneksi tiskimäärät eivät olleet suuria, vaikka ruokaa kokkailinkin enimmäkseen ihan alusta asti. Pärjäsin yleensä parilla ämpärillisellä yhden tiskikerran. Yksi ämpärillinen kiehuvan kuumaa ja yksi kylmää vettä. Saavutushan sekin ;)) Puhtaat astiat ovat kuitenkin itselleni tärkeä juttu, enkä voi missään oloissa liotella astioita harmaassa, rasvaisessa ja viilenneessä vedessä. Yök! 




Kun eilen illalla sitten koitti kotiinlähdön hetki, en olisi raaskinut lähteä pois. Portaat olivat kuitenkin valmiit ja kotona odottivat monet velvollisuudet, joten eihän siinä mikään auttanut. Siivous, jääkaapin sulatus, kamojen kasaaminen ja kantaminen autoon, heipat mökille ja sitten ajelimmekin jo vähän haikeina kohti kotia.

Huvittavinta oli, että kotiin päästyä tajuntaan iski ajatus, että missään ei ole paremmin kuin kotona. Vesi tulee ja menee, on iso jääkaappi, induktioliesi, uuni, kunnon sängyt, sisävessat, suihkut, pakastin, wifi... Mutta siis. Hyvä niin. Varsinkin kun nyt täällä ollaan. Kotona.




Ja juu, olen unohtanut kertoa, että ensimmäinen lumme puhkesi kukkaan juurikin juhannuksena. Emme olleet sillä hetkellä kotona, mutta kun palasimme heti juhannuksen jälkeen tarkistamaan tilanteen, siellä se kuningatar kaikessa arvokkuudessaan lillui ja armollisesti toivotti meidät tervetulleeksi. Tuo ensimmäinen kukka oli lumivalkoinen. Nyt on avautunut myös pari hennon vaaleanpunaista kaunokaista. 




Tänään laskin lammikosta yhteensä yhdeksän lumpeenkukkaa, osa auki ja osa on vasta raottelemassa nuppujaan. Seuraavaksi pitäisikin vähän karsia runsaita lehtiä, niin kukat pääsisivät paremmin oikeuksiinsa. Myös laventelit kukkivat jo runsaasti, mutta pionit alkavat näyttää ränsistyneiltä. Onneksi ehdin ikuistaa kuvaan niistäkin jokusen ennen mökkireissuamme.



Suloista heinäkuuta!

Terkuin, Leena