Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorelan puutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorelan puutarha. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. kesäkuuta 2017

Puutarhassa kaikki hyvin

Puutarha voi yllättävän hyvin alku kesän koleudesta huolimatta. Ihanaa huomata nuppuja ja nousevia vihreitä versoja.

Todella tyytyväinen olen Hankkijalta ostettuihin vihreisiin perunan kasvatussäkkeihin. Esikasvatin perunoita hetken maitopurkeissa kodarin lattialla ja sitten vaan Green Caren pussimultaa säkkiin ja perunat perään. Jos olisi ollut lämpöisempää niin varmaan jo olisi sato valmiina. Tosin ajattelin kurkkia pussin sivusta olevasta luukusta, josko siellä muutama löytyisi keitettäväksi:) Ai miten niin olen malttamaton??

Viime kesänä istutetut Akileijat ovat menestyneet myös hyvin. Olen ihastunut Akilejeijan hentoihin kukkiin niin kovasti, että tänä vuonna penkkiin on jo päässyt kuusi uutta tainta.

Pionin nuput ovat vielä tiukasti kiinni. Oikeastaan olen tyytyväinen, koska viime päivien rankkasateet olisivat varmasti vieneet kukat mennessään. Onneksi meidän Lumipalloheisi on sen verran suurempi jo, ettei sitä ihan rankkasadekaan hetkauta. Pallot kukkivat ihanasti ja puu näyttää hurmaavalta. Myös syreenit ovat kukassa, niistä en tajunnut edes napata kuvaa.

Toinen mistä unohdin ottaa kuvan on se mun rakastama Morsiusleinikki. Joku ehkää muistaakin mun tuskailut sen menettämisen kanssa. Olen siis parina vuotena istuttanut yhteensä 12 kappaletta morsiusleinikkiä sinisen Tädykkeen kaveriksi. Tädykkeet senkun porskuttavat, mutta Morsiusleinikit ovat aina kuolleet. Mutta tänä kesänä ilo on ylimmillään, kaksi tainta on noussut, JEE!


Täytyy kyllä Juhannukseksi kerätä ihan kimppu sisällekin ilahduttamaan.





Viime kesän Rauman reissulta Vuorelan Puutarhalta ostin Rotkolemmikin. Kukkahan siinä on samanlainen kuin jokapaikassa tavattu Luhtalemmikki. Ainakin siis oletan, että helposti tienvarsillekin leviävä sininen lemmikki on tuo Luhtalemmikki. No siis halusin tätä Rotkolemmikkiä, ihan siksikin, koska sen lehti on paljon kivenpi kuin tuossa toisessa. Se on lähtenyt hyvin kasvuun on jo tosi söpö. Todennäköisestihän se leviää ihan riesaksi asti, mutta nyt iloitsen tästä puskasta.

 
Valkoista särkynyttä sydäntä olen istuttanut viime vuonna kaksi. Toinen on noussut ja kasvaa hyvin. Toinen on mitä ilmeisimmin hävinnyt. Tai sitten olen saattanut sen jossain vaiheessa nyhtää pois, kun en tunnista lehtiä ja olen luullut rikkakasviksi:))


 
Se ilo tästä kylmästä kesästä on ollut, että tulppaanit ovat ilahduttaneet todella pitkään. Vielä löytyy kukkapenkistä ihan nuppujakin.
 
 
Kävin Lahdessa Siemenessä ja Koneessa. Ihan vaan ohikulkumatkalla... No mukaan tarttui kaikenlaista ja myös tämä uusi tuttavuus Sammakon hattu. Eikö olekin todella viehättävä lehti? Tykkään itse todella paljon.

 
Tässä vähän kesäkukkaLOVE tunnelmaa. Tuo ihana termi on Kukkalan Sannan lanseeraama. Sanna keskii aina kaikkea ja on huippu taitava kasvien kanssa. Nuo ruukut on söpö löytö Hankkijalta.
 
 

Keittiöpuutarhassa sipulit ottivat kasvuspurtin kun oli vähän aikaa lämmintä ja sitten vesisadetta. Krasseja on tuolla laidoilla. Voipi olla, että täytyy krassit siirtää pois kasvavien sipuleiden tieltä.
 
 
Kasvarissa myös kaikki hyvin. Tomaatit ja Oka rehottavat. Oka täytyy pian siirtää johonkin uuteen ruukkuun.



 Keltaiset päivänliljat ova myös nupuillaan. Vaikka kukkapenkit ovat olleet ihan ruokottomassa kunnossa, niin päivänlilja on urheasti kukkinut aina ja voinut hyvin.



Ekaa kertaa laitoin kevättalvella pieniä orvokin taimia kasvamaan. Odotukset eivät olleet kummoiset. Olenkin todella onnellinen, kun ne kasvoivat ja kukkivat nyt etuterassilla.

Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille<3 Nautitaan kukista, kasveista ja kesästä!

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Ihanat naiset (-ja muutama mieskin) Raumalla

En tiedä mistä aloitan ja mitä kuvia laitan tänne. Niin paljon tuli ihania muistoja taltioituna. Mutta siis jo talvella Suvikummun Marja ja Kivipellon Saila laittoivat sähköpostia meille puutarhahörhöille, jotka oltiin jo viime kesänä Tampereella, että Marja voisi ottaa meidät kotiinsa ja sopia käynnit Vakka-Taimeen ja Vuorelan Puutarhalle.

Aamulla lähdettiin kuuden jälkeen matkaan kohti Marjan Suvikumpua, missä meitä odotti kahvit ja oheisherkut. Marjalle myös palattiin vielä päivän päätteksikin herkuttelemaan runsaan pöydän antimista.

Sää oli vaihteleva, mutta eihän se meitä juurikaan haitannut eikä hidastanut:)

Vakka-Taimi on vähän arboretum tyyppinen paikka, jossa koekasvatetaan mm. erilaisia puita ja pensaita. Sieltä voi myös ostaa taimia. Ja kyllähän me ostettiin:) Näimme toinen toistaan ihanampia ja mielenkiintoisempia kasveja.

Vakka-Taimella oli myös ajateltu pitkänmatkalaisia ja tarjolla oli kahvia ja teetä sekä tietysti herkkuja:) Erittäin huomaavaista!

 
 
 
 
 Vesa Muurinen kierrätti meitä ja kertoi mielenkiintoisia asioita alueesta, kasveista sekä historiastakin. Sujuvasti pulppusivat kasvien nimet latinaksi. Minulta meni ihan ohi ja ihailin näitä ystäviäni, jotka tunnistivat kasveja myös latinaksi.



 
Tässä tutkitaan, mitähän sieltä kassista löytyykään
 
 


 
Tämä suloinen Kalmia (Kalmia angustifolia)  mm.tarttui mukaan Vakka-Taimesta. Se on hidaskasvuinen n. 100cm kasvava ainavihanta. Ihastuin nimenomaan tuohon kukkaan. Hidaskasvuisuus vähän huolestuttaa tälläistä hätähousua.










Kissat kuuluvat ilmeisesti olennaisesti puutarhaan. Sen opin viimeistään tällä reissulla. Vakka-Taimessakin vilahteli kissoja ja tämä pikkuinen olisi varmaan hiippailut jonkun kyytiinkin jos vain olisi saanut tilaisuuden.




 Vakka-Taimelta suunnattin Vuorelan Puutarhan kautta takaisin Marjalle. Vuorelan puutarha on todella hyvä ja laadukas valikoima perennoja ja kesäkukkia. Koska en tunnista kasveja kovinkaan hyvin niin erityiskiitoksen saavat hyvin merkatut taimet.





Marjan pihapiiri on ihan mielettömän ihana. Kauniisti yhdistetty luonnon kalliota ja istuksia toisiinsa. Ihana Gottage Garden tyyppinen "puutarhavaja" sekä pihalla pyörivät kissat loivat ihanan tunnelman. No puhumattakaan meidän vieraiden pulputuksesta, josta ei olisi tullut loppua pitkään aikaan. Erityisesti heti kiinnitin huomioni pieniin pelargonia vauvoihin, joita Marja avokätisesti laittoi jakoon. En tajua, miten raaski niistä luopua.



















Illalla suunnattiin Rauman keskustaan hotelliin yöksi ja sunnuntaina tutustuttiin Rauman vanhaankaupunkiin ja tavattiin Marrua Kaffe Barissa. Marru on loistava valokuvaaja ihana persoona. Laiton s-postia ihan extemporee ennen reissua, että josko olisi paikkakunnalla tuolloin. Kyllä oli ihana tavata!

Vanha Rauma sykähdytti rakennuksillaan ja sääkin näytti parasta puoltaan sunnuntaina. Vähän tuli sellainen fiilis kuin olisi ollut vanhassa mustavalkoisessa Suomi elokuvassa.

Ainoa miinuspuoli oli, että Raumalla ei ilmeisesti ymmärretä kaupankäynnin tarkoitusta ja oikeastaan kaikki Vanhan Rauman myymälät olivat kiinni. Tästä ihan todella iso miinus!




 Kerttu Horilan taidetta ihasteltiin ikkunan läpi.










Mukana tällä reissulla olivat

 Saila http://kivipellonsaila.blogspot.fi/                                     

ja blogittomat Leena, Eija ja Titta

Onnittelut sinulle, jos jaksoit katsoa tänne loppuun asti. Olisi varmaan pitänyt tehdä kolmiosainen postaus, mutta ei vaan nyt malttanut:) Ihanaa viikonloppua kaikille!