Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...

Urbaanin oululaisuuden kannalta vilkkaassa paikassa sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puistola. Iso- ja Pakkahuoneenkatujen risteyksen luoteiskulmassa oleva – tätä nykyä vaaleanpunainen – viisikerroksinen kivirakennus veikeine kulmineen, käänteineen, ikkunoineen ja kattomuotoineen herättää sukupolvesta toiseen ohikulkijan huomion, olipa ohikulkija sitten avojalakanen oululainen tai tullista tullut . Nyt kun Oulun keskusta hakee Valkean rakentamisen myötä uutta ilmettään – ja luoja paratkoon, löytää sen toivottavasti joskus – on miltei lohdullista ajatella judeng-tyyliä henkivän Puistolan ajatonta eleganssia. Legendaarisen kulttuurihistorioitsijan  Markus H. Korhosen historiakatsauksessa rakennustekniset seikat jäävät sivusosaan: painopiste on kulttuuri- ja sosiaalihistoriassa. Keskieurooppalaista myöhäisjugendia edustavan Puistolan nykyinen väritys ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen ulkoseinäväri luokiteltiin 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa persik...

Helsinkiä on kuvattu yllin kyllin, pohjoinen Oulu on taas on saanut olla vain muutaman elokuvan näyttämönä. Tuoreimmasta päästä lienee Kauko Röyhkän romaaniin perustuva Miss Farkku-Suomi , joka sijoittuu 1970-luvun nuorten Ouluun. Peter von Baghin dokumenttielokuvassa Muisteja luodaan visuaalinen mielikuva 1950-luvun Oulusta, von Baghin lapsuuden ja nuoruuden valkeasta kaupungista. Aikamatka rakennetaan hyödyntäen arkistomateriaalia: vanhoja (ja suorastaan hypnoottisen ihastuttavia) kaitafilmejä, valokuvia sekä maalauksia ja muita taideteoksia.   Mielenmaisemaa rakennetaan myös kirjallisuuden keinoin. Etenkin Matti Hällin tuotannosta lainatut sitaatit nousevat esiin, ja myös Eeli Aallon kuulaat maalaukset sopivat hyvin nostalgiahenkisen, jos kohtakaan ei aina myötäkarvaan silittävän elokuvan tunnelmaan. Von Bagh ei rakenna Oulusta staattista pienoismallia, vaan seuraa muutosta idyllisestä puukaupungista teknologia-aikaan, joka näyttäytyy kasvun ja vaurauden kautena, mutt...