Perille päästyä kävi ilmi, ettei Amerikkaan pääsekään ihan tuosta vain. Etu-Amerikkaan pääsi teoriassa Etu-Ameriikantietä pitkin. Tytär on käynyt jenkeissä viime vuosien aikana muutaman kerran. Sinne pääseminen on jopa vielä vaikeampaa. Toisaalta ehkä suomalainen ei enää näinä aikoina ole enää heille samanlainen uhka kuin muutama vuosi sitten?
Kovin urbaanilta ei näyttänyt tämän alkupätkän perusteella, mutta onhan Amerikoissakin paljon ihan maaseutuakin.
Perä-Amerikassa ei onnistanut sen paremmin. Maksullinen yksityistie täälläkin. Tällä kertaa ei riittänyt intoa eikä tahtoa tien kävelemiseen päästä päähän. Jokin toinen kerta vielä... Perä-Amerikassa tien nimi oli pelkistetympi, se oli vain Ameriikantie.
Siinä kaikki Amerikasta meidän reissullamme.
Siikarannasta lähtiessämme vierailimme vielä Lontoossa. Porissa riittää tätä kansainvälisyyttä oikein runsaasti 👍.
Ei näyttänyt tämäkään yhtään urbaanilta.
Sitten kohtasin yksityisyydestä ja videovalvonnasta kertovat kyltit. Tännekään ei ollut siis asiaa.
Ulkomaalaisilta kuulostavat kohteet eivät ole Porissa siis saavutettavissa ainakaan autolla. Karttasovelluksen mukaan reiteillä ei näy mitään erikoista. Aina ehkä kannattaa kuitenkin yrittää?