Hyvää uutta vuotta 2015!

Todella myöhästyneet hyvän joulun toivotukset minulta!

Mutta onnellista uutta vuotta 2015 voi toivottaa vaikka koko vuoden. Eikö vain?

Joskus on vain mentävä

Marianne kirjoitti blogissaan erinomaisen kirjoituksen 31.8.2014. Sen pitäisi kaikkien lukea, jotka pyörivät oravanpyörässä. Ovat kierteessä.

Kirjoituksen otsikko on: Miksi me ihmiset ei lopeteta ennen kuin menee rumaksi.

Mikä meitä ihmisiä vaivaa,

että me uskotaan sydämen tieto vasta kun

tulee seinä joka sen sanoo.

kysyy Marianne.

Tuo yllä oleva runoni tai aforismini tältä päivältä on eräänlainen vastaus tuohon kysymykseen. 

Siksi me ihmiset menemme päin seinää! Juuri siksi! 

Joskus on vain mentävä päin seinää ja rikottava jotain, jotta pääsisi eteenpäin. 

Ehkä kuulostaa surulliselta. Mutta olen nähnyt, että monille ihmisille se on välttämätön tie.

Jokaisen oma tie ja oma seinä.

*

*

*

Tämän aamun ajatus

Lisää runokuviani ja muita mietteitä sekä savitaidetta Facebook-sivuillani

Pyhäinpäivä

Joko olisi uuden aika?

Olisikohan jo aika kirjoittaa uusi runokokoelma tai jopa jokin muu kirja, 

kun Syntymä-runokirjat alkavat loppua? (minulta laatikosta, netistä niitä vielä kyllä saa)

Läsnäolon rauha

Näe valo!

Pyhä Birgitta (savi 2013)

Elämässämme tapahtuu paljon ikäviä asioita, joille emme voi mitään. Keskitymme niihin ja unohdamme kaiken hyvän mitä meillä on. Epätoivo valtaa mielemme. En tiedä mistä johtuu, että jotkut pystyvät paremmin näkemään myös valoa pimeyden keskellä. Opittua vai synnynnäistä? Minä toivon, että kyseessä olisi taito, jonka voi oppia. Taito, jonka voisin lahjoittaa eteenpäin muille ihmisille.