Marguerite Yourcenar: Anna, sisaresi...

Aikaisemmin lukemissani Marguerite Yourcenarin kirjoissa on käsitelty homoseksuaalisuutta. Romaanissa Anna, sisaresi… aiheena on insesti.

Sisarukset Anna ja Miguel asuvat Napolissa 1500-luvun loppupuolella. Heidän isänsä Don Alvaro on korkea virkamies, joka laiminlyö perhettään. Lähes jumaloidun äidin kuoltua sisarukset viettävät paljon aikaa yhdessä. Miguel yrittää taistella haluaan vastaan. Hän lukee Raamatun Kuningasten kirjasta kohdan, jossa Amon loukkaa sisarensa Tamarin koskemattomuutta, ja kauhistuu. Lopulta intohimo voittaa.

”Miguel lähestyi ovea äänettömästi, jähmettyi paikalleen lukemattomia kertoja ennen perille saapumista ja kohotti viimein kätensä kahvalle. Hän tunsi sisarensa tekevän samoin; kaksi ihmisruumista värähteli toisilleen laudoituksen välityksellä.”

Anna, sisaresi… on täynnä symboliikkaa (käärmeitä, pulppuava lähde) ja kirkollisia viittauksia. Se on hyvin kauniisti kirjoitettu kirja, jonka tyyli on sovitettu historialliseen tapahtuma-aikaan. Vaikka Anna, sisaresi… on sivumäärältään pienoisromaani, siinä kerrotaan molempien sisarusten elämänkohtalot loppuun saakka. Kolmantena päähenkilönä nousee esille heidän isänsä, joka kokee uskonnollisen herätyksen ja ryhtyy munkiksi.

Jälkikirjoituksessaan Yourcenar kertoo kirjan olevan oikeastaan nuoruudenteos, kirjoitettu alun perin vuonna 1925. Se julkaistiin 1935 eri nimellä novellikokoelmassa La Mort conduit l´attelage. Kirja ilmestyi itsenäisenä 1981 ja Yourcenar teki siihen muutoksia, joita kuvailee jälkisanoissa.

Marguerite Yourcenar: Anna, sisaresi…
Suomentanut Jussi Lehtonen
LIKE 2002, 118 s.
Ranskankielinen alkuteos Anna, soror… 1981

***********

Helmet-haaste: 26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö.

Marguerite Yourcenar: Hadrianuksen muistelmat

Nykyisin ilmestyy paljon romaaneja, joissa kirjailija yrittää mennä jonkun todellisen henkilön pään sisään ja kirjoittaa hänestä minämuodossa. Samaa on tehty ennenkin. Marguerite Yourcenarin Hadrianuksen muistelmat on ilmestynyt vuonna 1951. Hadrianuksen muistelmat oli Yourcenarin kansainvälinen läpimurtoteos, vaikka hän oli aloittanut kirjailijana kolme vuosikymmentä aiemmin.

Kirjan lopussa on liite, jossa on Yourcenarin muistiinpanoja kirjoittamisen ajalta. Hän oli suunnitellut tätä teosta jo 1920-luvulla, mutta tuhosi silloin kirjoittamansa. Aihe kulki hänen mukanaan vuosikaudet, kunnes hän koki tuntevansa elämää tarpeeksi voidakseen kirjoittaa näkökulmasta, jossa kuoleva keisari arvioi itseään ja toimintaansa. Toisessa liitteessä Yourcenar kertoo käyttämästään lähdekirjallisuudesta. Listaus on vaikuttava.

Hadrianus oli Rooman keisari vuosina 117-138. Hänen aikanaan Rooma oli laaja, Britanniasta Lähi-Itään ja Egyptiin, vaikka Hadrianus luopui joistakin alueista rajojen rauhoittamiseksi. Monille hänen nimensä lienee tuttu Englannin ja Skotlannin rajalle rakennetusta Hadrianuksen vallista. Hadrianuksen aikana valtakunta oli kohtuullisen rauhallinen, ja yksi Yourcenarin painotuksista onkin esittää Hadrianus rauhantekijänä. Tosin hänen hallituskautensa lopussa oli tuhoisa juutalaiskapinan tukahduttaminen (arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa kuollutta).

Toinen painopiste on Hadrianuksen suuressa rakkaudessa Antinousissa. Nuori Antinous oli Hadrianuksen rakastaja muutaman vuoden. Hän hukkui Niiliin joko taparturmaisesti tai itsemurhan tehneenä. Yourcenar on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon. Hadrianus korotti Antinousin jumalaksi ja perusti hänen kuolinpaikalleen kaupungin, Antinoupoliin, jota ei ole enää olemassa.

Vaikka muistelmat ovat minämuotoiset, Hadrianus jää jotenkin etäiseksi. Teksti on kuivakasta ja toteavaa. Tosin suomennoksella saattaa olla siihen osuutta. Ainakin monet lauserakenteet ovat kömpelöitä. Lähimmäs Hadrianusta päästään aivan kirjan lopussa. Saavutuksistaan huolimatta keisari toteaa paljon jääneen tekemättä. Kuolemaa hän lähestyy rauhallisesti. Kirjan viimeinen kappale perustuu Hadrianuksen kirjoittamaksi oletettuun runoon.

”Pieni sielu, hento ja häilyvä sielu, ruumiini seuralainen, joka oli sinun vieraanasi, sinä laskeudut kalpeille, koville ja paljaille seuduille, missä saat luopua aikaisemmista iloista. Katsokaamme vielä hetkinen yhdessä näitä tuttuja rantoja, esineitä, joita varmaankaan emme enää tule näkemään… Yrittäkäämme astua silmät auki kuolemaan…”

Marguerite Yourcenar: Hadrianuksen muistelmat

Suomentanut Reino Hakamies

WSOY 1984, 3. painos, 330 s. (1. suomenkielinen painos 1953)

Ranskankielinen alkuteos Mémoires d’Hadrien 1951

Marguerite Yourcenar: Alexis. Turhan taistelun kuvaus

Alexis. Turhan taistelun kuvaus on Marguerite Yourcenarin ensimmäinen romaani. Se on ilmestynyt jo vuonna 1929, mutta suomennettu vasta 2001. Koska kirjan alku yhdistettynä sen nimeen paljastaa, mitä kirjassa kerrotaan, minäkään en välttele sen sanomista. Tärkeää onkin, miten Yourcenar käsittelee aihettaan.

Nuori ranskalainen naiskirjailija on valinnut päähenkilöksi böömiläisen nuoren miehen. Kirja on Alexisin kirje vaimolleen. Kirjeessä hän selittää, miksi jättää tämän.

Alexis aloittaa yksinäisen lapsuutensa kuvauksella ja kertoo elämästään kirjoittamishetkeen saakka. Siitä huolimatta kirja on keskittynyt yhteen asiaan. Nimen mukaisesti Alexis on taistellut vaistoaan vastaan. Hän on itsekin pitänyt sitä syntinä ja rikoksena. Viimeisenä keinona hän on mennyt naimisiinkin ja hankkinut lapsen, mutta taistelu on ollut turhaa. (Käytän tässä sanaa vaisto samoin kuin kirjassa, muuta nimitystä Alexisin taipumukselle siinä ei ole.)

Alexis on jonkinmoista mainetta saavuttanut muusikko ja säveltäjä, mutta hän luopui musiikistakin avioliiton ajaksi. Musiikkiin palaaminen ja itsensä ilmaiseminen musiikin kautta saa hänet lopulta ymmärtämään, että hänen on elettävä vaistonsa mukaisesti.

”Elämä on tehnyt minusta sen mitä olen, vaistojeni vangin (jos niin tahdotte), vaistojen joita itse en ole valinnut, mutta jotka lopulta kuitenkin hyväksyn, ja toivon että tämä hyväksyntä, vaikka sitten onnen sijaan, tuo lopulta mieleeni rauhan.”

Vuonna 1929 kirjan aihe on ollut varmasti rohkea. Vuonna 1963 kirjoittamassaan esipuheessa Yourcenar sanoo muun muassa: ”Aistillisen vapauden ongelmaa ja sen kaikkia muotoja pohdittaessa ei ole ehkä kyllin selvästi tajuttu, että asiassa on pitkälti kysymys ilmaisuvapaudesta.” Moraalikäsitykset ovat noista ajoista muuttuneet, mutta Yourcenarin ajatus tuntuu edelleen paikkansa pitävältä.

Marguerite Yourcenar: Alexis. Turhan taistelun kuvaus

Suomentanut Jussi Lehtonen

Like 2001, 109 s.

Ranskankielinen alkuteos Alexis ou le Traité du Vain Combat 1929