Syksy, sekaisin vanhuus ja nuoruus, vanhat kuvat

 

Lokakuun viimeiset päivät menossa ja siirrytään marraskuuhun. Haikeutta, ehkä hieman kuten joka syksy. Lapsuuden kuulaat, kirkkaat syksyt ovat kaukana takana mutta siltikin läsnä: askelten kopina koulun käytävillä  syyslukukauden alkaessa, kesän rusketus poskilla, uusien oppikirjanlehtien rapina ja pian oltiinkin jo joulussa. Nyt kun yrittää kurottautua tuohon aikaan, sieltä näkee vain välähdyksiä, joskus tuoksuja ja kummallisia mielleyhtymiä. Minulle syksy on uuden alku enemmän kuin uusivuosi. Ihminen on yksi luontokappale ja kaipaa niin kiven, puun ja sammalen koskettamista kuin toisen ihon tuoksua. Ei ole yhtään ihme, että nykyihminen halajaa luontoon takaisin, kiipeää tuntureille ja samoilee suolampien reunoilla. Ei meitä ole luotu asumaan meluisissa kaupungeissa ja kasvattamaan parvekelaatikossa tilliä ja persiljaa, kun tämä 5,5 miljoonainen kansa sopisi levittäytymään väljemmälle.

Miten viisaasti ihminen onkaan rakennettu, että hän saa vanhuksena palata tuohon alkuperäiseen tiedostamattomaan kirkkauteen. Että ihminen tarpeeksi vanhaksi elettyään onkin kulkenut ympyrän eikä janaa. (H-P Björkman)

Hämärän hyssyä vietämme ja pohjoisessa valo katoaa kaamokseen, räjähtääkseen taas keväällä valaisemaan ja saa roudan maan kukkimaan kaikessa väriloistossaan.

 

"Ja nyt kurottua kahteen suuntaan, menneeseen ja tulevaan, lapsuuteen ja vanhuuteen. Molemmat täynnä herkkyyttä ja haurautta. Jos olemme onnekkaita ja tarkkoja, saamme molemmista päistä parhaimman, joka purkautuu elämänvoimaksi. Jos emme, on uhkanamme keskipäivän aave, joka saa meidät pelkäämään kuolemaa, tarrautumaan nuoruuteen ja ihailemaan sen kiihkeyttä."(Hannu-Pekka Björkman: Välähdyksiä peilissä 2014)

1.Keitä te ootte, te pienet pojat, kun en mä tunne teitä?
Piupali paupali piupali paupali, kun en mä tunne teitä?

2. Toinen teistä taitaa olla kunnan Miinan poika,
Piupali paupali piupali paupali kunnan Miinan poika.

3. Ootteko tulleet, ootteko tulleet kenkiänne hakemahan?
Piupali paupali piupali paupali, kenkiänne hakemahan?

4. Suutari on mennyt koko viikoksi kylälle neulomahan,
piupali paupali piupali paupali, kylälle neulomahan.

5. Tulkaa sitten ensi viikolla kenkiänne hakemahan,
piupali paupali piupali paupali, kenkiänne hakemahan!

6. Hyvästi, hyvästi, hyvästi, hyvästi! Miinalle terveisiä!
Piupali paupali piupali paupali, Miinalle terveisiä!

7. Älkää kaatako maitohinkkiä porstuassa mennessänne,
piupali paupali piupali paupali, porstuassa mennessänne!

(Suom. kansansävelmä) ♪♪♫♫

 Yllä olevien kuvien taakse kirjoitettu: Amarin tehtailla Torniossa, äiti kuvissa

 

On pohjantähden alla, tää koti mulla mainen,

mä elämästä laulan, sillä oonhan suomalainen.

Mä rakkaudesta laulan, on siinä mies ja nainen.

Pohjantähden alla, elää suomalainen. ♪♫♪

 Lennä laulu sinne, missä siintää satumaa, sinne, missä oma armain mua odottaa.

Lennä laulu sinne lailla linnun liitävän. Kerro, että aatoksissain on vain yksin hän.

Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois, niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois,
vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan. Vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan. ♪♫♪

Ei ukkikaan kerro enää sodasta, se kasvaa heinää Honkanummella.

Nyt paremmin ymmärrän tarinan ja hänen tekojan arvostan.

Faija, anna mun ajaa mökkitie, lupaan että saunaan vettä vien.

Muistan kivet ja kannot tän soratien. (Arttu WIskari: Mökkitie)♪♪♫♫

Pitkä hiekkatie
Sitä pitkin kioskille
Aina pyöräilimme rinnakkain
Kun muutin kaupunkiin, posti kirjeitäsi kantoi
Ne meidän ystävyyttä vannoi viikoittain
Sä olit oikeessa, vielä juurillensa palaa vahvinkin (Antti Tuisku:Juuret)

 Kuvan taakse kirjoitettu: Hilkan ja Jussin onnen hetki Jussin syntymäpäivänä 5/1 -68 Ellin ja Antin antama Jättiläinen kukkii ♥

 Raija, Sirpa ja Kari satamapuistossa Kuopiossa, kesä -69

2. Enkä mä muille ilmoita mun sydänsurujani.
Enkä mä muille ilmoita mun sydänsurujani.
Synkkä metsä, kirkas taivas ne tuntee mun huoliani.
Synkkä metsä, kirkas taivas ne tuntee mun huoliani.♪♫♫

Vanhat kuvat: Omat valokuva-albumit

Äiti Muotitalo Pesosen pikkujoulussa istumassa oikeassa reunassa v.-72 ?

Nuoruus, hulluus ja ihanuus - vanhuus, viisaus ja höperyys!!

"Minä olin niin nuori ja kiihkeä,
miten saattaa kaivatakaan
se nuoruus, jolla on nälkä
ja turmelus suonissaan..."
(Mika Waltari

Ne sinun muotosi kurvikkaat
saivat aikaan valtavan paineen
kun päällesi puskin
niin muu oli tuskin
yhtä tärkeää

Minä sinulle tehdä jos saisin
sitä mitä silloin en kehdannut kysyäkään
rinnoista sua puristaisin
kun ei ne piilossa tahtoneet pysyäkään
sä olit sopivasti lihava

En edes tiedä miksi kiihottaa
mua yhtä pitkä kuin leveä nainen
jalat kuin pylväät ja rinnatkin ylväät
joista kiinni saa

Se nainen unissani liihottaa
se lähes sadan kilon keijukainen
Muodokas kyllä, kun ei vaatteita yllä
ole ollenkaan
(Gösta Sundqvist)



Ikävöi, ihminen,
kaipaa kauneinta muiston ja toiveen,
päiviä lapsuuden,
aikoja armaita hempeän hoiveen,
isää ja äitiä,
veljiä, siskoja vierailla mailla,
untesi neitiä,
häntä, mi pois meni hämärien lailla.

Muistatko aikaa,
milloin sun aamusi nous elon kultaan,
lempesi taikaa,
riemuja, ammoin jo menneitä multaan,
retkiä marjassa,
laineita soiluvan salmen ja lahden,
käyntejä karjassa,
kesä-yön ääniä yksin ja kahden?
(-Eino Leino-)

Ei, enhän mä korpea hiihdäkään,
minä hiihdänhän siskojen kanssa,
koti tuolla jo vilkkuvi kultainen,
tuli taasen on takassansa,
emo huolella käy,
eikö lapsia näy,
kun ilta jo hangilla hämärtäy.

Elä murehdi turhia äitini mun,
me tullaan tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill´ onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
sormi yks tai tää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.
(-Eino Leino- ) 

Kuolemankello (Hadrobregmus pertinax) on saanut nimensä hirren sisästä kuuluvasta kellon tikitystä muistuttavasta hiljaisesta äänestä. Tikittävä ääni syntyy, kun kuoriutuva kovakuoriainen hakkaa päätään seinään kutsuna lajitoverilleen. Herra Kuolema haluaa kuunnella Säkkijärven polkan ennen kuin ottaa mummon mukaansa.

 

 

Niin kauan minä tramppaan

tämän kylän raittia

kun kenkäni pohjat kestää,

ja rakastelen ketä minä tahdon

ja akat ei voi estää.

Kun on liinukkavarsa

ja nappulirattahat

ja itte pidän suittista kiinni

Kun vertaistansa rakastaa,

ei tarvitte olla fiini.

 

Rentouttavaa tiistai iltaa kamut ja nyt mä lähden saunaan ja saunan jälkeen meillä ryypätään pullakaffeet :D