Mine sisu juurde

Joudjuden kuvapatsaz

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Joudjuden muštpacaz)
Joudjuden kuvapatsaz

Joudjuden kuvapatsaz (angl.: Statue of Liberty) vai Joudjuden muštpacaz om arhitekturine muštnik neoklassicizman stiliš. Seižub AÜV:oiden pohjoižpäivnouzmas, Joudjuden sarel, Nju Jork-lidnan üks' mel'heižtahoišpäi. Sen täuz' nimituz om Vauktastai mail'mad joudjuz (angl.: Liberty Enlightening the World). Muštnikan kogonaine korktuz om 93 metrad man pindaspäi, sidä kesken kuvapatshan 46 metrad.

Joudjuden sar' sijadase Nju Jorkan Üläkaras, läz koumed kilometrad suvipäivlaskmha Manhetten-saren suviagjaspäi. Joudjuden saren territorii om federaližen ohjastusen al, ei mülü nimiččehe štatha.

Kuvapatsaz om AÜV:oiden rahvahaližeks muštnikaks vn 1924 redukuspäi. Mülüb UNESCO:n Mail'man jäl'gushe vspäi 1984. Muštpachan toine funkcii om majak laivoiden täht, kahtenz' kortte AÜV:oiš.

Joudjuden muštnik om saudud hüvädtegijoiden aigtegoiden i rahvahan rahoišpäi. Kuvapatshan arhitektor om Güstav Eifel', skul'ptor — Frederik Ogüst Bartol'di.

Kuvapatshan käzi tervačunke oli sätud eziauguižešti lahjaks AÜV:oile Francijaspäi vn 1876 Mail'man ozutelendan täht Filadel'fijas i valdkundan sadavoččen jubilejan oiktastuseks, projektan kuvad oliba ozutadud Nju Jorkas mugažo. Radod kaiken kuvapatshan sädamižes tuliba lophu Francijas vl 1884, sid' jagoihe muštnikad da vedihe ujuden valdmeren kal't sauvomižen sijannoks. Om saudud kaikenaigaižel sijal vozil 1885 (5. eloku) — 1886 (22. sulaku), amerikaižel betonalusel.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Kuvapatsaz om seižui muretud raudrenghil naine (joudjuden kuvastuz) hitonan kartte soba päle. Seičemesädegine venc om naižen päl. Naine tob tervačun libutadud oiktas kädes i kivišt tablut huras kädes. Tabluden «JULY IV MDCCLXXVI»-kirjutez znamoičeb valdkundan Deklaracijan ripmatomudes vahvištandan 4. heinku 1776-datad. Vll 1984−1986 kuvapatcaz oli alištunu restavracijale.

Muzei kuvapatshan istorijas om kuvapatshan alusen südäimes. Kaclendparangod sijadasoiš muštnikan päs. Voib sadas muzejha i parangoihesai pordhidme vai liftan abul. Vajehtihe pordhid i eskalatoroid vl 2012.

Päzund sarehe om röunatud, matknikoiden kodvind om lendimportan kodvindan kartte.