Näytetään tekstit, joissa on tunniste videoblogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videoblogi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Kurtturuusun hävittäminen

kurtturuusu
Rosa rugosa f. alba

Viime kesänä Suomessa todella yleinen kurtturuusu luokiteltiin kansalliseksi vieraslajiksi
ja se määrättiin hävitettäväksi kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Nyt tästä hävitysmääräyksestä on kulunut jo kohta vuosi ja 
kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 jälkeen. 

Sekä aniliininpunainen kurtturuusu (Rosa rugosa) 
että sen valkokukkainen lajike (Rosa rugosa f. alba)
ovat haittakasveja,
jotka vievät elintilaa meidän alkuperäiskasveilta.
Ne leviävät agressiivisesti sekä juuristonsa että siemeniensä avulla.
Linnut syövät kiulukoita ja 
niiden ulosteen mukana siemeniä leviää laajalle ympäristöön
jopa niin, että kokonaisia rantoja tai tienvarsia ovat niiden vallassa.
Tämä on syynä hävitysmääräykseen.

Suomessa kurtturuusu on todella yleinen kasvi esim. koulujen, virastojen ja taloyhtiöiden pihoissa,
liikennejakajissa, parkkipaikoilla sekä myöskin yksityisissä puutarhoissa.
Siksi tämä kurtturuusujen hävittäminen askarruttaa varmasti monen mieltä
ja sen oikeaa hävitystapaa mietitään. 

Kurtturuusun hävittäminen
Varmoja hävitystapoja on oikeastaan kolme.

1. Mekaaninen poistaminen
Yksittäiset pensaat voi poistaa lapiolla kaivaen,
mutta suuremmat pensasalueet kannattaa poistaa maansiirtokoneella.
Juuristo on laaja ja syvällä
ja pienestä juurenpalastakin saattaa lähteä uusi kasvusto reippaaseen kasvuun.
Siksi juuristo pitää poistaa perusteellisesti ja jopa maamassojen vaihto voi olla tarpeen.

2. Kasvuston leikkaaminen ihan tyvestä ja 
maan peittäminen suodatinkankaalla tai pressulla 
Tämä keino on helppo,
mutta aikaavievä, sillä maa tulee olla peitossa niin kauan,
kunnes juuristo on kokonaan kuollut.
Aikaa tähän voi mennä vuosia
ja pressu on aika ruma katsella niin kauan.

3. Juuriston näännyttäminen
Kasvusto leikataan niin tyvestä kuin mahdollista.
Kun uutta kasvua ilmestyy,
leikkaus toistetaan.
Pikkuhiljaa juuristo nääntyy ja kuolee,
koska kasvi ei pysty yhteyttämään maanpäällisillä osillaan.
Ensimmäisenä kesänä toistoa tarvitaan noin 3-4 kertaa.
Seuraavina kesinä toistojen tarve harvenee.

Täällä Vaahteramäellä kasvoi kurtturuusun valkoinen lajike
ja muistaakseni alunperin istutin kasvia kolme kappaletta.
Eli kasvustoa ei ollut valtavan laajasti,
mutta kuitenkin sen verran, etten viitsinyt alkaa kaivuuhommiin.
Niinpä aloitin näännytysoperaation viime kesänä.


Leikkasin koko kasvuston aivan tyvestä poikki.


Kurtturuusun tunnistaminen:
- 5 terälehteä, yksinkertainen aniliininpunainen tai valkoinen kukka
- lehti kurttuinen
- kiulukat mehevät, keskeltä litistyneet ja nauriinmuotoiset
- varsi on piikikäs ja piikit ovat erikokoisia ja suoria

Tarhakurtturuusut eivät kuulu hävitettävien listalle.
Tarhakurtturuusujen kukat ovat usein kerrotut ja niillä on enemmän terälehtiä.



Lisäsin kasvualustaan myös tuhkaa oikein reilusti,
koska kurtturuusu ei myöskään pidä emäksisestä maasta.
Tällä konstilla uutta kasvustoa ei ilmestynyt kuin niukasti.
Uusin leikkauksen vain yhden kerran.
Tänä kesänä tarkkailen aluetta ja uusin leikkauksia tarpeen mukaan.

Kurtturuusun leikattuja kasvustoja ja
varsinkaan kaivettuja juuria ei kannata viskata avokompostiin tai metsään,
vaan ne tulisi hävittää polttamalla.
Taajama-alueella polttaminen ole kuitenkaan sallittua,
joten toinen vastuullinen hävittämiskeino on kerätä kasviosat jätesäkkiin
ja viedä jäteasemalle.
Paikallisella jäteasemalla osataan kyllä neuvoa,
mihin haittakasvit sijoitetaan.
Tämä kannattaa muistaa myös muiden haittakasvien kohdalla. 


Seuraavasta linkistä pääset katsomaan myös lyhyen videon aiheesta.
Huvila ja Huussin maisemasuunnittelija
ja 100%  outdoor -blogin Kati Jukarainen
ja minä kerromme enemmän kurtturuusun hävittämisestä
sekä vieraslajikasveista yleisestikin.
https://www.ruutu.fi/video/3575851


Olisi kiva kuulla myös sinun vinkkisi
ja kokemuksesi kurtturuusujen hävittämisestä.
Miten olet toiminut ja miten olet onnistunut siinä?
Vai onko urakka vasta edessäpäin tänä kesänä?

Vaikka et olisi vielä aloittanut hävityshommaa,
nyt on just hyvä aika aloittaa.
Silloin saa homman hyvään malliin jo tänä kesänä.

Lisää luotettavaa tietoa vieraslajikasveista löydät
Vieraslajit.fi -sivustolta.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Vaahteramäen vuosikymmen osa 4

2016


Vuosi 2016 alkoi innostuneesti.
Pääsin pitkästä aikaa Tukholman puutarhamessuille ja
 puutarhamekkaan Zetasille, josta ylimmäinen kuva on otettu.
Kuvassa on suuri idolini Victoria Skoglund.
Myös Helsingin Kevätmessut ja 
Lahden Pihapiirimessut kävin ihastelemassa tarkkaan.


Luvassa ei ollut suurempia mullistuksia,
joten pääsin kunnostamaan monia puutarhan pieniä yksityiskohtia.
Vaihdoin uudet mullat kasvilaatikoihin ja 
olin valtavan innostunut ensimmäistä kertaa myös hyötykasveista.


Oli jotenkin mukava, kun suuremmat linjat puutarhassa olivat valmiina.


Muistan, kuinka nautin keväästä valtavasti.
Ahmin kaikkea vihreää kauneutta koko sieluuni.


Luumut, kirsikat ja omenat kukkivat sinä keväänä upeasti.



Puutarhan istutuksilla alkoi olla myös sen verran ikää,
että perennoja oli tarpeen jakaa.
Tässä valkoiset syysleimut saivat uutta multaa ja 
enemmän tilaa kasvaakseen.


Taistelin myös vuohenkelloja vastaan.


Talvi 2016 oli se kuuluisa tappotalvi.
Maa jäätyi ennen lumia, runsaiden vesisateiden jälkeen.
Monen aran kasvin lisäksi myös kestäväksi luullut kasvit heittivät henkensä.
Rinteen upeasti peittäneestä pikkutalviosta oli jäljellä vain ruskea läntti.
Myös köynnöskaaren ' Pohjantähti' -köynnösruusua piti leikata oikein kunnolla.



Vaikka puutarha oli pääpiirteittäin aika "valmis",
löytyi aina sopivia koloja uusille istutuksille.
Lisäsin kotimaisia pensasruusuja sopiviin koloihin. 
Tässä pikkuruinen `Sointu` aloittelee kotiutumistaan Vaahteramäelle.


Kun aikaa ei vieneet mitkään suuret projektit,
oli mahdollisuus nauttia pienien yksityiskohtien somistamisesta.
Kodinhoitohuoneen kuistilla oli sinä kesänä yrttitarha.


Aloin rakastumaan valkoisiin kukkiin yhä syvemmin.

punakosmoskukka
Cosmos bipinnatus ´Purity`
garden cosmosc
コスモス 


2017

Jos vuosi 2016 alkoi innosta puhkuen, niin alkoi vuosi 2017 :kin.
Ehkä suurin puutarhaunelmani oli toteutumassa. 
Kauan kaivattu kasvihuone oli totta.
Haaveeni toteutui yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.



Lisää tietoa ja kuvia kasvihuoneestani,
kasvihuoneen valinnasta 
pystytysvaiheista ym. 
löydät täältä:

Voit katsoa myös pienen videopätkän unelmastani täältä:


Voi sitä onnen päivää, kun vappusimat pääsi nauttimaan kasvihuoneessa.
Ei haitannut, vaikka heräsimme vappupäivänä takatalveen ja 
valkoiseen maahan.


Melkein kaikki puutarha-aikani meni kasvihuoneessa.
Sisustelin sitä pikkuhiljaa, istuttelin taimia tai vain fiilistelin siellä.
Olin onnesta sekaisin. 
Välillä piti aamulla katsoa ikkunasta ulos,
oliko kasvihuone vain unta
vai seisoiko se oikeasti paikoillaan rinteessä. 


Ja siellä se oli,
aamun valjetessa ja illan hämärtyessä.


Myös muu puutarha alkoi olla jo kivan rehevä.
Jopa etuaidanne suojasi ja kaunisti yläpihan.



Ja aina löytyi uusia istutuspaikkoja. 
Tai tuon kolmiopenkin tein kokonaan kodinhoitohuoneen nurkalle.


Annoin sormustinkukkien ryöpsyillä rinteessä.
Ne ovatkin pitäneet hyvin huolta lisääntymisestään.


Keitaan japanilaistyylisen nurkkauksen kasvit olivat kasvananeet
ja rungollinen pallohopeakuusi selvinnyt hyvin talvista.


 Myös kasvimaalta tuli kivasti satoa tuona kesänä.
Sen jälkeen on ollutkin kuivempaa ja 
sato ei ole ollut näin muhkeaa.


Tämä on se pieni kukkamaa, jonka oli reunustanut hiekalla.
Muistatteko?


Nautin kasvihuoneesta koko kesän, syksyn ja jopa talvella.
Olin syvästi rakastunut ja niin innoissani siitä.
Satoakin tuli ihan mukavasti ja olin todella tyytyväinen omiin taimikasvatuksiini.
Tomaatin kasvatus on todella palkitsevaa.
Miten niin pienestä siemenestä voikaan tulla niin suuri kasvi
ja vielä satoakin!


Näinä vuosina pääsin yhä syvemmälle puutarhainnostukseen.
Myös blogin lukijamäärät kasvoivat huomattavasti.

Vielä jäi pari vuotta seuraavaan kertaan.
Tästä tulikin pidempi sarja, kuin alunperin suunnittelin.
Innostuin kuvia katsellessani ja halusin näyttää teille niin monta juttua.

Jos haluatte katsella vielä toisenkin videon, 
esittelen Vaahteramäen synnyn täällä:




Aiemmat tämän postaussarjan osat löydät seuraavista linkeistä:

 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Kevätmessuarvonnan voittajat

Yhteistyössä: Willab Garden


Kiitos kaikille teille,
jotka osallistuitte Kevätmessulippu-arvontaan!
Teitä oli mahtavan runsas joukko.
Oli myös mukava lukea, mitä odotatte messuilta.
Kevätfiilis ja inspiraatio oli ehkä kaikilla päällimmäisenä mielessä.

Mun kasvihuoneunelma: Green Room 14,8 m2 /Willab Garden

Suoritin arvonnan taas List Randomizerin avulla 
ja arvonnan onnelliset voittajat ovat:

mariaeveliina_
kukka123@luukku.com
puutarhurisanna
Eeva Heikkinen
anne.jarvi@hotmail.fi
vips_74@hotmail.com
juuliab1
maarit.myllynen
3rikatms(at)gmail.com
Elisa Lehtonen
jaervenhelmi
tiiamartina
millallinen
Ninni
ec8477@kolumbus.fi
siinatar@gmail.com
eveliinan@phnet.fi
hansunen@gmail.com
jonnajompuliini
jenni_tolleri@hotmail.com
minniemaarit@gmail.com
otsoelmeri@hotmail.com
Krisse K
hallsta@netti.fi
annastinaj_
betweenland@gmail.com
Petri Mikkonen
hansunen@gmail.com
Elisa
arjenhelmia

Onnea kaikille voittajille!
Willab Garden lähettää liput teille sähköpostitse.

Nähdäänhän messuilla!
Olisi niin kiva jutella teidän kaikkien lukijoiden kanssa,
joten tulkaahan moikkaamaan
Willab Gardenin osastolle 7m140.
Olen siellä jokaisena messupäivänä.


Lisätietoja Kevätmessuista löydät alla olevaa kuvaa klikkaamalla:

Jos haluat käydä fiilistelemässä mun kasvihuoneunelmaani,
alla olevassa videoklipistä pääset kylään viime kesäisiin tunnelmiin:


Iloa ja keväisiä fiiliksiä alkaneeseen viikkoonne!

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Kesän ikävään


Vaahteramäki

Nyt meillä puutarhureilla meinaa ottaa tiukille tämä kevään ja kesän odottelu.
Kesän kuvat toisaalta helpottavat ja toisaalta lisäävät kevään kaipausta.
Tässä kohta vuotta, talvi tuntuu jatkuvan ikuisesti.
Niin ei onneksi kuitenkaan käy, kevät ja kesä tulee kyllä.
Jos vain maltetaan odottaa vielä hetkinen.

Tässä postauksessa on linkkinä kesäisiä, 
vihreitä videoita Vaahteramäeltä.
Ehkä moni teistä on jo ne nähnytkin,
mutta uusille lukijoille ne ovat varmasti hyvä hahmotuskeino,
miltä täällä Vaahteramäellä oikeasti näyttää kesällä.

Vaahteramäen synty

Riinan kasvihuoneessa

Iloiset kukkakimput

Toivottavasti en vääntänyt nyt veistä haavassa,
kevätkaipuunne suhteen. 
Ajatellaan mieluummin, että tuo vihreys on ihan oven takana.
Vielä ihan pikku hetki...

Aurinkoa viikonloppuunne!

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Kotipihan valtaajat

Kirjavinkki
Yhteistyöpostaus: Into Kustannus


Puutarhamme ja luonto kokonaisuudessaan ovat erityisen tärkeitä meille puutarhaihmisille.
Olemme syystäkin vihaisia, jos joku asia uhkaa paratiisiamme.
Nykyvuosina puutarhamme ja Suomen luonnon monimuotoisuutta 
 uhkaavat tekijät ovat lisääntyneet entisestään.
Usein tulee eteen kysymyksiä;
Mitä on tapahtunut?
Mikä tämä kasvi on?
Kuka tai mikä on tämän tuhon takana?
Mitä voisin tehdä?

viime keväänä ilmestyneessä kirjassa on vastaus näihin kysymyksiin.

Kotipihan valtaajat
Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan

on tuhti tietopaketti meille kaikille.
Sen tekijät ovat tutkineet ja perehtyneet aiheeseen vuosien ajan.
Miia Jauni on maatalous- ja metsätieteiden tohtori 
ja 
Markus Seppälä on haitallisiin vieraslajeihin erikoistunut biologi.


 Kirja alkaa kertomalla, mikä on vieraslaji
ja mitä haittoja vieraslajit aiheuttavat.

 Kaiken alku ja juuri on tunnistaminen
ja siihen tämä kirja antaa hyvät työkalut.
Vain tunnistamalla voimme tietää oikean toimintatavan
ja ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä.
Jotkin kasvit vaativat jopa ilmoittamisen kunnan tekniseen- tai ympäristötoimeen,
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykselle tai Eviraan.



Kirjasta löytyy selkeät luvut kullekin kasville
sekä niiden tuntomerkit, mitä haittoja laji aiheuttaa ja toimintaohjeet.
Haitallisimmat kasvit ja eläimet ovat "leimattu".
Tunnettu vieraslaji jättiputki on leimattu jopa kolmella leimalla;
-Laki velvoittaa torjumaan
-Ilmoitusvelvollisuus
-Myrkyllinen


 Kunkin lajin levinneisyys selviää kartalta
ja kasvin kehitys kuukausittain on merkitty selkeästi vuosikelloon.

Toimintaohjeet ovat myös selkolukuiset.
Kirja on tarkoitettu meille kaikille
ja annankin erityismaininnan sen selkeydestä ja kansantajuisuudesta.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa ja sisältää ehkä vähän hätkähdyttävääkin tietoa.
Useimmat meistä tietävät, että jättiputki, palsami ja lupiini ovat vieraslajeja,
joita tulee torjua.
Mutta kuinka moni meistä tietää, 
että esim. viitapihlaja-angervo on luontoon levitessään haitallinen 
vieraslaji?
 Se on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.
Meillä pihasuunnittelijoilla on myös vastuumme,
jo suunnitteluvaiheessa miettiä näitä asioita. 

Monien vieraslajien torjumiseksi on järjestetty myös talkoita.
WWF Suomi julkaisi viime viikolla tiedotteen asiasta.
Voit lukea sen täältä.

 Kasvien lisäksi myös eläimistä löytyy oma lukunsa 
kirjan lopusta.

Kenelle:
Suosittelen kirjaa ihan meille kaikille.
Jokaisella puutarhan omistajalla,
kerrostalon asukilla,
mökkiläisellä tai 
luonnossa kulkijalla
 on velvollisuus suojella luontomme monimuotoisuutta
ja ennaltaehkäistä sekä torjua vieraslajien leviämistä.

Kirja on tietokirja,
jossa on tuhtia tietoa. 
Luin itse alkuluvut kokonaisuudessaan
ja palaan aina tarvittaessa lajikohtaisiin lukuihin.
Kirja olisikin hyvä löytyä meidän jokaisen puutarhurin kirjahyllystä,
jotta tarvittava tieto löytyy nopeasti.
Tämäkin kirja kuuluu kaikikkien puutarha-alalla työskentelevien
ja sitä opiskelevien must-kirjojen kategoriaan.


Ja sitten iloinen uutinen,
 tämän aika asiapitoisen esittelyn jälkeen.
Into Kustannus on lahjoittanut yhden kirjan arvottavaksi blogini lukijoille.
Isänpäivälahjaksi tämä arvottava kirja ei enää ehdi,
mutta pukinkonttiin ehtii.

Voit osallistua arvontaan näin:
~ 1. arpa
Kommentoi kommenttikenttään,
oletko törmännyt vieraslajeihin, miten olet toiminut 
ja/tai mitkä vieraslajit sinua huolestuttavat eniten?
Myös anonyymit voivat osallistua, ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa kommentissa.
~ 2. arpa
Liittymällä blogini lukijaksi / olemalla blogini lukija 
~3. arpa
 Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös  yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta 
ja kommentoi tämän postauslinkin alle.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.
4. arpa
Seuraaamalla Versoja Vaahteramäeltä -blogia

~
~Ilmoitathan monella arvalla osallistut.
~Voitto lähetetään vain Suomeen.

Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 12.11.2017 klo 24 saakka.
Arvon voittajan maanantaina 13.11.2017.
Onnea arvontaan!


Tiistain kirjavinkkisarja
Kerron joka tiistai jostain kivasta puutarha- tai kasvikirjasta,
aina jouluun asti.
Nyt meillä puutarhaintoilijoilla on taas aikaa lukea enemmän kirjoja,
kun ulkona kuopsutukset vähenee ja illat pimenee.
Ja puutarha- tai kasvikirja on kyllä aina täysiosuma joululahjaksikin
kaikille puutarhaihmisille.



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.