Modelling the growth and properties of stem and wood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) as related to silvicultural management with implications for sawing yield and properties of sawn pieces
Ikonen V.-P. (2008). Modelling the growth and properties of stem and wood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) as related to silvicultural management with implications for sawing yield and properties of sawn pieces. https://doi.org/10.14214/df.65
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa männyn (Pinus sylvestris L.) kasvua sekä rungon ja puuaineen ominaisuuksien kehitystä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten metsänhoito vaikuttaa rungon oksikkuuteen ja muihin puuaineen ominaisuuksiin sekä sahatavaran saantoon ja ominaisuuksiin. Tutkimuksessa kehitettiin edelleen olemassa olevaa kolmiulotteista männyn kasvumallia, joka ennustaa rungon ja puuaineen ominaisuuksia (osajulkaisu I). Kolmiulotteista kasvumallia käytettiin myös yhdessä sahaussimulaattorin (osajulkaisu II) kanssa, kun tutkittiin miten metsänhoito (puuston alkutiheys, harvennus ja oksien pystykarsinta) vaikuttaa sahatavaran laatuun ja saantoon (osajulkaisu III). Lisäksi kehitettiin empiirisiä malleja rungon paksuuskasvun (osajulkaisu IV) ja puuaineen ominaisuuksien, kuten kevätpuun osuuden, puuaineen tiheyden ja kuidun pituuden (osajulkaisu V) ennustamiseksi rungon eri osissa. Näitä empiirisiä malleja hyödynnettiin edelleen prosessipohjaisella kasvu- ja tuotosmallilla tehtävissä simuloinneissa (osajulkaisut IV ja V). Työssä havaittiin, että sahatavaran laadun maksimoimiseksi tulisi kiertoajan alussa metsikköä kasvattaa tiheässä (jopa 5 000 runkoa hehtaarilla), jotta oksien kasvua saataisiin hillittyä, ja vastaavasti kiertoajan lopussa metsikön tulisi olla suhteellisen harva (esimerkiksi 500 runkoa hehtaarilla), jotta kuolleiden oksien luontainen karsiutuminen ja oksien kylestyminen nopeutuisivat ja rungon tilavuuskasvu olisi mahdollisimman suuri (osajulkaisu III). Lisäksi havaittiin, että rungon paksuuskasvu ja puuaineen ominaisuudet rungon eri osissa vaihtelivat suuresti johtuen metsikön kehitysvaiheesta (nuoresta varttuneeseen metsikköön), metsänkäsittelystä (puuston alkutiheydestä ja harvennushakkuista) sekä puiden metsikköasemasta (vallitussa asemat olevat puut ja valtapuut). Lisäksi kyseiset ominaisuudet vaihtelivat huomattavasti tarkastelun kohteena olevan rungon osan mukaan (koko runko keskimäärin, rungon sisä-, pinta- tai latvaosa) (osajulkaisut IV ja V). Johtopäätöksenä todettakoon, että tässä työssä kehitetyt integroidut mallit mahdollistavat tutkia, miten metsänhoito vaikuttaa samanaikaisesti sekä puiden kasvuun että ominaisuuksiin.
Avainsanat
latvusrakenne;
rungon oksikkuus;
sahaussimulaattori;
puun metsikköasema;
läpimitan kasvu;
puuaineen laatu
Julkaistu 16.5.2008
Katselukerrat 4299
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.65 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Kellomäki, S., Ikonen, V.-P., Peltola, H. and Kolström, T. 1999. Modelling the structural growth of Scots pine with implications for wood quality. Ecological Modelling 122: 117-134.
https://doi.org/10.1016/S0304-3800(99)00086-1
Ikonen, V.-P., Kellomäki, S. and Peltola, H. 2003. Linking tree stem properties of Scots pine (Pinus sylvestris L.) to sawn timber properties through simulated sawing. Forest Ecology and Management 174: 251-263.
https://doi.org/10.1016/S0378-1127(02)00035-X
Ikonen, V.-P., Kellomäki, S. and Peltola, H. 2009. Sawn timber properties of Scots pine as affected by initial stand density, thinning and pruning: a simulation based approach. Silva Fennica 43(3): 411–431.
https://doi.org/10.14214/sf.197
Ikonen, V.-P., Kellomäki, S., Väisänen, H. and Peltola, H. 2006. Modelling the distribution of diameter growth along the stem in Scots pine. Trees 20: 391-402.
https://doi.org/10.1007/s00468-006-0053-7
Ikonen, V.-P., Peltola, H., Wilhelmsson, L., Kilpeläinen, A., Väisänen, H., Nuutinen, T. and Kellomäki, S. 2008. Modelling the distribution of wood properties along the stems of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) as affected by silvicultural management. Forest Ecology and Management 256(6): 1356–1371.