Download the full version of the ebook now at ebooksecure.

com

Macroeconomics, 11th Global Edition Andrew

Abel - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/macroeconomics-
11th-global-edition-ebook-pdf/

Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

(eBook PDF) Macroeconomics 9th Global Edition by Andrew B.

Abel

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-macroeconomics-9th-global-
edition-by-andrew-b-abel/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Macroeconomics, 10th Edition by Andrew B. Abel

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-macroeconomics-10th-edition-
by-andrew-b-abel/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Macroeconomics 9th Edition by Andrew B. Abel

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-macroeconomics-9th-edition-
by-andrew-b-abel/

ebooksecure.com

Wide Bandgap Semiconductor Power Devices_ Materials,

Physics, Design, and Applications 1st edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/wide-bandgap-semiconductor-power-
devices_-materials-physics-design-and-applications-ebook-pdf/

ebooksecure.com
(eBook PDF) Business Ethics: Decision Making for Personal
Integrity & Social Responsibility 5th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-business-ethics-decision-
making-for-personal-integrity-social-responsibility-5th-edition/

ebooksecure.com

Hole's Essentials of Human Anatomy & Physiology, 15e ISE

15th/ISE Edition Charles Welsh - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/holes-essentials-of-human-anatomy-
physiology-15e-ise-ebook-pdf/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Essentials of Economics 5th Edition by Glenn

P. Hubbard

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-essentials-of-economics-5th-
edition-by-glenn-p-hubbard/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Consumer Behavior: Building Marketing Strategy

14th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-consumer-behavior-building-
marketing-strategy-14th-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Paralegal Today: The Essentials 7th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-paralegal-today-the-
essentials-7th-edition/

ebooksecure.com
Numerical and Statistical Methods for Computer Engineering
Gujarat Technological University 2017 2nd Edition Ravish R
Singh - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/numerical-and-statistical-methods-
for-computer-engineering-gujarat-technological-university-2017-ebook-
pdf/
ebooksecure.com
 This is a special edition of an established title widely used by colleges and
GLOBAL universities throughout the world. Pearson published this exclusive edition
for the benefit of students outside the United States and Canada. If you
GLOBAL
EDITION purchased this book within the United States or Canada, you should be aware EDITION

EDITION
GLOB AL
that it has been imported without the approval of the Publisher or Author.

Macroeconomics builds on the strengths that have underlined the text’s enduring appeal over

Macroeconomics
the years. The eleventh edition features updated content, including new research and data,
with a focus on the economic impact of the COVID-19 pandemic.
The text is divided into five parts, each charting a different core topic. It begins with a focus
on productivity and savings, moves on to short-run economic fluctuations, and finally delves

Macroeconomics
into the issues and institutions of policymaking. It also includes review questions and problem
sets that allow students to apply their knowledge and test their understanding.

Key Features of This Edition

• Application boxes show students how they can use theory to understand important
economic episodes or issues like the 2008 oil price shock, supply-side economics, and the ELEVENTH EDITION
macroeconomic consequences of the boom and bust in stock prices.
• The emphasis on usage and analysis of macroeconomic data through In Touch with Data
and Research boxes explains the historical context behind certain momentous economic Andrew B. Abel • Ben S. Bernanke • Dean Croushore
events.
• The use of detailed, full-color graphs demonstrating the shifts in curves; worked numerical
problems at the end of selected chapters; real-world data from FRED; and end-of-chapter
self-test material encourage better comprehension and retention of the material.

ELEVENTH
EDITION
• The discussion of the COVID-19 pandemic covers its impact on savings, labor supply,
unemployment rates, and consumption spending.
• The end-of-chapter Working with Macroeconomic Data questions give students
hands-on experience in engaging with data to help them understand macroeconomic theory.

Available separately for purchase is MyLab™ Economics for Macroeconomics, the teaching
and learning platform that empowers instructors to personalize learning for every student.

Croushore
Bernanke
Abel
When combined with Pearson’s trusted educational content, this optional suite helps deliver
the desired learning outcomes.

CVR_ABEL6127_11_GE_CVR_Vivar.indd All Pages 31/03/23 11:38 AM

 Macroeconomics
ELEVENTH EDITION
G LO BA L E D I T I O N

Andrew B. Abel
The Wharton School of the
University of Pennsylvania

Ben S. Bernanke
Brookings Institution

Dean Croushore
Robins School of Business
University of Richmond

Harlow, England • London • New York • Boston • San Francisco • Toronto • Sydney • Dubai • Singapore • Hong Kong
Tokyo • Seoul • Taipei • New Delhi • Cape Town • São Paulo • Mexico City • Madrid • Amsterdam • Munich • Paris • Milan

F01_Abel_11_GE_46127.indd 1 27/04/23 9:34 AM

Content Production: Abhilasha Watsa
Product Management: Yajnaseni Das, Paromita Banerjee, Daniel J.N. Luiz, and Ratul Ghosh
Product Marketing: Joanne Dieguez
Rights and Permissions: Anjali Singh and Ashish Vyas
Cover Image: NESPIX/Shutterstock

Pearson Education Limited

KAO Two
KAO Park
Hockham Way
Harlow
Essex
CM17 9SR
United Kingdom

and Associated Companies throughout the world

Visit us on the World Wide Web at: www.pearson.com

© Pearson Education Limited 2024

The rights of Andrew B. Abel, Ben S. Bernanke, and Dean Croushore to be identified as the authors of this work have been
asserted by them in accordance with the Copyright, Designs and Patents Act 1988.

Authorized adaptation from the United States edition, entitled Macroeconomics , 11th Edition, ISBN 978-0-13-787603-7 by
Andrew B. Abel, Ben S. Bernanke, and Dean Croushore, published by Pearson Education © 2024.

PEARSON and MYLAB are exclusive trademarks owned by Pearson Education, Inc. or its affiliates in
the U.S. and/or other countries.

All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form or
by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, without either the prior written permission of the
publisher or a license permitting restricted copying in the United Kingdom issued by the Copyright Licensing Agency Ltd,
Saffron House, 6–10 Kirby Street, London EC1N 8TS.

All trademarks used herein are the property of their respective owners. The use of any trademark in this text
does not vest in the author or publisher any trademark ownership rights in such trademarks, nor does the use
of such trademarks imply any affiliation with or endorsement of this book by such owners. For information
regarding permissions, request forms, and the appropriate contacts within the Pearson Education Global Rights
and Permissions department, please visit www.pearsoned.com/permissions/.

This eBook is a standalone product and may or may not include all assets that were part of the print version. It also does not
provide access to other Pearson digital products like MyLab and Mastering. The publisher reserves the right to remove any
material in this eBook at any time.

ISBN 10 (Print): 1-292-44612-9

ISBN 13 (Print): 978-1-292-44612-7
ISBN 13 (eBook): 978-1-292-44618-9

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

eBook formatted by B2R Technologies Pvt. Ltd.

 Pearson’s Commitment
to Diversity, Equity,
and Inclusion

Pearson is dedicated to creating bias-free content that reflects the diversity,

depth, and breadth of all learners’ lived experiences.

We embrace the many dimensions of diversity, including but not limited to race, ethnicity, gender,
sex, sexual orientation, socioeconomic status, ability, age, and religious or political beliefs.

Education is a powerful force for equity and change in our world. It has the potential to deliver
opportunities that improve lives and enable economic mobility. As we work with authors to create
content for every product and service, we acknowledge our responsibility to demonstrate inclusivity
and incorporate diverse scholarship so that everyone can achieve their potential through learning.
As the world’s leading learning company, we have a duty to help drive change and live up to our
purpose to help more people create a better life for themselves and to create a better world.

Our ambition is to purposefully contribute to a world where:

• Everyone has an equitable and lifelong opportunity • Our educational products and services are inclusive
to succeed through learning. and represent the rich diversity of learners.
• Our educational content accurately reflects the • Our educational content prompts deeper
histories and lived experiences of the learners discussions with students and motivates them to
we serve. expand their own learning (and worldview).

Accessibility Contact Us
We are also committed to providing products that While we work hard to present unbiased, fully
are fully accessible to all learners. As per Pearson’s accessible content, we want to hear from you about
guidelines for accessible educational Web media, any concerns or needs with this Pearson product so
we test and retest the capabilities of our products that we can investigate and address them.
against the highest standards for every release,
following the WCAG guidelines in developing new Please contact us with concerns about any
products for copyright year 2022 and beyond. potential bias at
https://www.pearson.com/report-bias.html
You can learn more about Pearson’s
commitment to accessibility at For accessibility-related issues, such as using
https://www.pearson.com/uk/accessibility.html assistive technology with Pearson products,
alternative text requests, or accessibility
documentation, email the Pearson Disability Support
team at disability.support@pearson.com

F01_Abel_11_GE_46127.indd 3 27/04/23 9:34 AM

 This page is intentionally left blank

F01_Abel_11_GE_46127.indd 4 27/04/23 9:34 AM

 About the Authors
Andrew B. Abel
The Wharton School of the University of Pennsylvania
Ronald A. Rosenfeld Professor of Finance at The Wharton School and professor of economics at
the University of Pennsylvania, Andrew Abel received his A.B. summa cum laude from Princeton
University and his Ph.D. from the Massachusetts Institute of Technology.
He began his teaching career at the University of Chicago and Harvard University and has
held visiting appointments at both Tel Aviv University and The Hebrew University of
Jerusalem.
A prolific researcher, Abel has published extensively on fiscal policy, capital formation,
monetary policy, asset pricing, and Social Security—as well as serving on the editorial boards of
numerous journals. He has been honored as an Alfred P. Sloan Fellow, a Fellow of the Econometric Society, and a
recipient of the John Kenneth Galbraith Award for teaching excellence. Abel has served as a visiting scholar at the
Federal Reserve Bank of Philadelphia, as a member of the Panel of Economic Advisers at the Congressional Budget
Office, and as a member of the Technical Advisory Panel on Assumptions and Methods for the Social Security
Advisory Board. He is also a Research Associate of the National Bureau of Economic Research and a member of the
Advisory Board of the Carnegie-Rochester–NYU Conference Series.

Ben S. Bernanke
Brookings Institution
Ben Bernanke is currently Distinguished Fellow in Residence with the Economic Studies
Program at the Brookings Institution. From February 2006 to January 2014, he was
Chairman of the Board of Governors of the Federal Reserve System. Before that, he served
as Chair of the President’s Council of Economic Advisors from June 2005 to January 2006
and was a Governor of the Federal Reserve System from August 2002 to June 2005. Prior to
his work in public service, he was the Howard Harrison and Gabrielle Snyder Beck
Professor of Economics and Public Affairs at Princeton University. He received his B.A. in
economics from Harvard University summa cum laude—capturing both the Allyn Young
Prize for best Harvard undergraduate economics thesis and the John H. Williams prize for outstanding senior in
the Economics Department. Like coauthor Abel, he holds a Ph.D. from the Massachusetts Institute of Technology.
Bernanke began his career at the Stanford Graduate School of Business in 1979. In 1985, he moved to
Princeton University, where he served as chair of the Economics Department from 1995 to 2002. He has twice
been visiting professor at MIT and once at New York University, and has taught in undergraduate, M.B.A.,
M.P.A., and Ph.D. programs. He has authored more than 60 publications in macroeconomics, macroeconomic
history, and finance.
Bernanke has served as a visiting scholar and advisor to the Federal Reserve System. He is a Guggenheim
Fellow and a Fellow of the Econometric Society. He has also been variously honored as an Alfred P. Sloan Research
Fellow, a Hoover Institution National Fellow, a National Science Foundation Graduate Fellow, and a Research
Associate of the National Bureau of Economic Research. In 2022, he was one of the winners of the Nobel Prize in
Economics for his research on banks and financial crises, which helped lay the foundations for financial market
regulation. He has served as editor of the American Economic Review.

F01_Abel_11_GE_46127.indd 5 27/04/23 9:34 AM

 6 About the Authors

Dean Croushore
Robins School of Business, University of Richmond
Dean Croushore is professor of economics and Rigsby Fellow at the University of Richmond.
He received his A.B. from Ohio University and his Ph.D. from Ohio State University.
Croushore began his career at Pennsylvania State University in 1984. After teaching for
5 years, he moved to the Federal Reserve Bank of Philadelphia, where he was vice president
and economist. His duties during his 14 years at the Philadelphia Fed included heading the
macroeconomics section, briefing the bank’s president and board of directors on the state of the
economy and advising them about formulating monetary policy, writing articles about the
economy, administering two national surveys of forecasters, and researching current issues in
monetary policy. In his role at the Fed, he created the Survey of Professional Forecasters (taking over the defunct
ASA/NBER survey and revitalizing it) and developed the Real-Time Data Set for Macroeconomists.
Croushore returned to academia at the University of Richmond in 2003. The focus of his research in recent years
has been on forecasting and how data revisions affect monetary policy, forecasting, and macroeconomic research.
Croushore’s publications include articles in many leading economics journals and a textbook on money and banking.
He is associate editor of several journals and a visiting scholar at the Federal Reserve Bank of Philadelphia and an
adjunct associate professor in the business school at Columbia University.

F01_Abel_11_GE_46127.indd 6 27/04/23 9:34 AM

 Brief Contents
Preface  21

PART 1 Introduction
1 Introduction to Macroeconomics   31
2 The Measurement and Structure of the National Economy   52

PART 2 Long-Run Economic Performance

3 Productivity, Output, and Employment   93
4 Consumption, Saving, and Investment   142
5 Saving and Investment in the Open Economy   205
6 Long-Run Economic Growth   239
7 The Asset Market, Money, and Prices   277

PART 3 Business Cycles and Macroeconomic Policy

8 Business Cycles  315
9 The IS–LM/AD–AS Model: A General Framework for Macroeconomic
Analysis  352
10 Classical Business Cycle Analysis: Market-Clearing
Macroeconomics  403
11 Keynesianism: The Macroeconomics of Wage and Price Rigidity   444

PART 4 Macroeconomic Policy: Its Environment and Institutions

12 Unemployment and Inflation   487
13 Exchange Rates, Business Cycles, and Macroeconomic Policy in the
Open Economy  520
14 Monetary Policy and the Federal Reserve System   573
15 Government Spending and Its Financing   613

Appendix A: Some Useful Analytical Tools   653

Glossary  661
Name Index  673
Subject Index  675

F01_Abel_11_GE_46127.indd 7 27/04/23 9:34 AM

 This page is intentionally left blank

F01_Abel_11_GE_46127.indd 8 27/04/23 9:34 AM

 Detailed Contents
Preface  21 2.3 Saving and Wealth  67
Measures of Aggregate Saving   67
The Uses of Private Saving   69
PART 1 Introduction Relating Saving and Wealth   71
2.4 Real GDP, Price Indexes, and Inflation  74
1 Introduction to Macroeconomics  31 Real GDP   74
Price Indexes   77
1.1 What Macroeconomics Is About  31
In Touch with Data and Research: The Computer
Long-Run Economic Growth   32
Revolution and Chain-Weighted GDP   78
Business Cycles   34
In Touch with Data and Research: Does CPI Inflation
Unemployment  35 Overstate Increases in the Cost of Living?   81
Inflation  36 Application: The Federal Reserve’s Preferred Inflation
The International Economy   37 Measures  83
Macroeconomic Policy   38
Aggregation  40 2.5 Interest Rates  84
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   87
1.2 What Macroeconomists Do  40
Macroeconomic Forecasting   40
Macroeconomic Analysis   41
Macroeconomic Research   41
Data Development   42
PART 2 Long-Run Economic
In Touch with Data and Research: Developing and Performance
Testing an Economic Theory   43

1.3 Why Macroeconomists Disagree  44 3 Productivity, Output, and

Classicals Versus Keynesians   45 Employment  93
A Unified Approach to Macroeconomics   47
3.1 How Much Does the Economy Produce? The
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   49 Production Function  94
Application: The Production Function and Changes in
Productivity in the European Union   95
2 The Measurement and Structure of The Shape of the Production Function   97
the National Economy  52 The Marginal Product of Capital   98
The Marginal Product of Labor   100
2.1 National Income Accounting: The Measurement Supply Shocks   101
of Production, Income, and Expenditure  52
In Touch with Data and Research: The National 3.2 The Demand for Labor  103
Income and Product Accounts in Malaysia   54 The Marginal Product of Labor and Labor Demand:
Why the Three Approaches Are Equivalent   55 An Example   104
A Change in the Wage   106
2.2 Gross Domestic Product  56
The Marginal Product of Labor and the Labor
The Product Approach to Measuring GDP   56 Demand Curve   106
In Touch with Data and Research: Natural Factors That Shift the Labor Demand Curve   108
Resources, the Environment, and the National Income
Aggregate Labor Demand   110
Accounts  59
The Expenditure Approach to Measuring 3.3 The Supply of Labor  110
GDP  61 The Income–Leisure Trade-Off   111
The Income Approach to Measuring GDP   64 Real Wages and Labor Supply   112

F01_Abel_11_GE_46127.indd 9 27/04/23 9:34 AM

Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
 10 Detailed Contents

Application: The Gig Economy in the ASEAN Application: Measuring the Effects of Taxes on
Nations  114 Investment  164
The Labor Supply Curve   115 From the Desired Capital Stock to Investment   166
Aggregate Labor Supply   116 Investment in Inventories and Housing   168
In Touch with Data and Research: Investment and the
3.4 Labor Market Equilibrium  117
Stock Market  169
Full-Employment Output   119
Application: Output, Employment, and the Real Wage 4.3 Goods Market Equilibrium  171
During Oil Price Shocks   119 The Saving–Investment Diagram   172
Application: Macroeconomic Consequences of the
3.5 Unemployment  121
Boom and Bust in Stock Prices   176
Measuring Unemployment   121
Changes in Employment Status   122 CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   180
In Touch with Data and Research: Labor Market Data Appendix 4.A: A Formal Model of Consumption and
in Kazakhstan  122 Saving  188
How Long Are People Unemployed?   123

5
Application: Unemployment During the European
Debt Crisis  125 Saving and Investment in the Open
Why There Always Are Unemployed People   126 Economy  205
In Touch with Data and Research: Alternative 5.1 Balance of Payments Accounting  206
Measures of the Unemployment Rate   128
The Current Account   206
Application: Recent Trends in Labor Supply   129
In Touch with Data and Research: The Balance of
3.6 Relating Output and Unemployment: Okun’s Payments Accounts in Malaysia   208
Law  130 The Financial Account   209
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   133 The Relationship Between the Current Account and
the Financial Account   210
Appendix 3.A: The Growth Rate Form of Okun’s Net Foreign Assets and the Balance of Payments
Law  141 Accounts  212
Application: The United States as International

4
Debtor  213
Consumption, Saving, and
5.2 Goods Market Equilibrium in an Open
Investment  142
Economy  215
4.1 Consumption and Saving  143
5.3 Saving and Investment in a Small Open
The Consumption and Saving Decision of an
Economy  217
Individual  144
The Effects of Economic Shocks in a Small Open
Effect of Changes in Current Income   145
Economy  220
Effect of Changes in Expected Future
Income  146 5.4 Saving and Investment in Large Open
Application: The Impact of the Pandemic Recession Economies  221
of 2020 on Consumption   147 Application: The Impact of Globalization on the U.S.
Effect of Changes in Wealth   148 Economy  223
Effect of Changes in the Real Interest Rate   149 Application: Recent Trends in the U.S. Current
Fiscal Policy   151 Account Deficit  225
In Touch with Data and Research: Interest 5.5 Fiscal Policy and the Current Account  227
Rates  152 The Critical Factor: The Response of National
Application: How Investors Respond to Tax Saving  227
Incentives  156 The Government Budget Deficit and National
4.2 Investment  158 Saving  228
The Desired Capital Stock   158 Application: The Twin Deficits   229
Changes in the Desired Capital Stock   161 CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   232

F01_Abel_11_GE_46127.indd 10 27/04/23 9:34 AM

 Detailed Contents 11

6 Long-Run Economic Growth  239

Interest Rates   293
The Money Demand Function   294
6.1 The Sources of Economic Growth  240 Other Factors Affecting Money Demand   295
Growth Accounting   242 Application: Bitcoin and Cryptocurrencies   297
Application: Waves of Productivity Growth over Velocity and the Quantity Theory of Money   299
Time  245
7.4 Asset Market Equilibrium  301
Application: The Rebound in U.S. Productivity
Growth  246
Asset Market Equilibrium: An Aggregation
Assumption  302
6.2 Long-Run Growth: The Solow Model  249 The Asset Market Equilibrium Condition   303
Setup of the Solow Model   250
7.5 Money Growth and Inflation  304
The Fundamental Determinants of Long-Run
Application: Money Growth and Inflation in European
Living Standards   257
Countries in Transition   305
Economic Models, Endogenous Variables, and
Exogenous Variables   261 The Inflation Rate and the Nominal Interest Rate   307
Application: Measuring Inflation Expectations   308
Application: The Growth of China   263
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   311
6.3 Endogenous Growth Theory  265
6.4 Government Policies to Raise Long-Run Living
Standards  267 PART 3  usiness Cycles and
B
Policies to Affect the Saving Rate   267
Policies to Raise the Rate of Productivity Macroeconomic Policy
Growth  268
Application: Trends in Income Distribution in 8 Business Cycles  315
South Africa  269
8.1 What Is a Business Cycle?  316
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   272
8.2 The American Business Cycle: The Historical
Record  318
7 The Asset Market, Money, and The Pre–World War I Period   318
Prices  277 The Great Depression and World War II   318
Post–World War II U.S. Business Cycles   320
7.1 What Is Money?  277 The “Long Boom”   321
In Touch with Data and Research: Money in a The Great Recession   321
Prisoner-of-War Camp  278 Have American Business Cycles Become Less
The Functions of Money   279 Severe?  322
In Touch with Data and Research: The Monetary Application: Do Economic Expansions Die of Old
Aggregates  281 Age?  325
In Touch with Data and Research: Where Have All the
Dollars Gone?  282 8.3 Business Cycle Facts  326
The Cyclical Behavior of Economic Variables:
7.2 Portfolio Allocation and the Demand for Direction and Timing   326
Assets  284 Production  327
Expected Return   284 Expenditure  329
Risk  285 Employment and Unemployment   330
Liquidity  285 Application: The Job Finding Rate and the Job Loss
Time to Maturity   285 Rate  331
Types of Assets and Their Characteristics   287 Average Labor Productivity and the Real
In Touch with Data and Research: The Housing Crisis Wage  334
of 2007 to 2011   289 Money Growth and Inflation   335
Asset Demands   291 Financial Variables   336
7.3 The Demand for Money  292 International Aspects of the Business Cycle   337
The Price Level   292 In Touch with Data and Research: Coincident and
Real Income   293 Leading Indexes  338

F01_Abel_11_GE_46127.indd 11 27/04/23 9:34 AM

 12 Detailed Contents

8.4 Business Cycle Analysis: A Preview  342

In Touch with Data and Research: The Seasonal
10 Classical Business Cycle Analysis:
Cycle and the Business Cycle   343 Market-Clearing Macroeconomics  403
Aggregate Demand and Aggregate Supply: A Brief 10.1 The Real Business Cycle Theory  404
Introduction  344 Application: Calibrating the Business Cycle   407
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   349 10.2 Fiscal Policy Shocks in the Classical Model  413
10.3 Unemployment in the Classical Model  417
Jobless Recoveries   420

9 The IS–LM/AD–AS Model: A General 10.4 Money in the Classical Model  422

Framework for Macroeconomic Monetary Policy and the Economy   422
Monetary Nonneutrality and Reverse
Analysis  352
Causation  422
9.1 The FE Line: Equilibrium in the Labor The Nonneutrality of Money: Additional
Market  353 Evidence  423
Factors That Shift the FE Line   353
10.5 The Misperceptions Theory and the Nonneutrality
9.2 The IS Curve: Equilibrium in the Goods of Money  425
Market  355 Monetary Policy and the Misperceptions
Factors That Shift the IS Curve   357 Theory  428
Rational Expectations and the Role of Monetary
9.3 The LM Curve: Asset Market Equilibrium  359
Policy  430
The Interest Rate and the Price of a Nonmonetary
In Touch with Data and Research: Are Price Forecasts
Asset  360
Rational?  432
The Equality of Money Demanded and Money
Supplied  360 CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   434
Factors That Shift the LM Curve   363 Appendix 10.A: Worked-Out Numerical Exercise
for Solving the Classical AD–AS Model with
9.4 General Equilibrium in the Complete IS–LM
Misperceptions  441
Model  367
Applying the IS–LM Framework: A Temporary Appendix 10.B: An Algebraic Version of the Classical
Adverse Supply Shock   368 AD–AS Model with Misperceptions  442
Application: The Oil Price Shock of 2008   370
In Touch with Data and Research: Econometric
Models and Macroeconomic Forecasts for Monetary
11 Keynesianism: The Macroeconomics
Policy Analysis  370
of Wage and Price Rigidity  444
11.1 Real-Wage Rigidity  445
9.5 Price Adjustment and the Attainment of General
Equilibrium  372 Some Reasons for Real-Wage Rigidity   445
The Effects of a Monetary Expansion   372 The Efficiency Wage Model   446
Classical Versus Keynesian Versions of the Wage Determination in the Efficiency Wage
IS–LM Model   376 Model  447
Employment and Unemployment in the Efficiency
9.6 Aggregate Demand and Aggregate Supply  377 Wage Model   448
The Aggregate Demand Curve   378 Efficiency Wages and the FE Line   450
The Aggregate Supply Curve   380 In Touch with Data and Research: Henry Ford’s
Equilibrium in the AD–AS Model   383 Efficiency Wage  451
Monetary Neutrality in the AD–AS Model   383
11.2 Price Stickiness  452
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   386 Sources of Price Stickiness: Monopolistic
Competition and Menu Costs   452
Appendix 9.A: Worked-Out Numerical Exercise for
Solving the IS–LM/AD–AS Model  393 11.3 Monetary and Fiscal Policy in the Keynesian
Model  458
Appendix 9.B: Algebraic Versions of the IS–LM/
Monetary Policy   458
AD–AS Model  396
Fiscal Policy   461

F01_Abel_11_GE_46127.indd 12 27/04/23 9:34 AM

 Detailed Contents 13

11.4 The Keynesian Theory of Business Cycles and

Macroeconomic Stabilization  465
13 Exchange Rates, Business Cycles,
Keynesian Business Cycle Theory   465 and Macroeconomic Policy in the
Macroeconomic Stabilization   467 Open Economy  520
Supply Shocks in the Keynesian Model   470 13.1 Exchange Rates  521
In Touch with Data and Research: DSGE Models and Nominal Exchange Rates   521
the Classical–Keynesian Debate   472 In Touch with Data and Research: Exchange
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   474 Rates  522
Real Exchange Rates   523
Appendix 11.A: Labor Contracts and Nominal-Wage
Appreciation and Depreciation   524
Rigidity  480
Purchasing Power Parity   525
Appendix 11.B: Worked-Out Numerical Exercise for In Touch with Data and Research: McParity  526
Calculating the Multiplier in a Keynesian Model  483 The Real Exchange Rate and Net
Appendix 11.C: The Multiplier in the Keynesian Exports  528
Model  485 Application: The Value of the Dollar and U.S. Net
Exports  530

13.2 How Exchange Rates Are Determined:

PART 4 Macroeconomic Policy: A Supply-and-Demand Analysis  532
Macroeconomic Determinants of the Exchange
Its Environment and Institutions Rate and Net Export Demand   534

12 Unemployment and Inflation  487 13.3 The IS–LM Model for an Open Economy  537
The Open-Economy IS Curve   537
12.1 Unemployment and Inflation: Is There a Factors That Shift the Open-Economy IS
Trade-Off?  487 Curve  540
The Expectations-Augmented Phillips Curve   490 The International Transmission of Business
The Shifting Phillips Curve   493 Cycles  542
12.2 Macroeconomic Policy and the Phillips 13.4 Macroeconomic Policy in an Open Economy with
Curve  498 Flexible Exchange Rates  543
In Touch with Data and Research: The Lucas A Fiscal Expansion   543
Critique  499 A Monetary Contraction   546
The Long-Run Phillips Curve   500
13.5 Fixed Exchange Rates  549
12.3 The Problem of Unemployment  501 Fixing the Exchange Rate   549
The Costs of Unemployment   501 Monetary Policy and the Fixed Exchange
The Long-Term Behavior of the Unemployment Rate  552
Rate  502 Fixed Versus Flexible Exchange Rates   555
12.4 The Problem of Inflation  504 Currency Unions   555
The Costs of Inflation   505 Application: Is Either the United States or Europe an
Optimum Currency Area?   557
In Touch with Data and Research: Indexed
Contracts  507 Application: European Monetary Unification   558
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   561
12.5 Fighting Inflation: The Role of Inflationary
Expectations  509 Appendix 13.A: Worked-Out Numerical Exercise for
In Touch with Data and Research: The Sacrifice the Open-Economy IS–LM Model  567
Ratio  511
Appendix 13.B: An Algebraic Version of the
The U.S. Disinflation of the 1980s and 1990s  513
Open-Economy IS–LM Model  570
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   515

F01_Abel_11_GE_46127.indd 13 27/04/23 9:34 AM

 14 Detailed Contents

14 Monetary Policy and the Federal

15.2 Government Spending, Taxes, and the
Macroeconomy  621
Reserve System  573 Fiscal Policy and Aggregate Demand   621
14.1 Principles of Money Supply Determination  574 Government Capital Formation   624
Open-Market Transactions   575 Incentive Effects of Fiscal Policy   624
Bank Runs   577 Application: Supply-Side Economics  627

14.2 Monetary Control in the United States  578 15.3 Government Deficits and Debt  629
The Federal Reserve System   578 The Growth of the Government Debt   629
The Federal Reserve’s Balance Sheet   579 Application: Social Security in the United Kingdom:
Open-Market Operations   580 How Can It Be Fixed?   631
Reserve Requirements   580 The Burden of the Government Debt on Future
Discount Window Lending   581 Generations  633
Application: The Lender of Last Resort   582 Budget Deficits and National Saving: Ricardian
Interest Rate on Reserves   583 Equivalence Revisited   634
New Monetary Policy Tools Developed in the Great Departures from Ricardian Equivalence   637
Recession  583 In Touch with Data and Research: Measuring the
Impact of Government Purchases on the
Application: Is There Really a Zero Lower Bound?   584
Economy  638
Application: The Financial Crisis of 2008: Some
Implications for the Global Economy   588 15.4 Deficits and Inflation  640
Monetary Policy in Response to the Pandemic of The Deficit and the Money Supply   640
2020  589 Real Seignorage Collection and Inflation   642
14.3 Setting Monetary Policy Targets  590 CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   646
Targeting the Federal Funds Rate   590
Appendix 15.A: The Debt–GDP Ratio  651
Monetary Policy with Abundant Reserves   594
14.4 Making Monetary Policy in Practice  596
Lags in the Effects of Monetary Policy   596 Appendix A:
Conducting Monetary Policy Under Uncertainty   598
Some Useful Analytical Tools  653
14.5 The Conduct of Monetary Policy: Rules Versus
A.1 Functions and Graphs  653
Discretion  600
The Monetarist Case for Rules   601 A.2 Slopes of Functions  654
Rules and Central Bank Credibility   603 A.3 Elasticities  655
The Taylor Rule   604 A.4 Functions of Several Variables  656
Other Ways to Achieve Central Bank Credibility   607 A.5 Shifts of a Curve  656
Application: Inflation Targeting  607
A.6 Exponents  657
CHAPTER SUMMARY AND PROBLEMS   609 A.7 Growth Rate Formulas  657
Problems  658

15 Government Spending and Its Glossary  661

Financing   613 Name Index  673
15.1 The Government Budget: Some Facts and Subject Index  675
Figures  613
Government Outlays   613
Taxes  615
Deficits and Surpluses   619

F01_Abel_11_GE_46127.indd 14 27/04/23 9:34 AM

Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 Lehtori aikoi ennen laittamistansa sanoa jotakin siihen suuntaan,
että saatettaisiinpa heilläkin ruveta juomaan ruiskahvia, mutta ei
kuitenkaan katsonut sopivaksi ilmaista kotiolojaan, ainakaan lausua
mitään moitteen sanaa niistä oman perheen ulkopuolella.

Rouva Streng vei pois tarjottimen tavaroineen ja palasi pian.

Lehtori seisoi sen aikaa ajatuksissaan, joista hänet herätti iloinen
ääni:

"Mihin päin aiotte kävellä?"

"Kaiketi nyt ensin tuonne mäelle, kun eivät onkeni vielä ole
kunnossa."

"Sinne minäkin aioin."

Enempää puhelematta astuivat he vastamäkeen ylös ja

seisahtaen siihen, josta tie alkoi painua tasaisemmaksi, kääntyivät
katsomaan taaksensa. Siinä makasi ihana järven selkä, kuvastaen
paikoittain jyrkkiä, toisin paikoin vihreydestä hohtavia rantojansa.

Hetkisen sitä luonnon peiliä katseltuansa astuivat he edelleen.

Vastoin talonpoikain tapaa oli tämän mäen metsä aivan

koskematon. Suuriakin havupuita kasvoi siinä melkoisen tiheässä ja
niistä levisi terveellinen pihkan haju. Pienempää lehtimetsää kasvoi
välissä ja muutamat suuret koivut olivat ihan kuin varta vasten
asetetut laululintusien olopaikoiksi.

Kyllä sieltä kuuluikin viserrystä ja liritystä kaikenlaista.

Lehtorilla oli lapsuudestaan saakka hyvästi muistissa, että lintuset

kilvan kiittävät suurta Isää. Ja hänenkin iloisesta mielestään nousi
sanaton kiitostunne kohti korkeutta.

Metsän toisesta laidasta kääntyen palasivat astujat siihen, jossa

äsken pysähtyivät ja istahtivat järvitaulun eteen, vasemmalta
lämmittävän auringon ja takaa kaikuvan moniäänisen liverryksen
keskelle, kumpikin omalle puolellensa tiestä kivelle, vaiti molemmat.

Lajunen istuessaan mietti: "Hauska on näin nauttia luonnon

virkeyttä yksin kävellen; hauskempi se on ystävän seurassa, joka
käsittää tunteemme ja riemuitsee kanssamme; vaan hauskinta olisi,
jos oma armahainen, oma puoliso olisi sinä ystävänä."

Rouva Streng ajatteli melkein samoin, mutta ei kumpikaan

ilmaissut sitä toisellensa.

Molemmat he johtuivat muihinkin ajatuksiin, vaan yhtä salassa ne

kaikki pysyivät muilta kuin korkeuden ja sielujen syvyyden
hallitsijalta, jolta he eivät tahtoneetkaan mitään salata.

Auringon yletessä alkoi vienoinen tuulen henki väristää järven

pintaa, josta silloin hävisi tuo lumoava hiljaisuus, jättäen sijaa
elävyydelle. Sama tuulen henki alkoi myöskin hiljakseen humista
puiden oksissa ja hiljentää lintujen sulosoittoa. He läksivätkin jo
muihin toimiin, ravinnon hakuun.

Viimein nämä suuremmatkin aamusulon nauttijat palasivat

asuntoihinsa.

Molempain perheiden lapset leikittelivät jo ulkona.

Lehtori löysi kamaristansa kahvikannun, mutta musta juoma oli

jäähtynyt.
 Rouva Lajusta ei vielä näkynyt. Hän nautti kylliksensä unen suloa.

Sen sijaan Katri jo oli käynyt talosta tinkimässä minkä mitäkin illan
tarpeiksi. Muhkealta kanalta oli hän sitte armotta kaulan katkaissut ja
istui nyt puuliiterissä saalistansa höyhentämässä ja kynimässä.

Lehtori toi sisältä koko kasan kaikenlaisia onkitarpeita, istahti

kiikkulaudalle ja alkoi laitella niitä kuntoon. Lapset kohta kokoutuivat
lapsirakkaan lehtorin ympärille katselemaan hänen kalujansa ja
alkoivat siinä omaan tapaansa hälistä ja kilvan puhella.

Pian aukesi läheinen makuukammarin ikkuna. Rouva Lajunen pisti

siitä päätään.

"Siinä nyt rähisette, ett'ei saa nukkuakaan. Ja sinäkin, Vilhelm,

annat niiden meluta tuolla lailla." Lehtori katsahti rauhallisesti
kelloansa. "Jopa tuota pitäisi unta riittämänkin. Kello on jo
yhdeksän", virkkoi hän.

"Mitä minä huolin kellosta. Miina, vie pois lapset!" Miina tietysti
totteli eikä lehtori lasten tähden ruvennut peruuttamaan rouvansa
käskyä.

Kotvasen kuluttua kuului rouva moneen kertaan huutavan Maria,

joka sitten juoksujalassa saapui tinkimään Katrilta kahvia.

"Pannussahan sitä on", virkkoi Katri, "kaada siitä. Jos lienee

jäähtynyt, niin lämmitä?

"En minä jouda, pitää rouvaa auttaa."

Ja Mari juoksi sitä kyytiään pois.

 "Enpä tästä minäkään joutaisi, kun on puuhaa illaksi. Ketähän
tänne nyt niin isoisia vieraita heti maalle päästyä tulleekaan."

Niin Katri itsekseen pahoitteli käsiään pyyhkiessään.

"Toimitapas sitte minullekin kuppinen, kannussa oli kylmää", sanoi

lehtori tytön siitä hänen lähitsensä kiirehtiessä kyökkiin.

"Kyllä, kyllä toimitan."

Rouvan komentavaa ääntä kuului tuon tuostakin kammarista.

"Missä se kahvi nyt viipyy? Äläkä sinäkään tuolla lailla revi

tukkaani! Etkö sitä osaa sievemmin käsitellä? Ota nyt se vaalea
leninki sill'aikaa kuin juon kahvia!"

Vasta runsaan puolen tunnin jälkeen astui rouva ulos täydessä

kaupunkipuvussa. Mari kantoi jäljestä kiikkutuolia ja sen aluslautoja
sekä asetti ne rouvan osoituksen mukaan siimespaikkaan.

Nyt lapsetkin taas uskalsivat palata sanomaan "hyvää huomenta"

ja sitte katselemaan lehtorin työtä.

Rouva istahti kiikkutuoliinsa lukemaan jotakin romaania.

Melkein yht'aikaa tulivat rehtori kirjavassa kesäpuvussa, saappaat

kiiltävinä, ja rouva Streng neule kädessä.

"Hilja, kutsu Maria tänne!" käski tervehdittyänsä rouva Lajunen.

"Tuo tuoleja vieraille!" kuului Marin tultua uusi käsky.

Mari kantoi ulos kaksi tuolia ja ilmoitti samalla, että aamiainen oli
valmis.
 Rouva Lajunen joutui hämilleen. Kuinka nyt selvitä vieraista?

Rehtorin rouvan tarkka silmä huomasi tuon pulan.

"Nytkö te vasta syöttö? Johan me söimme aika sitte, kohta minun

palattuani."

"Vastapa minä äsken join kahviakin. Ei minulla vielä tunnu ruoan

tarvista. Mene sinä, Vilhelm, syömään."

Lehtori läksi muitta mutkitta.

Rouva Lajunen katsoi pitkään hänen jälkeensä, ajatellen: "Kyllä on

aika moukka, kun ei edes älyä pyytää anteeksikaan vierailta; lähtee
vain ilman mitään."

Palattuansa ruoalta kehoitti lehtori toisia lähtemään järvelle.

"En minä nyt syömättä lähde", kuului rouvan jyrkkä päätös.

"Kyllä minä voisin tulla, mutta ei ole soutomiestä", arveli rehtori.

"Mitä sillä tehdään. Kyllä minä soudan."

"Ja minä pidän perää", ilmoitti rouva Streng.

Rouva Lajusta harmitti tuo miehensä sulloutuminen moisiin toimiin

kuin soutomiehen. Vaan tietäen lehtorilla siinä olevan oman päänsä
jätti hän tällä kertaa muistutukset tekemättä, ollen mielessään
kiitollinen rehtorille, joka toki käsitti, mikä sopii herrasmiehelle, mikä
ei.

Heidän lähdettyänsä kiiruhti rouva syönnin puuhaan, jonka hän

äsken olikin vain kohteliaisuudesta jättänyt tekemättä.
 Soutelijat viipyivät matkallaan ohi puolen päivän, joten rouva
Lajusella oli kyllin aikaa yksikseen lueskella ja torkkua, muutteluttaa
kiikkutuoliansa paikasta toiseen, jota varten täytyi joka kerran parin
kolmen hengen olla liikkeellä, juoda kahvia ja viimein harmistua
mieheensä, joka ei pitänyt lukua hänen hauskuudestaan, sekä
ikävystyä itseensä ja maalla oloon, kirjoihin ja koko elämään.
Tuntuipa muun tyytymättömyyden seassa hiukan kateuttakin toisia
kohtaan, jotka osasivat elää maalla maan tavalla, ja siitä
harmittelijalle yritti jolahtamaan mieleen, että taitaa sentään olla
syytä itsessäkin; miksi hän ei lähtenyt toisten mukaan.

Mutta samassa hän näki soutelijain palaavan. Harmi palasi vielä

voimakkaampana ja rouva pakeni äkeissään kammariinsa etsimään
edes unesta olonsa tukaluuden unhotusta.

Rehtori maantiellä erotessaan koreasti kiitteli hyvästä soudosta

lehtoria, joka palavissaan astui nuttu käsivarrella. Kiitokseen yhtyi
rouvakin hymyillen, mutta muuta sanomatta, ja seurasi miestänsä
omalle puolelleen.

Lehtori kiitettyään kiittämästä siirtyi pihaansa ja istahti rouvansa

kiikkutuoliin.

Iltapuoli-kahvin aikaan rouva Lajunen lähetti sisäpiikansa Marin

kutsumaan rehtorin herrasväkeä illempana teelle ja illalliselle.

Kello 7 paikoilla sitte istuivat kaikki lehtorin pihassa ja siellä

lapsetkin juoksentelivat.

Mari kantoi teetarjottimen kiikkulaudan eteen asetetulle puutarha-

pöydälle ja siirsi lähemmäksi rouva Lajusen kiikkutuolin.
 Herrain teelasit seisoivat komeissa hopeajaloissaan. Leipäkori
uhkui yli reunojansa kaupungista mukaan tuotua parasta teen
särvintä. Siinä oli pehmoista leipää ja mureita korppuja, oli myöskin
sokurileipäsiä ja hienoimpia Englannin keksejä sekä piparkakkuja ja
hohkaisia viipaleita, leikeltyjä suuresta sokurikakusta, jonka
muutamat naisystävät olivat kaupungista lähtiessä antaneet evääksi
maalle.

"Tämäpä näyttää hauskalta", kiitteli aina kohtelias rehtori.

"Olkaa hyvät, ottakaa!" kehoitti emäntä ollen jo oikealla alallansa

ja siten myöskin puheliaampi.

Rouva Streng, arvaten, mitä tästä vielä oli tuleva, otti

kiinanposliinisen kupin ja yhden ainoan palasen vehnäleipää, jota
vastoin rehtori kokosi eteensä korista yhden kappaleen kutakin lajia,
vaikka niitä olisi ollut vieläkin enempi, ja emäntä vain yhä kehoitteli
ottamaan lisää.

Kun ensimmäinen annos oli onnellisesti nautittu, lähetettiin Hilja

kutsumaan Maria tuomaan lisää.

Toisen kupin jälkeen tunsi emäntä mielessään jo hiukan

hyvinvoinnin alkua.

"Mitenkähän tätä kesää oikeastaan ruvettaisiinkaan viettämään?"

kysäsi hän puheen aluksi, kun näet oli enimmin ikävystynyt
päiväänsä.

"Sitäpä minäkin juuri ajattelen", virkkoi rehtori.

"Minusta se on hyvin yksinkertainen asia. Kun kerran ollaan

luonnon helmassa, niin pitää mukautua luonnon järjestykseenkin ja
luopua kaupungin tavoista. Luonto on kaunein aikaisin aamusilla, ja
tietysti on silloin sitä nautittava. Ennen voidaan sen sijaan nukkua
päivällä, ell'ei aika muuten kulu muissa toimissa."

Rouva Streng se näin lausui ajatuksensa.

"Kukapa tuota viitsii nousta niin aikaisin", vastusti rehtori. "Jos

sinulta aika kuluu, kun itse teet piikain töitä, niin ei siltä suinkaan
minun aikani kulu yhtä helposti."

Rouva Lajunen nyrpisti nenäänsä, ikään kuin sanoakseen: "Hyh,

vai piikain töitä! Kyllä kai niihin pitäisi ryhtyä!" Vaan sitte hän heti
katsahti kiitollisesti rehtoriin.

"Mitäpä minä suotta rupean elättämään joutavia ihmisiä", virkkoi

rouva Streng, "ja jos pitäisinkin useampia palvelijoita, niin kyllä siltä
aina itselleni keksisin jotakin. Ei aika koskaan ehdi tuntua pitkältä,
jos vain on halua jotakin toimimaan. Mutta haluttomuus se tekee
ajan pitkäksi."

"Eiväthän kaikki ole työjuhtia, niinkuin sinä", tokasi rehtori. "Mitäpä

minä esimerkiksi täällä maalla tekisin? Ei täällä ole koulua."

"Ei sitä koulua ole kesällä kaupungissakaan."

"Olisihan siellä edes wisti-klubi."

"Sinulla nyt ei ole halua eikä mieltymystä mihinkään muuhun kuin

siihen korttisotaasi."

"Se onkin toista kuin täällä maalla vetelehtiminen. Siihen saattaa

oikein kokonaan kiintyä. Ja siinähän on koolla kumppanejakin, joiden
kanssa sopii keskustella."
 "Ikään kuin te muusta keskustelisitte kuin korteista. Ei, hyvä Viktor,
pitää olla vähä mieltymystä johonkin oikeaan työhön, joka hyödyttää.
Silloin pysyy mieli raittiina ja tuntee huvia luonnosta, joka samoin
aina työskentelee."

"Niin juuri", vakuutti lehtori. "Harrastusta tarvitaan, mutta jokaisen

vain tulee osata valita jokin työala tai joitakuita erityisiä töitä, sillä
muuten hajoaa harrastus hapuilemiseksi."

"Niin, jos tarkoitatte varsinaista elämän työtä, kuten teillä

molemmilla on koulutoimi. Mutta muuten ei tarvita mitään
valikoimista, kunhan vain vihataan joutilaisuutta, niin silloin aina
löytyy jotakin tekemistä. Jos nyt esimerkiksi Viktor viitsisi, niin olisi
hyvä aika tehdä listoista tuollainen pöytä meidänkin kiikkulautamme
eteen, että joka kerran ei tarvitsisi kantaa sisältä ulos pitsattua
pöytää."

"Se on nikkarin asia, en minä muiden töihin tartu."

"Jos jokainen ajattelisi samoin, niin eipä olisi nikkaria

olemassakaan."

"Mitä siitä tulisi, jos kaikki ryhtyisivät kaikkea tekemään? Ei kukaan

osaisi mitään", arveli rouva Lajunen.

"Taikka osaisi jokainen vähän kulakin noin vain kotitarpeiksi."

Väittelyä kesti vielä kauankin ja siinä tuli ilmi, että rehtori ei ollut
ikänänsä vielä pitänyt kädessään kirvestä, eipä edes
partaveistäkään, jonka tähden hän nytkin aikoi antaa partansa
kasvaa syksyyn asti, ja että rouva Lajunen ompelutti Miinalla kiinni
kaikki ratkenneet hakasensa, puhumattakaan lasten napeista, joiden
kunnossa pito tietysti oli Miinan asia; mutta tuota työttömyyttään
rouva sentään tuntui vähän ikään kuin häpeävän, kun näet oli
lueskellessaan huomannut nykyajan vaativan työtä ja tointa
jokaiselta, ken tahtoi pystyssä pysyä. Rehtori sitä vastoin aivan
kerskailemalla julisteli suoraan kaiken muun työn halveksimistansa
kuin opin taonnan poikain päähän.

Jo yritti kina käymään kiistaksi, joka ehkä olisi muuttunut

katkeraksikin, vaan oikeaan aikaan saapui Mari ja supautti jotakin
rouva Lajusen korvaan.

Hyvillään tästä keskeytyksestä ja mielessään myöntäen rouva

Strengin olevan monessakin asiassa oikeassa, pyysi emäntä
vieraitansa illalliselle.

Kehoitusta totellen tarjosi rehtori kohteliaasti käsivarttansa rouva

Lajuselle, joka siihen heti tarttuikin. Lehtori ei huomannut taikka ei
tahtonut, olla yhtä kohtelias rouva Strengille; he vain muuten
vierekkäin astuivat toisten jäljestä sisään.

"Pyydän anteeksi, että täytyy makuuhuonetta pitää ruokasalinakin;

eihän täällä maalla ole kylliksi huoneita", selitteli emäntä mielestänsä
suuren epäkohteliaisuuden syytä, osoitti kullekin määrätyn
paikkansa ja alkoi tarjoella leipää ja voita, rasvasilliä ja suolaista
keitettyä lihaa munaputingin kanssa, savustettua kieltä, leikeltyä
vasikanpaistia, juustoa ja äsken paistettuja lihapalleroisia.

Tämä kaikki oli vain pohjapainoksi aiottu.

Mari korjaili viimein pois liiat lautaset, vaihtoi puhtaat talrikit ja

ruoka-aseet sekä kantoi esiin varsinaisen ruoan: kanapaistin
kaikkine viiden- kuudenlaisine lisineen.
 Kun sitä oli kylliksi maisteltuja syöty, vaihtuivat talrikit vielä kerran
ja jälkiruoka tuli esiin, tehty kermasta ja monenlaisista marjahilloista.

Rehtori oli aivan sulaa kiittelemisiinsä ja söi kuin aika mies. Sen
sijaan lehtori näytti vähän neuvottomalta, ja rouva Streng, mitään
virkkamatta, ainoastaan vähän maistoi kutakin lajia.

Viimein noustiin pöydästä ja vähän aikaa istuttuaan rehtori

rouvinensa, toivottaen "hyvää yötä", läksivät omalle puolelleen
maantietä.

Ovesta vielä lehtorin rouva, muistellen kaupunkitapoja, huusi

jäljestä:

"Tehkää hyvin, käykää toistekin!"

Asuntoonsa päästyään rehtori heti muutti kohteliaan käytöksensä

kylmemmäksi.

"Sellainen pitää illallisen olla, jos kerran pyydetään ketään

vieraita", sanoi hän rouvalleen. "Eilisiltana minua oikein hävetti. Ettäs
viitsitkin tarjota vain kuivaa kotiruokaa!"

"Enhän minä heitä illallispitoihin pyytänytkään, sanoin vain rouva

Lajuselle, että kun heillä ei vielä ollut mitään järjestyksessä, niin
saattoivat juoda teetä meillä. Arvelin heidän tyytyvän siihen, mitä
sattui olemaan."

"Etkös nyt mitään huomannut?"

"Liiankin hyvin, johan tuo rouva Lajusen tyytymättömyys näkyi

eilen täällä. Mutta minä vain en rupea hänen kanssansa
kilpailemaan. Saakoon hän herkkusuun kunnian!"
 "Päin vastoin sinun pitää kutsua heidät parin päivän perästä ja
näyttää, että eletäänhän meilläkin."

"Siitä ei tule mitään. Ei minulla ole kaupunkiruokia täällä maalla.

Enkä minä muutenkaan niin suuresti ikävöi rouva Lajusen seuraa.
Minä tulin maalle nauttimaan kesän ihanuutta enkä kyökin
komeutta."

"Et sinä näy osaavan kohota tavallisuuttasi ylemmäksi, pysyt vain

piikain töissä ja ompelijattarien tasalla."

"Tarkoitat: piikain arvoisena. Siitä meillä on eri mieli. Ja

ompelijattarien joukossa on myöskin kunnon ihmisiä. Vai onko sille
jalompaa tuo ristissä käsin istunta ja komentaminen kolme neljä
käskyläistä liikkeelle jokaisen pienimmänkin asian tähden. Minä en
katso itseäni minkään työn halventavan, siinä kaikki. Ja kyllähän
olen näyttänyt osaavani laittaa kelpo päivällisetkin kaupungissa,
vieläpä ihan ilman eri keittäjää, milloin on tarpeen ollut; mutta täällä
minusta on aivan turha ryhtyä sellaisiin puuhiin yksistään rouva
Lajusen tähden, sillä lehtori ei näyttänyt hyväksyvän tuota tämän
illan komeutta."

"Sinä ja lehtori paremmin sopisitte yhteen."

"Mahdollista kyllä. Mutta nyt me olemme yhdessä emmekä huoli

turhan tähden ruveta sotkemaan väliämme."

"Et siis aio joskus tarjota parempaakin kuin eilen, jos minä
tahdon."

"Kaikki järkevät tahtosi täytän. Jos sattuu muita vieraita tulemaan,

sopii tietysti Lajustenkin olla seurassa. Silloin siitä ei tule mitään
kostoa, niinkuin tämä ilta oli. Mutta älä vain toimita vieraita tänne
minun tietämättäni edeltä päin."

Rehtorista jo yritti tuntumaan, että rouvansa ehkä oli oikeassa, ja

sen johdosta hän vähän katui äskeisiä pistosanojansa, mutta
turhamaisuudessaan ja oman arvon tunnossaan ei kuitenkaan
huolinut ruveta niitä anteeksi pyytelemään. Jospa hänen vaimonsa
olisi ollut sellainen hienotunteinen ja -tapainen kuin rouva Lajunen,
niin ehkä sitte. Vaan eihän tähän mikään pystynyt, mitäpä häntä
lepyttelemään!

Rouva Streng puolestaan oli hyvinkin tuntenut nuo pistot, mutta

hän tapansa mukaan etsi joka sanasta ja asiasta valopuolta, joten ne
näyttivät paremmilta, kuin monesti todella ansaitsivatkaan. Siten ei
piston haavoitus koskaan tuntunut niin kirvelevältä, kuin muuten olisi
saattanut. Hän ei myöskään ollut tottunut mieheltänsä saamaan
varsin hellää kohtelua eikä siis nytkään odottanut mitään
anteeksipyyntöä, vaikka se kyllä olisi tehnyt hänet kaikkein
onnellisimmaksi vaimoksi.

Vähän aikaa jatkettuaan sovittelevaan tapaan tätä kotikiistaa kävi

rouva katsomassa lapsia ja huomasi heidän samoin kuin tytönkin
olevan rauhallisessa unessa.

III.

Kului muutamia päiviä hiljaisesti.

Rouvat Streng ja Lajunen karttoivat toisiansa. Eihän lehtorin rouva

tuollaisen tekonsa jälkeen miten voinut katsoa kostonsa uhria
suoraan silmiin; niin paatunut hän toki ei ollut turhamaisuudessaan.
Ja kun herroilla ei myöskään ollut mitään erityistä vetoa toistensa
seuraan, oleksivat kumpikin perhe erikseen omalla puolellaan.

Tulipa sitte sateinen viikko.

Lehtori oli sellaisten päiväin varalle ottanut mukaan sopivaa työtä

ja istui kammarissaan.

Samoin kului rouva Strengin aika ikävältä tuntumatta

kaikenlaisissa puuhissa, joita toimeliaisuus aina keksii.

Sen sijaan rouva Lajunen aivan oli ikävään menehtyä. Ensi päivät
hän koetti makaella — tekeehän kostea ilma ihmisen uneliaammaksi
— mutta eipä se sekään ajan pitkään oikein sujunut.

Rehtori myöskin kasasi unikekoa aamuin ja päivällisten jälkeen, ei

kuitenkaan koko päivää. Jäi vielä kyllin kyllä aikaa ikävöidä wisti-
klubia. Viimein hän jo otti varalta mukaan tuodun korttipakan
käsiinsä ja alkoi yksikseen selailla lehtiä.

Ei aikaakaan, niin pisti hän hatun päähänsä, kalossit jalkaansa ja

läksi suuren sateenvarjon suojassa maantien poikki esittämään, eikö
rouva Lajunen tulisi kumppaniksi.

Tämä ihastui suuresti. Lapsuuden ja nuoruuden ajan olivat kortit

olleet hänellä ensin leikkikaluina, sitte hyvinä ystävinä sen seurapiirin
tavan mukaan, johon hänen vanhempansa kuuluivat ja jossa
korttipeli oli hyvin suosittuna ajanviettona naistenkin kesken,
puhumattakaan herroista, jotka eivät osanneetkaan olla koolla ilman
wisti-pöytää.

Rouva nyt ensin ihastui, että sai niin hyvän tilaisuuden uudistaa
vanhoja tuttavuuksia ässäin, kuningasten ja rouvain kanssa. Kauan
näet oli hän niitä saanut kaivata, hänen miehensä kun ei kärsinyt
kortteja talossaan, eikä niitä myöskään naisien seuroissa näkynyt
siinä piirissä, jossa he nyt eleskelivät.

"Missä sitä pelattaisiin?" — Rouvaa alkoi vähän arveluttaa: jos

rehtori ehkä esitti pelaamista siellä, jossa nyt olivat, niin joutui hän
pulaan miehensä loukkaamisen ja kohteliaisuuden loukkaamisen
välille. Arvelutti myöskin vähän, mitä maalaiset sanovat, kun
kuulevat rouvainkin käyvän korttisotaa, sillä eiväthän he tietysti
kyenneet käsittämään herrastapoja, kun niitä hänen miehensäkään
ei ottanut käsittääkseen.

Kaikki ne arvelemiset sentään haihtuivat, kun rehtori ei sanonut

minkään estävän pelaamasta hänen luonaan. Niinpä rouva Lajunen
läksi, tosin hiukan rauhatonna mielessänsä.

"Entä kolmas? Mitä siitä kahden kesken tulee?" kysäsi hän

matkalla, hoksattuansa pahimman pulan.

"Ehkäpä tuohon neuvo keksitään."

Kotonansa rehtori pyörähti vaimonsa huoneesen ja ryhtyi

houkuttelemaan häntä kolmanneksi.

"Tiedäthän, että minä en huoli hukata aikaani sellaiseen."

"Niin, kaupungissa en sitä pyytäisikään, mutta täällä kun olemme

pulassa."

"Hyväkin pula! Jos sinulla ei liene parempaa tehtävänä, niin pelaa

yksin kolmen edestä."
 Turha vaiva. Rouva Lajunen yritti jo lähtemään pois, kun hänen
mielestään kahden peli oli aivan mahdoton edes yrittääkään.

Rehtori sentään keksi muita peliä, joissa ei välttämättä tarvittu

useampia sotasankareja. Ja kun kerran alkuun päästiin, kului ensi
päivä hauskasti, jopa toinen ja kolmaskin. Vähitellen haihtui
rouvaltakin kaikki levottomuus, hän teki sitä oikeana työnään.

Vaan loppuipa se sateen aika ja elämä muuttui toisille

iloisemmaksi, toisille ikävämmäksi; ei toki rouva Lajunen kehdannut
poudalla jatkaa sisällä istumista.

Lehtori oli laitellut kuntoon kalanpyydyksiä ja suurella vaivalla

saanut houkutelluksi kaikki lupaamaan lähteä hänen kanssansa
järvelle.

Sopimuksen mukaan luopuivat pitempiuniset kesävieraat

määräaamuna tavallista aikaisemmin unholan lumokammioista ja
varustautuivat lähtemään rantaan.

Lehtori sinne ensinnä saapui asettelemaan kuntoon venettä, se

kun oli siksi pieni, että siihen ei eri soutumiestä mahtunut.

Hetkisen perästä saapui rehtori rouvinensa, viimemainitulla

kädessä kori; jonka sisältä kuului kahvikuppien helinää ja pilkisti
kahvipannun lämmönsäilyttimen tupsu. Oli näet myöskin sovittu, että
piti rannassa juotaman kahvia ennen lähtöä ja rouva Streng oli
luvannut sen keittää sekä ottaa kupit, sokurit ja kermat, niin että
rouva Lajusen tuotavaksi jäivät vain korput.

Niitäpä saatiinkin odottaa ikäväksi asti.

 Viimein kun lehtori jo aikoi lähteä häntä kiirehtimään, tuli hän
tavallisessa, tälle retkelle jotenkin sopimattomassa puvussaan ja
Mari kantoi koria.

Rehtori riensi vastaan pyytämään anteeksi, että oli jotenkin

epäkohteliaan huonossa vaateasussa.

"Ei tässä nyt ollakaan lähtemässä kaupungin kaduille", lohdutti

lehtori. "Ja mikäs tuota pukuasi vaivaa? Minusta sekin on
kerrassaan liian hyvä kalaveneesen. — Sinun olisi parasta olla
maalla", sanoi hän ikään kuin vähän äreästi vaimolleen.

"Niin, tosiaankin on vähän varomatonta lähteä tuossa puvussa

kalaan", virkkoi myöskin rouva Streng.

"Ei minulla ole huonompia vaatteita", vastasi ahdistettu rouva.

"Syytä sitte itseäsi, jos hullusti käy."

Tällä välin oli rouva Streng kaatanut kahvia ja rouva Lajunen purki
koristansa kaikenlaista kahvileipää, huulet omituisessa hymyssä.

Sijoituttiin siitä viimein veneeseen, lehtori airoille, rouva Streng

perän pitoon, toiset toistaiseksi keskiteljolle.

Lehtori neuvoi, minne päin oli eilisillalla laskenut verkot talon

aikamiehen pojan kanssa. Kotvasen soudettuaan pysäytti hän
veneen ensimmäisen lähelle.

Nyt piti rouva Strengin asettuman airoille, kun lehtori varustihe

verkkoja lappamaan. Rehtori nousi peräkokkaan ja rouva Lajunen
sai siirtyä etukokkaan, jossa oli vähimmin verkoista kastumisen
vaarassa, vaikka kinastellen hän ainoastaan luopui paikastaan,
johon kerran oli päässyt istumaan, tottumaton kuin näet oli veneessä
liikkumaan.

Vene oli kevyt ja horjahteli kokkapainojen tähden melkoisesti, kun

pohjapainoa ei vielä ollut. Rouva Lajunen joka kerran parahti
säikäyksestä.

Rehtorin rouva alkoi huopia. Soutaminen ei hänellä liene

milloinkaan ollut varsinaisena työnä, kalastusveneen huopaaminen
vieläkin vähemmin. Sentähden hän liikutteli airojaan sen verran
taitamattomasti, että vettä väliin roiskahteli taakse päin. Rouva
Lajunen torui ja pyyhkieli hollanninpalttinaisella nenäliinallaan
ehtimiseen vesipisaroita pois arkaväriseltä leningiltä.

Unhottui häneltä sentään enin vaara, kun verkon silmissä alkoi

nousta kimmurtelevia kaloja.

Jo oli veneessä viisi verkkoa ja niistä valunutta vettä, jossa kalat

uiskentelivat.

"Kas miten suuri!" huudahti rouva etukokasta, kun lehtori veti

kuudetta verkkoa ja vedestä nousi hauki, suussa melkein koko
verkko poikittain. Vaan samalla hän liikahti varomattomasti, että vene
kallistui ja vettä pursahti aika koski laidan ylitse. Olisivatpa ehkä niin
kalat kuin ihmisetkin äkkipäätä päässeet kokonaan veden varaan,
ell'ei lehtori seisoessaan olisi polaissut venettä jälleen kohdallensa.

Nyt ei auttanut muu neuvo kuin panna rehtori viskomaan pois

vettä, että vene edes vähän kevenisi. Pakosta hän ryhtyi työhön,
vaan teki sitä niin kömpelösti, että sai kelpo hyvät housunsa pilalle,
puhumattakaan kirkkaiksi kiillotetuista saappaista, jotka kokonaan
vettyivät. Hän kuitenkin lohdutteli mieltänsä sillä, että kotona
asunnossa on toisia pukimia.

Onnellisesti siitä viimein päästiin kotirantaan.

Kaloja oli kertynyt siksi paljo, että niistä riitti jakaakin. Rouva
Streng itse kantoi osansa kotiin, jota vastoin rouva Lajunen vasta
pitkän lunastuksen jälkeen jätti saman sopimattoman työn miehensä
tehtäväksi sitte, kuin hän ensin ripusti verkot haarukkeihinsa.

Syötyään aamiaista, kumpikin porho kotonansa, yhtyivät kaikki

rehtorin pihassa.

"Eipä se niin vaarallinen ollutkaan tuo kalastusmatka, kuin

pelkäsin", virkkoi rouva Lajunen iloisemmasti kuin hänellä muuten
tapana oli.

"Mikäs vaara siinä olisi ollut, kun minä ammensin pois veden",
kehui rehtori urhotyötään. "Ja muuten siinä oli odottamaton
hauskuutensakin. Aamiainen ei ole pitkään aikaan maistunut niin
hyvin kuin nyt, vaikka olikin aikainen."

"Niin minustakin. Kyllä minä melkein luulen, että lähden toistekin

mukaan. Kastuihan se leninki jo kuitenkin, niin jääköön
kalavaatteeksi." — Hän oli jo muuttanut yllensä toisen pilkuttoman.

"Liike ja raitis ilma ne antavat ruokahalua", selitti rouva Streng. "Ja

nyt jos suostutte, niin lähdemme kaikki tuonne mäelle metsään,
koska tässä jo tuntuu tulevan kuumaksi."

"Minua raukasee, pitäisi lähteä nukkumaan."

 "Minä annan sinulle riippuverkkoni; sidomme sen vahvoihin puihin,
niin kyllä siellä on yhtä hyvä nukkua raittiissa ilmassa."

"Tarvitsethan sen itsekin."

"Minä otan saalin ja nukun maassa, jos nukuttaa."

Liian paljo oli mukautua yht'aikaa niin suuriin myönnytyksiin ja

poikkeuksiin totutuista tavoista, mutta läksi rouva Lajunen sentään
nyt kerran koettamaan sitäkin, vaikka vastahakoisesti.

Astuttiin ylös, löydettiin sopiva paikka, sidottiin verkko puihin ja

autettiin rouva Lajunen siihen. Lehtorin leikillänsä kiikutellessa
painuivat hänen silmänsä pian kiinni.

Pingoitettiin vielä toinenkin verkko. Se oli lehtorin, mutta hän kun

ei tuntenut mitään unen tarvetta, antoi hän sen rouva Strengin
käytettäväksi, joka kuitenkin houkutteli miehensä siihen nousemaan,
tahtoen nyt kerrassaan saattaa hänetkin tuntemaan metsän
siimeksen viehättävyyttä keskipäivän aikana.

Rehtori kömpi työläästi verkkoon, kiikuskeli ja alkoi unhottaa,

missä olikaan, kunnes ajatukset kokonaan sekautuivat ja sammuivat.

Rouva Streng jutteli ensin minkä mitäkin lehtorin kanssa, vaan

viimein alkoi häneltäkin luonto vaatia veroansa, sillä olipa sentään
souto ollut vähän tavatonta ponnistusta. Istuen saalillansa kallisti hän
päänsä mätästä vasten.

Lehtori istui mietiskellen hyvän aikaa. Unta hän ei tuntenut

tarvitsevansa. Sattumalta hänellä ei nyt myöskään ollut mitään
tekemistä kanssansa, kuten usein muulloin.