(Original PDF) Reinforced Concrete Design (9th

Edition) instant download

https://ebooksecure.com/product/original-pdf-reinforced-concrete-
design-9th-edition/

Download more ebook from https://ebooksecure.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebooksecure.com
to discover even more!

(eBook PDF) Seismic Design of Reinforced Concrete

Buildings

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-seismic-design-of-
reinforced-concrete-buildings/

(eBook PDF) Reinforced Concrete Mechanics and Design

7th

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-reinforced-concrete-
mechanics-and-design-7th/

Engineering CE 327: reinforced concrete design - eBook

PDF

https://ebooksecure.com/download/engineering-ce-327-reinforced-
concrete-design-ebook-pdf/

(eBook PDF) Reinforced Concrete Design 8th by Jose

Pincheira

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-reinforced-concrete-
design-8th-by-jose-pincheira/
Progress in Heterocyclic Chemistry Volume 29 1st
Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/progress-in-heterocyclic-
chemistry-ebook-pdf/

Reinforced Concrete Structures Analysis and Design (2nd

Edition) David A Fanella - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/reinforced-concrete-structures-
analysis-and-design-2nd-edition-ebook-pdf/

(eBook PDF) Translational Medicine in CNS Drug

Development, Volume 29

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-translational-medicine-
in-cns-drug-development-volume-29/

Strengthening of Concrete Structures Using Fiber

Reinforced Polymers (FRP): Design, Construction and
Practical Applications 1st Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/strengthening-of-concrete-
structures-using-fiber-reinforced-polymers-frp-design-
construction-and-practical-applications-ebook-pdf/

Cardiology-An Integrated Approach (Human Organ Systems)

(Dec 29, 2017)_(007179154X)_(McGraw-Hill) 1st Edition
Elmoselhi - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/cardiology-an-integrated-
approach-human-organ-systems-dec-29-2017_007179154x_mcgraw-hill-
ebook-pdf/
 C ON T EN T S

Chapter
1 2-5 Flexural Strength of Rectangular
Beams 24
MATERIALS AND MECHANICS
OF BENDING, AND CONCRETE SLAB 2-6 Equivalent Stress Distribution 25
SYSTEMS 1
2-7 Balanced, Brittle, and Ductile Failure
1-1 Concrete 1 Modes 27

1-2 The ACI Building Code 1 2-8 Ductility Requirements 28

1-3 Cement and Water 1 2-9 Strength Requirements 30

1-4 Aggregates 1 2-10 Rectangular Beam Analysis for Moment

(Tension Reinforcement Only) 31
1-5 Concrete Mixes 2
2-11 Summary of Procedure for
1-6 Concrete in Compression 3
Rectangular Beam Analysis for FMn
1-7 Concrete in Tension 5 (Tension Reinforcement Only) 34

1-8 Reinforcing Steel 5 2-12 Slabs: Introduction 34

1-9 Concrete Cover 8 2-13 One-Way Slabs: Analysis for

Moment 34
1-10 Beams: Mechanics of Bending Review 8
2-14 Rectangular Beam Design for
1-11 Concrete Slab Systems 13
Moment (Tension Reinforcement
1-12 Gravity Load Distribution in Concrete Only) 37
Slab Systems 14
2-15 Summary Of Procedure for Rectangu-
References 16 lar Reinforced Concrete Beam Design
for Moment (Tension Reinforcement
Problems 17 Only) 41

2-16 Design of One-Way Slabs for Moment

Chapter
2 (Tension Reinforcement Only) 41
RECTANGULAR REINFORCED
2-17 Summary of Procedure for Design of
CONCRETE BEAMS AND SLABS:
One-Way Slabs for Moment (To Satisfy
TENSION STEEL ONLY 21
ACI Minimum Thickness, h) 43
2-1 Introduction 21
2-18 Slabs-On-Grade 43
2-2 Analysis and Design Method 21
References 46
2-3 Behavior Under Load 22
Problems 46
2-4 Strength Design Method
Assumptions 23
viii Contents

Chapter
3 Chapter
5
REINFORCED CONCRETE BEAMS: DEVELOPMENT, SPLICES, AND
T-BEAMS, L-BEAMS, AND DOUBLY SIMPLE-SPAN BAR CUTOFFS 104
REINFORCED BEAMS 51
5-1 Bond Stress and Development Length:
3-1 T-Beams and L-Beams: Introduction 51 Introduction 104

3-2 T-Beam and L-Beam Analysis 53 5-2 Development Length: Tension Bars 106

3-3 Analysis of Beams Having 5-3 Development Length: Compression

Irregular Cross Sections 56 Bars 111

3-4 T-Beam and L-Beam Design (for 5-4 Development Length: Standard
Moment) 57 Hooks in Tension 112

3-5 Summary of Procedure for Analysis of 5-5 Development of Web

T-Beams and L-Beams (for Moment) 60 Reinforcement 115

3-6 Summary of Procedure for Design of 5-6 Splices 117

T-Beams and L-Beams (for Moment) 61
5-7 Tension Splices 117
3-7 Doubly Reinforced Beams:
5-8 Compression Splices 117
Introduction 62
5-9 Simple-Span Bar Cutoffs and Bends 118
3-8 Doubly Reinforced Beam Analysis for
Moment (Condition I) 62 5-10 Code Requirements for Development
of Positive Moment Steel at Simple
3-9 Doubly Reinforced Beam Analysis for
Supports 122
Moment (Condition II) 65
5-11 Structural Integrity Reinforcement–
3-10 Summary of Procedure for Analysis
Beams 125
of Doubly Reinforced Beams (for
Moment) 67 References 126

3-11 Doubly Reinforced Beam Design for Problems 126

Moment 68

3-12 Summary of Procedure for Design

of Doubly Reinforced Beams
Chapter
6
CONTINUOUS ONE-WAY AND TWO-WAY
(for Moment) 69 FLOOR SYSTEMS 130

3-13 Additional Code Requirements for 6-1 Introduction 130

Doubly Reinforced Beams 70
6-2 Continuous-Span Bar Cutoffs 132
Problems 71
6-3 Design of Continuous One-Way Floor
Systems 133

Chapter
4 6-4 Analysis and Design of Continuous
Two-Way Slabs 145
SHEAR AND TORSION 75
References 180
4-1 Introduction 75
Problems 180
4-2 Shear Reinforcement Design
Requirements 76

4-3 Shear Analysis Procedure 78

Chapter
7
SERVICEABILITY 183
4-4 Stirrup Design Procedure 79
7-1 Introduction 183
4-5 Torsion of Reinforced Concrete
Members 86 7-2 Deflections 183

4-6 Corbels and Brackets 94 7-3 Calculation of Icr 184

References 99 7-4 Immediate Deflection 186

Problems 99 7-5 Long-Term Deflection 186

 Contents ix

7-6 Procedure for Calculating the 9-6 Summary of Procedure for Analysis
Deflection of Simply Supported and Design of Short Columns with
and Continuous Beams and Slabs 189 Small Eccentricities 241

7-7 Procedure for Calculating the 9-7 The Load-Moment Relationship 241
Deflection of Continuous Girders 190
9-8 Columns Subjected to Axial Load at
7-8 Deflection Control Measures in Large Eccentricity 242
Reinforced Concrete Structures 193
9-9 F Factor Considerations 242
7-9 Crack Control 194
9-10 Analysis of Short Columns: Large
7-10 Floor Vibrations 195 Eccentricity 243

7-11 Gross and Cracked Section Properties 9-11 Biaxial Bending 250
of Concrete Sections 197
9-12 The Slender Column 252
References 198
9-13 Concrete Column Schedule 256
Problems 198
References 257

Problems 257
Chapter
8
WALLS 200
Chapter
10
FOUNDATIONS 260
8-1 Introduction 200
10-1 Introduction 260
8-2 Lateral Forces on Retaining
Walls 201 10-2 The Geotechnical Report 261

8-3 Design of Reinforced Concrete 10-3 Wall Footings 262

Cantilever Retaining Walls 204
10-4 Wall Footings Under Light Loads 267
8-4 Design Considerations for Bearing
10-5 Individual Reinforced Concrete
Walls 219
Footings for Columns 267
8-5 Design Considerations for Basement
10-6 Square Reinforced Concrete Footings 270
Walls 221
10-7 Rectangular Reinforced Concrete
8-6 Lateral Load Resisting Systems
Footings 273
in Concrete Buildings 221
10-8 Eccentrically Loaded Footings 277
8-7 Concrete Moment Frames 222
10-9 Combined Footings 282
8-8 Shear Walls 223

References 231 10-10 Cantilever or Strap Footings 284

10-11 Analysis and Design of Mat

Problems 231
Foundations 286

10-12 Deep Foundations–Piles, Drilled Shaft

Chapter
9 (Caissons), and Pile Caps 287

10-13 Strut-and-Tie Models for Pile Caps

COLUMNS 234
and Deep Beams 292
9-1 Introduction 234
References 300
9-2 Strength of Reinforced Concrete
Columns: Small Eccentricity 235 Problems 301

9-3 Code Requirements Concerning

Chapter
11
Column Details 236 PRESTRESSED CONCRETE
FUNDAMENTALS 303
9-4 Analysis of Short Columns: Small
Eccentricity 238 11-1 Introduction 303

9-5 Design of Short Columns: Small 11-2 Design Approach and Basic
Eccentricity 239 Concepts 303
x Contents

11-3 Stress Patterns in Prestressed

Concrete Beams 305
Chapter
14
PRACTICAL CONSIDERATIONS IN
11-4 Prestressed Concrete Materials 306 THE DESIGN OF REINFORCED CONCRETE
BUILDINGS 360
11-5 Analysis of Rectangular Prestressed
Concrete Beams 307 14-1 Introduction 360

11-6 Alternative Methods of Elastic 14-2 Rules of Thumb and Practical

Analysis: Load Balancing Method 310 Considerations for Reinforced
Concrete Design 360
11-7 Flexural Strength Analysis 313
14-3 Approximate Moments and Shears
11-8 Notes on Prestressed Concrete
in Continuous Girders 362
Design 315

References 315 14-4 Strengthening and Rehabilitation

of Existing Reinforced Concrete
Problems 315 Structures 364

14-5 Diaphragms, Drag Struts,

Chapter
12 and Chords 369

CONCRETE FORMWORK 317 14-6 One-Way Slabs Subjected to

Concentrated Loads 371
12-1 Introduction 317
14-7 Load Testing of Structures 373
12-2 Formwork Requirements 317
14-8 Closure or Pour Strips in Reinforced
12-3 Formwork Materials and
Concrete Floors 375
Accessories 318
14-9 Fire Resistance of Concrete Structural
12-4 Loads and Pressures on Forms 319
Elements 376
12-5 The Design Approach 321
14-10 Analysis and Design of Edge-Supported
12-6 Design of Formwork for Slabs 326 Two-Way Slabs on Stiff Supports 377

12-7 Design of Formwork for Beams 331 14-11 Cast-In Place Concrete
Specifications 379
12-8 Wall Form Design 335
14-12 Student Design Projects 381
12-9 Forms for Columns 339

References 342 References 385

Problems 342
APPENDIX A TABLES AND DIAGRAMS 386

APPENDIX B SUPPLEMENTARY AIDS

Chapter
13 AND GUIDELINES 403
DETAILING REINFORCED CONCRETE B-1 ACCURACY FOR
STRUCTURES 344 COMPUTATIONS FOR
13-1 Introduction 344 REINFORCED CONCRETE 403

B-2 FLOW DIAGRAMS 403

13-2 Placing or Shop Drawings 345

13-3 Marking Systems and Bar Marks 345 APPENDIX C METRICATION 408

13-4 Schedules 352 C-1 THE INTERNATIONAL SYSTEM

OF UNITS (SI) 408
13-5 Fabricating Standards 352
C-2 SI STYLE AND USAGE 410
13-6 Bar Lists 353
C-3 CONVERSION FACTORS 411
13-7 Extras 354
REFERENCES 416
13-8 Bar Supports and Bar Placement 355
APPENDIX D ANSWERS TO SELECTED
13-9 Computer Detailing 356 PROBLEMS 417

References 359 INDEX 419

 CHAPTER ONE

MATERIALS AND MECHANICS OF BENDING,

AND CONCRETE SLAB SYSTEMS

1-1 Concrete 1-6 Concrete in 1-10 Beams: Mechanics of

Compression Bending Review
1-2 The ACI Building Code
1-7 Concrete in Tension 1-11 Concrete Slab Systems
1-3 Cement and Water
1-8 Reinforcing Steel 1-12 Gravity Load Distribution
1-4 Aggregates
in Concrete Slab Systems
1-9 Concrete Cover
1-5 Concrete Mixes

1-1 CONCRETE so incorporated, it has official sanction, becomes a legal

document, and is part of the law controlling reinforced
Concrete, the most commonly used construction mate- concrete design and construction in a particular area.
rial worldwide, is a composite material that consists
primarily of a mixture of cement and fine and coarse
aggregates (sand, gravel, crushed rock, and/or other 1-3 CEMENT AND WATER
materials) to which water has been added as a neces- Structural concrete uses, almost exclusively, hydrau-
sary ingredient for the chemical reaction during the lic cement. With this cement, water is necessary for
curing process. The bulk of the mixture consists of the chemical reaction of hydration. In the process of
the fine and coarse aggregates. The resulting concrete hydration, the cement sets and bonds the fresh con-
strength and durability are a function of the propor- crete into one mass. Portland cement, which originated
tions of the mix as well as other factors, such as the in England, is undoubtedly the most common form
concrete placing, finishing, and curing history. of cement. Portland cement consists chiefly of cal-
The compressive strength of concrete is relatively cium and aluminum silicates. The raw materials are
high. Yet, it is a relatively brittle material, the tensile limestones, which provide calcium oxide (CaO), and
strength of which is small compared with its compres- clays or shales, which furnish silicon dioxide (SiO2)
sive strength. Hence steel reinforcing rods (which have and aluminum oxide (Al2O3). Following processing,
high tensile and compressive strength) are used in cement is marketed in bulk or in 94-lb (1-ft3) bags.
combination with the concrete; the steel will resist the In fresh concrete, the ratio of the amount of water
tension and the concrete the compression. Reinforced to the amount of cement, by weight, is termed the
concrete is the result of this combination of steel and water-cementitious material ratio. This ratio can also
concrete. In many instances, steel and concrete are posi- be expressed in terms of gallons of water per bag of
tioned in members so that they both resist compression. cement. For complete hydration of the cement in a
mix, a water-cementitious material ratio of 0.35 to
0.40 (4 to 4 1>2 gal of water/bag of cement) is required.
1-2 THE ACI BUILDING CODE To increase the workability of the concrete (the ease
The design and construction of reinforced concrete with which it can be mixed, handled, and placed),
buildings is controlled by the Building Code Requirements higher water-cementitious material ratios are nor-
for Structural Concrete (ACI 318-14) of the American mally used or superplasticizers are added to the mix.
Concrete Institute (ACI) [1]. The use of the term code in
this text refers to the ACI Code unless otherwise stipu-
lated. The code is revised, updated, and currently cur-
1-4 AGGREGATES
rently reissued on a 3-year cycle. It has been incorporated In ordinary structural concretes, the aggregates occupy
into the building codes of almost all states and munici- approximately 70% to 75% of the volume of the hard-
palities throughout the United States, however. When ened mass. Gradation of aggregate size to produce
1
2 CHApTER ONE

close packing is desirable because, in general, the more defined as the compressive strength of the concrete at 28
densely the aggregate can be packed, the better are the days after placement, but there are other factors to con-
strength and durability because of the inter-locking of sider in order to satisfy the concrete durability require-
the aggregates. ments of the ACI Code. For each group of structural
Aggregates are typically classified as fine or coarse. members, the exposure classes must first be assigned
Fine aggregate is generally sand and may be categorized based on ACI 318–14, Table 19.3.1.1 depending on the
as consisting of particles that will pass a No. 4 sieve degree of exposure of the concrete to freeze/thaw (F),
(four openings per linear inch). Coarse aggregate consists sulfate (S), water (W), and corrosion (C). Once the expo-
of particles that would be retained on a No. 4 sieve. The sure classes are known, ACI 318–14, Table 19.3.2.1 is
maximum size of coarse aggregate in reinforced con- used to determine the minimum design strength and
crete is governed by various ACI Code requirements. water-cementitious material ratio. This table is also used
These requirements are established primarily to ensure to determine whether or not air entrainment is needed.
that the concrete can be placed with ease into the forms If air entrainment is needed, then ACI 318–14, Table
without any danger of jam-up between adjacent bars 19.3.3.1 is used. The amount of air entrainment needed
or between bars and the sides of the forms. Section is a function of the exposure class and the aggregate
26.4.2.1 of ACI 318 states that maximum size of coarse size. Air entraining typically ranges between 4.5% and
aggregate should not exceed the least of the following: 7%. The design data for a sample mix is shown below:

(i) one-fifth the narrowest dimension between Sample Mix Design Data
sides of forms Mix Design Number: 4001-A (this number is spe-
(ii) one-third the depth of slabs cific to the concrete supplier)
(iii) three-fourths the minimum specified clear Minimum compressive strength at 28 days
spacing between individual reinforcing bars or f′c = 4000 psi
wires, bundles of bars, prestressed reinforcement, Used for: Footings, piers, and foundation walls
individual tendons, bundled tendons, or ducts Slump: 4 in.; 8 in. with HRWR1
Air content: 6.0, +>- 1.5,
Note that smaller aggregate sizes have a relatively water-to-cementitious material ratio: 0.40
larger total surface area and thus require more cement
paste to coat the surfaces of the aggregate which Weight per Cubic
results in higher drying shrinkage. In typical building Materials Yard
construction, the nominal maximum coarse aggregate Cement, Type I/II, ASTM C150 540 lbs
size of 3>4″ is commonly specified, though maximum
Fly Ash, ASTM C618 95 lbs
aggregate size of up to 1 1>2″ is also sometimes specified
Natural Sand, ASTM C33 1230 lbs
to achieve reduced shrinkage.
#1 and #2 crushed stone, ASTM C33 1780 lbs
Potable Water, ASTM C1602 255 lbs
1-5 CONCRETE MIXES Air Entrainment, ASTM C260 1.5 oz./cwt
Water Reducer, ASTM C494 Type A 3.0 oz./cwt
There are numerous factors to consider when determin-
ing all of the components of a concrete mix. The most High-Range Water Reducer, ASTM C494 7 oz. to 10 oz./cwt
Type F*
basic mix consists of water, cement, coarse aggregate,
Non-Chloride Accelerator, ASTM C494* 0 oz. to 26 oz./cwt
and fine aggregate (sand). Beyond these basic compo-
nents, one or more chemical admixtures can be used *Added at the site upon request
depending on the required performance of the concrete. The most common admixtures are outlined as follows:
Since the admixtures are a proprietary product, the dos-
age is based on the manufacturer’s recommendations. Air Entrainment
Admixtures are often dosed in units of fluid ounces per
100 pounds of cementitious material (cwt). The strength Air entrainment provides small air bubbles in the con-
of the concrete could be adversely impacted by certain crete to act as a buffer against volumetric changes during
admixtures, and there could also be compatibility issues freeze/thaw cycles and thus makes the concrete more
with multiple admixtures. To control these issues and durable. It also makes the concrete more workable. A rule
to also ensure the performance of the concrete, concrete of thumb is that the compressive strength of concrete will
suppliers will typically go through the process of creat- decrease by 5% for every 1% increase in entrained air.
ing batches of concrete and testing them. Once a certain
mix is validated, it can then be used in the future using
Water Reducers
the same components and proportions. A sample mix When it is desired to make the concrete more work-
design is shown in the below table. able, a common cost-effective solution is to simply
The most critical parameter in the design and selec- add water, but this will have a negative impact on
tion of a concrete mix is the design strength f′c, which is 1
High range water reducer (HRWR)
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 3

the strength of the concrete. Water-reducing admix- information on the temperature requirements for con-
tures will increase the slump and thus the workability crete can be found in ACI 305 - Guide to Hot Weather
of concrete while not adversely impacting the water- Concreting and ACI 306 - Guide to Cold Weather
cementitious material ratio. Concreting. Special mix considerations also apply to
When a much higher degree of workability is mass concrete pours, such as thick mat foundations,
needed, a superplasticizer (high-range water reducer) where the high temperatures generated from the
can be used which will yield slumps around 8 in. hydration process, if not adequately controlled, can
and higher. There are also products available that are lead to cracking of the concrete.
called mid-range water reducers that provide a more
moderate amount of slump increase.
1-6 CONCRETE IN
Accelerators and Retarders COMPRESSION
It is sometimes desired to decrease or increase the The theory and techniques relative to the design and
setting time of the concrete, and so an accelerator or proportioning of concrete mixes, as well as the placing,
retarder product could be used. Accelerators can finishing, and curing of concrete, are outside the scope
be used to increase the rate at which the concrete of this book and are adequately discussed in many
reaches its design strength. This may be desired due other publications [2–5]. Field testing, quality control,
to weather conditions or to meet a certain construction and inspection are also adequately covered elsewhere.
schedule. Calcium chloride is a common accelerator This is not to imply that these are of less importance in
component, but it cannot be used in reinforced con- overall concrete construction technology but only to
crete since the chloride will promote corrosion in the reiterate that the objective of this book is to deal with
steel reinforcement. the design and analysis of reinforced concrete members.
Set retarders are used to delay the chemical reac- We are concerned primarily with how a reinforced
tion with the cement that allows the concrete to set. concrete member behaves when subjected to load. It
This might be used to offset the effect of high tempera- is generally accepted that the behavior of a reinforced
tures since high temperatures can produce a faster concrete member under load depends on the stress–
setting time. They might also be used, for example, strain relationship of the materials, as well as the type
during a paving operation to allow more time between of stress to which it is subjected. With concrete used
concrete batches and reduce the possibility of a cold principally in compression, the compressive stress–
joint in the pavement. strain curve is of primary interest.
The compressive strength of concrete is denoted
as f′c and is assigned the unit of pounds per square inch
Corrosion-Inhibitor (psi). This is the unit for f′c used in the ACI Code equa-
Corrosion-inhibiting admixtures are used to deter corro- tions. For calculations, f′c is frequently used with the
sion of reinforcing steel in concrete that is exposed to unit kips per square inch (ksi).
water or salt. This will increase the durability and life A test that has been standardized by the American
span of the concrete structure. Society for Testing and Materials (ASTM C39) [6] is
Other chemical admixtures include shrinkage used to determine the compressive strength ( f′c) of
compensating and permeability reducing admix- concrete. The test involves compression loading to
tures. For more information on chemical admixtures, failure of a specimen cylinder of concrete. The com-
the reader should refer to ACI 212.3R-16-Report on pressive strength so determined is the highest com-
Chemical Admixtures for Concrete. pressive stress to which the specimen is subjected.
Concrete that is placed between 50° F and 85° F do Note in Figure 1-1 that f′c is not the stress that exists
not require any special mix design or temperature con- in the specimen at failure but that which occurs at a
siderations. When concrete is placed during extreme strain of about 0.002 (though the concrete strain at f′c
weather temperatures outside of these range, spe- may vary between approximately 0.0015 and 0.0025).
cial considerations for cold and hot weather concrete Currently, 28-day concrete strengths (f′c) range from
must be accounted for [13, 14]. 2500 to upwards of 10,000 psi, with 3000 to 4000 psi
When concrete is poured in cold temperatures being common for reinforced concrete structures
without any precautionary measures taken, the con- and 5000 to 6000 psi being common for prestressed
crete will freeze and thus destory the bond between concrete members, and higher strengths used for
the concrete and the rebar. Pouring concrete at exces- columns in high-rise buildings. High strength con-
sively high temperatures causes the concrete to set crete with 12,000 psi compressive strength was used
faster than anticipated, leading to the formation of recently for the columns, shear walls, and drilled
cold joints. High temperatures also lead to uncon- caissons for a project at the Hudson Yards in New
trolled and signigicant cracking of the concrete which York City. For normal weight concrete, the compres-
negatively impacts strength and durability. Detailed sive strength at 28 days is specified in the ACI Code
4 CHApTER ONE

f 9c = 6000 psi
6

f 9c = 5000 psi
5
Stress (psi 3 1000)
f 9c = 4000 psi
4

f 9c = 3000 psi
3

0
0 0.001 0.002 0.003 0.004 FIGURE 1-1 Typical stress–strain
Strain (in./in.) curves for concrete.

as the design strength. However, for higher strength where

concrete, the compressive strength at 56 or 90 days is Ec = modulus of elasticity of concrete in comp-
commonly used [15]. The curves shown in Figure 1-1 ression (psi)
represent the result of compression tests on 28-day wc = unit weight of concrete (lb/ft3)
standard cylinders for varying design mixes. The
f′c = compressive strength of concrete (psi)
strain at rupture of concrete varies as indicated by
the plots in Figure 1-1, but in developing the ACI This expression is valid for concretes having wc
Code equations for flexure, a limiting crushing strain between 90 and 160 lb/ft3. For normal-weight con-
of 0.003 is assumed (ACI 318-14, Section 22.2.2.1). crete, the unit weight wc will vary with the mix propor-
A review of the stress–strain curves for different- tions and with the character and size of the aggregates.
strength concretes reveals that the maximum com- If the unit weight is taken as 144 lb/ft3, the resulting
pressive strength is generally achieved at a unit strain expression for modulus of elasticity is
of approximately 0.002 in./in. Stress then decreases,
accompanied by additional strain. Higher-strength Ec = 57,0001f′c (see Table A-6 for values of Ec)
concretes are more brittle and will fracture at a lower
maximum strain than will the lower-strength con- It should also be noted that the stress–strain curve
cretes. The initial slope of the curve varies, unlike for the same-strength concrete may be of different
that of steel, and only approximates a straight line. shapes if the condition of loading varies appreciably.
For steel, where stresses are below the yield point With different rates of strain (loading), we will have dif-
and the material behaves elastically, the stress–strain ferent-shape curves. Generally, the maximum strength
plot will be a straight line. The slope of the straight of a given concrete is smaller at slower rates of strain.
line is the modulus of elasticity. For concrete, how-
ever, we observe that the straight-line portion of the
plot is very short, if it exists at all. Therefore, there
exists no constant value of modulus of elasticity for 5000
a given concrete because the stress–strain ratio is
Compressive strength, f 9c (psi)

5 years
not constant. It may also be observed that the slope 4000 6 months
of the initial portion of the curve (if it approximates
a straight line) varies with concretes of different
3000 28 days
strengths. Even if we assume a straight-line portion,
the modulus of elasticity is different for concretes
of different strengths. At low and moderate stresses 2000
(up to about 0.5f′c), concrete is commonly assumed to
behave elastically. 1000
The ACI Code, Section 19.2.2, provides the
accepted empirical expression for modulus of elasticity: 0
Time
Ec = w 1.5
c 33 1f′c FIGURE 1-2 Strength–time relationship for concrete.
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 5

Concrete strength varies with time, and the speci- bending stress in a plain concrete test beam at fail-
fied concrete strength is usually that strength that ure), as a measure of tensile strength (ASTM C78) [6].
occurs 28 days after the placing of concrete. A typical The moment that produces a tensile stress just equal to
strength–time curve for normal stone concrete is shown the modulus of rupture is termed the cracking moment,
in Figure 1-2. Generally, concrete attains approximately Mcr, and may be calculated using methods discussed
70% of its 28-day strength in 7 days and approximately in Section 1-9. The ACI Code recommends that the
85% to 90% in 14 days. modulus of rupture fr be taken as 7.5l 1f′c, where f′c
Concrete, under load, exhibits a phenomenon is in psi (ACI 318 Equation 19.2.3.1). Greek lowercase
termed creep. This is the property by which concrete lambda (l) is a modification factor reflecting the lower
continues to deform (or strain) over long periods of tensile strength of lightweight concrete relative to
time while under constant load. Creep occurs at a normal-weight concrete. The values for l are as follows:
decreasing rate over a period of time and may cease
Normal-weight concrete—1.0
after several years. Generally, high-strength concretes
exhibit less creep than do lower-strength concretes. Sand-lightweight concrete—0.85
The magnitude of the creep deformations is propor- All-lightweight concrete—0.75
tional to the magnitude of the applied load as well as Interpolation between these values is permitted.
to the length of time of load application. See ACI Code Table 19.2.4.2 for details. If the aver-
age splitting tensile strength fct is specified, then
l = f ct >(6.71f cm) … 1.0, where f cm is the average mea-
1-7 CONCRETE IN TENSION sured compressive strength, in psi.
The tensile and compressive strengths of concrete
are not proportional, and an increase in compressive
strength is accompanied by an appreciably smaller 1-8 REINFORCING STEEL
percentage increase in tensile strength. According to
Concrete cannot withstand very much tensile stress
the ACI Code Commentary, the tensile strength of
without cracking; therefore, tensile reinforcement must
normal-weight concrete in flexure is about 10% to 15%
be embedded in the concrete to overcome this defi-
of the compressive strength.
ciency. In the United States, this reinforcement is in the
The true tensile strength of concrete is difficult to
form of steel reinforcing bars or welded wire reinforc-
determine. The split-cylinder test (ASTM C496) [6] has
ing composed of steel wire. In addition, reinforcing in
been used to determine the tensile strength of light-
the form of structural steel shapes, steel pipe, steel tub-
weight aggregate concrete and is generally accepted as
ing, and high-strength steel tendons is permitted by the
a good measure of the true tensile strength. The split-
ACI Code. Many other approaches have been taken in
cylinder test uses a standard 6-in.-diameter, 12-in.-
the search for an economical reinforcement for concrete.
long cylinder placed on its side in a testing machine. A
Principal among these are the fiber-reinforced concretes,
compressive line load is applied uniformly along the
where the reinforcement is obtained through the use of
length of the cylinder, with support furnished along
short fibers of steel or other materials, such as fiberglass.
the full length of the bottom of the cylinder. The com-
For the purpose of this book, our discussion will primar-
pressive load produces a transverse tensile stress, and
ily include steel reinforcing bars and welded wire rein-
the cylinder will split in half along a diameter when its
forcing. High-strength steel tendons are used mainly in
tensile strength is reached.
prestressed concrete construction (see Chapter 11).
The tensile stress at which splitting occurs is
The specifications for steel reinforcement pub-
referred to as the splitting tensile strength, fct, and may
lished by the ASTM are generally accepted for the steel
be calculated by the following expression derived
used in reinforced concrete construction in the United
from the theory of elasticity:
States and are identified in ACI 318 Section 20.2.
2P The ACI Code states that reinforcing bars should
f ct = be secure and in place prior to the placement of con-
pLD
crete, thus the practice of wet-setting of rebar is not
where permitted. While it is not uncommon in practice to see
f ct = splitting tensile strength of lightweight aggre- some contractors wanting to place rebar in wet con-
gate concrete (psi) crete, this should not be permitted because the rebar
P = applied load at splitting (lb) displaces the aggregates, and proper bond between
L = length of cylinder (in.) the concrete and rebar cannot easily be assured.
The steel bars used for reinforcing are, almost
D = diameter of cylinder (in.)
exclusively, round deformed bars with some form of
Another common approach has been to use the patterned ribbed projections rolled onto their surfaces.
modulus of rupture, fr (which is the maximum tensile The patterns vary depending on the producer, but
6 CHApTER ONE

Letter designation for mill, a number indicating the size of the bar, a symbol
producing mill or letter indicating the type of steel from which the bar
Bar size (#7 shown)
was rolled, and for grade 60 bars, either the number 60
or a single continuous longitudinal line (called a grade
Steel type: line) through at least five deformation spaces. The grade
S: Carbon steel (A615) indicates the minimum specified yield stress in ksi. For
W: Low alloy steel (A706) instance, a grade 60 steel bar has a minimum specified
SS: Stainless steel (A955)
yield stress of 60 ksi. No symbol indicating grade is rolled
B

Grade (60ksi shown) onto grade 40 or 50 steel bars (see Figure 1-3). Grade 75
bars can have either two grade lines through at least five
7

deformation spaces or the grade mark 75. Reference [7]

S

is an excellent resource covering the various aspects of

bar identification.
60

Reinforcing bars are usually made from newly

manufactured steel (billet steel). Steel types and ASTM
specification numbers for bars are tabulated in Table
Main ribs
A-1. Note that ASTM A615, which is billet steel, is
available in grades 40, 60, 75, and 80. Grade 80 steel
is allowed for non-seismic applications per ASTM 615
FIGURE 1-3 Rebar marks and designation.
and ASTM 706 [8]. (The full range of bar sizes is not
available in grades 40, 75, and 80, however.) Grade
all patterns should conform to ASTM specifications. 75 steel is approximately 20% stronger than grade
Steel reinforcing bars are readily available in straight 60 steel, requiring a corresponding reduction in the
lengths of 60 ft. Smaller sizes are also available in coil required area of reinforcement, though the installed
stock for use in automatic bending machines. The bars cost of grade 75 steel reinforcement is slightly higher
vary in designation from No. 3 through No. 11, with than the cost for grade 60 steel. ASTM A706, low-alloy
two additional bars, No. 14 and No. 18. See Figure 1-3 steel, which was developed to satisfy the requirement
for a sample rebar designation. for reinforcing bars with controlled tensile properties
For bars No. 3 through No. 8, the designation repre- and controlled chemical composition for weldability,
sents the bar diameter in eighths of an inch. The No. 9, is available in only one grade. Tables A-2 and A-3 con-
No. 10, and No. 11 bars have diameters that provide tain useful information on cross-sectional areas of bars.
areas equal to 1-in.-square bars, 1 1>8 @in.@square bars, and The most useful physical properties of reinforc-
11>4 @in.@square bars, respectively. The No. 14 and No. 18 ing steel for reinforced concrete design calculations
bars correspond to or have the same cross-sectional areas are yield stress (fy) and modulus of elasticity. A typi-
as 11>2@in.@square bars and 2-in.-square bars, respec- cal stress–strain diagram for reinforcing steel is shown
tively, and are commonly available only by special order. in Figure 1-4a. The idealized stress–strain diagram of
Round, plain reinforcing bars are permitted for spirals Figure 1-4b is discussed in Chapter 2.
(lateral reinforcing) in concrete compression members. The yield stress (or yield point) of steel is deter-
ASTM specifications require that identification mined through procedures governed by ASTM
marks be rolled onto the bar to provide the following standards. For practical purposes, the yield stress
information: a letter or symbol indicating the producer’s may be thought of as that stress at which the steel

Elastic Elastic
region region

fy fy
Stress

Stress

ey ey
Strain Strain
As determined by tensile test Idealized
(a) (b)
FIGURE 1-4 Stress–strain diagram for reinforcing steel.
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 7

exhibits increasing strain with no increase in stress. wire size. WWR with wire diameters larger than about
For reinforcement without a sharply defined yield ¼ in. is usually available only in sheets.
point, ACI 318-14, similar to the ASTM standards, Both plain and deformed WWR products are avail-
defines the yield strength as the 0.2% proof stress (that able. According to ACI 318 Section 20.2.1.7, deformed
is, the offset stress at a 0.2% strain). The yield stress of wire, plain wire, welded deformed wire reinforcement,
the steel will usually be one of the known (or given) and welded plain wire reinforcement shall conform
quantities in a reinforced concrete design or analysis to ASTM A 1064 for carbon steel and ASTM A 1022
problem. See Table A-1 for the range of fy. for stainless steel. Depending on the application, both
The modulus of elasticity of carbon reinforcing materials have the maximum fy permitted for design
steel (the slope of the stress–strain curve in the elastic that varies from 60,000 psi to 100,000 psi (see ACI 318
region) varies over a very small range and has been Tables 20.2.2.4a and 20.2.2.4b). The deformed wire is usu-
adopted as 29,000,000 psi (ACI Code Section 20.2.2.2). ally more expensive, but it can be expected to have an
Unhindered corrosion of reinforcing steel will lead improved bond with the concrete.
to cracking and spalling of the concrete in which it is A rational method of designating wire sizes to
embedded. Quality concrete, under normal conditions, replace the formerly used gauge system has been
provides good protection against corrosion for steel adopted by the wire industry. Plain wires are described
embedded in the concrete with adequate cover (mini- by the letter W followed by a number equal to 100
mum requirements are discussed in Chapter 2). This times the cross-sectional area of the wire in square
protection is attributed to, among other factors, the inches. Deformed wire sizes are similarly described,
high alkalinity of the concrete. Where reinforced con- but the letter D is used. Thus a W9 wire has an area of
crete structures (or parts of structures) are subjected to 0.090 in.2 and a D8 wire has an area of 0.080 in.2 A W8
corrosive conditions, however, some type of corrosion wire has the same cross-sectional area as the D8 but is
protection system should be used to prevent deterio- plain rather than deformed. Sizes between full num-
ration. Examples of such structures are bridge decks, bers are given by decimals, such as W9.5.
parking garage decks, wastewater treatment plants, Generally, the material is indicated by the sym-
and industrial and chemical processing facilities. bol WWR, followed by spacings first of longitudi-
One method used to minimize the corrosion of the nal wires, then of transverse wires, and last by the
reinforcing steel is to coat the bars with a suitable pro- sizes of longitudinal and transverse wires. Thus
tective coating. The protective coating can be a nonme- WWR6 * 12 @ W16 * W8 indicates a plain WWR with
tallic material such as epoxy or a metallic material such 6-in. longitudinal spacing, 12-in. transverse spacing,
as zinc (galvanizing). The ACI Code requires epoxy- and a cross-sectional area equal to 0.16 in.2 for the lon-
coated reinforcing bars to comply with ASTM A775 gitudinal wires and 0.08 in.2 for the transverse wires.
or ASTM A934 and galvanized (zinc-coated) bars to Additional information about WWR, as well
comply with ASTM A767 (ACI 318 Section 20.6.2). The as tables relating size number with wire diameter,
bars to be epoxy-coated or zinc-coated (galvanized) area, and weight, may be obtained through the Wire
must meet the code requirements for uncoated bars as Reinforcement Institute [9] or the Concrete Reinforcing
tabulated in Table A-1. Steel Institute [9 and 10]. Table 1-1 contains common
Welded wire reinforcing (WWR) (commonly called WWR sizes with the area of steel in in.2/ft width.
mesh) is another type of reinforcement. It consists of Most concrete is reinforced in some way to resist
cold-drawn wire in orthogonal patterns, square or tensile forces (Figure 1-5). Some structural elements,
rectangular, resistance welded at all intersections. It particularly footings, are sometimes made of plain con-
may be supplied in either rolls or sheets, depending on crete, however. Plain concrete is defined as structural

TABLE 1-1 Welded Wire Reinforcement (Meets ASTM A185, fy = 60 ksi)

Area of steel in.2/ft

Wire gauge W-number (each direction) Wire diameter (in.)

6 * 6@10 * 10 6 : 6@W1.4 : W1.4 0.029 0.135 (10ga)

6 * 6@8 * 8 6 : 6@W2.0 : W2.0 0.041 0.162 (8ga)
6 * 6@6 * 6 6 : 6@W2.9 : W2.9 0.058 0.192 (6ga)
6 * 6@4 * 4 6 : 6@W4.0 : W4.0 0.080 0.225 (4ga)
4 * 4@10 * 10 4 : 4@W1.4 : W1.4 0.043 0.135 (10ga)
4 * 4@8 * 8 4 : 4@W2.0 : W2.0 0.062 0.162 (8ga)
4 * 4@6 * 6 4 : 4@W2.9 : W2.9 0.087 0.192 (6ga)
4 * 4@4 * 4 4 : 4@W4.0 : W4.0 0.120 0.225 (4ga)
8 CHApTER ONE

FIGURE 1-5 Concrete

construction in progress.
Note formwork, reinforcing
bars, and pumping of
concrete.
(George Limbrunner)

concrete with no reinforcement or with less reinforce- foundation and basement walls), the specified con-
ment than the minimum amount specified for rein- crete cover is 30. These members are typically placed
forced concrete. Plain concrete is discussed further in without the use of forms. For concrete elements
Chapter 10. not cast against soil or ground, but exposed to the
weather or in contact with ground, the specified con-
crete cover is 20 for No. 6 through No. 18 bars, and
1-9 CONCRETE COVER 1.50 for No. 5 and smaller bars. The surfaces of these
The clear distance between the concrete surface and the members would typically be formed. The presence of
face of the rebar is called the cover. The reinforcement forms allows for greater accuracy in establishing the
in concrete needs to have this cover for several reasons: proper clear cover distance.
The fire protection requirements of the Code may
• To protect the reinforcement against corrosion sometimes necessitate a higher concrete cover than
• To provide adequate surface area for bond between the above-specified concrete covers, depending on the
the concrete and the reinforcement required fire rating. See Chapter 14 for discussions
• To protect the reinforcement against loss of on concrete cover requirements as a function of the
strength in a fire fire ratings.

For protection against corrosion and to ensure

adequate bond between the reinforcement and the 1-10 BEAMS: MECHANICS
surrounding concrete, ACI 318-14 Table 20.6.1.3.1
specifies the concrete cover requirements for cast-
OF BENDING REVIEW
in-place reinforced concrete members. For slabs and The concept of bending stresses in homogeneous elas-
walls not exposed to weather or in contact with the tic beams is generally discussed at great length in all
ground, the minimum clear cover to the outermost strength of materials textbooks and courses. Beams
reinforcement surface is 3>4 ″ for No. 11 and smaller composed of material such as steel or timber are cat-
bars, and 1.50 for No. 14 and larger bars. For beams egorized as homogeneous, with each exhibiting elas-
and columns not exposed to weather or in contact tic behavior up to some limiting point. Within the
with the ground, the minimum clear cover to the out- limits of elastic behavior, the internal bending stress
ermost reinforcement surface is 1.50. For all structural distribution developed at any cross section is linear
elements cast against and permanently in contact with (straight line), varying from zero at the neutral axis to
soil or ground (e.g., footings, caissons, grade beams, a maximum at the outer fibers.
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 9

The accepted expression for the maximum bend- homogeneous or nonhomogeneous beams having
ing stress in a beam is termed the flexure formula, linear (straight-line) or nonlinear stress distributions.
For reinforced concrete beams, it has the advantage of
Mc using the basic resistance pattern found in the beam.
fb =
I The following three analysis examples dealing
with plain (unreinforced) concrete beams provide
where an introduction to the internal couple method. Note
f b = calculated bending stress at the outer fiber of that the unreinforced beams are considered homo-
the cross section geneous and elastic. This is valid if the moment is
small and tensile bending stresses in the concrete
M = the applied moment
are low (less than the tensile bending strength of the
c = distance from the neutral axis to the outside
concrete) with no cracking of the concrete develop-
tension or compression fiber of the beam ing. For this condition, the entire beam cross section
I = moment of inertia of the cross section about carries bending stresses. Therefore, the analysis for
the neutral axis bending stresses in the uncracked beam can be based
The flexure formula represents the relationship on the properties of the gross cross-sectional area
between bending stress, bending moment, and the using the elastic-based flexure formula. The use of
geometric properties of the beam cross section. By rear- the flexure formula is valid as long as the maximum
ranging the flexure formula, the maximum moment tensile stress in the concrete does not exceed the
that may be applied to the beam cross section, called modulus of rupture fr. If a moment is applied that
the resisting moment, MR, may be found: causes the maximum tensile stress just to reach the
modulus of rupture, the cross section will be on the
FbI verge of cracking. This moment is called the cracking
MR = moment, Mcr.
c
These examples use both the internal couple
where Fb = the allowable bending stress. approach and the flexure formula approach so that the
This procedure is straightforward for a beam of results may be compared.
known cross section for which the moment of inertia
can easily be found. For a reinforced concrete beam, Example 1-1
however, the use of the flexure formula presents some A normal-weight plain concrete beam is 6 in. * 12 in. in
complications, because the beam is not homogeneous cross section, as shown in Figure 1-6. The beam is simply
and concrete does not behave elastically over its full supported on a span of 4 ft and is subjected to a midspan
range of strength. As a result, a somewhat different concentrated load of 4500 lb. Assume f′c = 3000 psi.
approach that uses the beam’s internal bending stress
distribution is recommended. This approach is termed a. Calculate the maximum concrete tensile stress using
the internal couple method. the internal couple method.
Recall from strength of materials that a couple b. Repeat part (a) using the flexure formula approach.
is a pure moment composed of two equal, opposite, c. Compare the maximum concrete tensile stress
and parallel forces separated by a distance called with the value for modulus of rupture fr using the
the moment arm, which is commonly denoted Z. In ACI-recommended value based on f′c.
the internal couple method, the couple represents
an internal resisting moment and is composed of a Solution:
compressive force C above the neutral axis (assum- Calculate the weight of the beam (weight per unit length):
ing a single-span, simply supported beam that
develops compressive stress above the neutral axis) weight of beam = volume per unit length * unit weight
and a parallel internal tensile force T below the 6 in.112 in.2
= (150 lb>ft3)
neutral axis. 144 in.2 >ft2
As with all couples, and because the forces acting
= 75 lb>ft
on any cross section of the beam must be in equilib-
rium, C must equal T. The internal couple must be Calculate the maximum applied moment:
equal and opposite to the bending moment at the same
PL wL 2
location, which is computed from the external loads. It Mmax = +
4 8
represents a couple developed by the bending action
4500 lb14 ft2 75 lb>ft14 ft22
of the beam. = +
The internal couple method of determining beam 4 8
strength is more general and may be applied to = 4650 ft @ lb
10 CHApTER ONE

4500 lb
2'-0 A 6"

6"
N.A.
x x 12"
A
RA RB
4'- 0
Load Diagram Section A–A
(a) (b)

FIGURE 1-6 Loading diagram and section for Example 1-1.

a. Internal couple method 4. C = average stress * area of beam on which

1. Because the beam is homogeneous, elastic, and stress acts
symmetrical with respect to both the X–X and Y–Y C = 1 1
2 ftop1ytop21b2 = 2 ftop16 in.216 in.2 = 6975 lb
axes, the neutral axis (N.A.) is at midheight. Stresses
and strains vary linearly from zero at the neutral axis
Solving for ftop yields
(which is also the centroidal axis) to a maximum at
the outer fiber. As the member is subjected to posi- ftop = 388 psi = fbott
tive moment, the area above the N.A. is stressed in
compression and the area below the N.A. is stressed The modulus of elasticity of the concrete,
in tension. These stresses result from the bending
behavior of the member and are shown in Figure 1-7. Ec = 57,0001f′c = 57,00013000 psi
2. C represents the resultant compressive force above = 3,122,019 psi
the N.A. T represents the resultant tensile force be-
low the N.A. C and T each act at the centroid of their The concrete strain at the top of the beam is
respective triangles of stress distribution. Therefore,
ftop 388 psi
Z = 8 in. C and T must be equal (since ΣHF = 0). etop = = = 0.000124 in. > in.
The two forces act together to form the internal couple Ec 3,122,019 psi
(or internal resisting moment) of magnitude CZ or TZ.
3. The internal resisting moment must equal the bend- b. Flexure formula approach
ing moment due to external loads at any section.
Therefore, 6(123)
bh3
M = CZ = TZ I = = = 864 in.4
12 12
4650 ft @ lb (12 in.>ft) = C (8 in.)
Mc 46501122162
from which ftop = fbott = = = 388 psi
I 864
C = 6975 lb = T

Midspan
ftop

2"
C
6"

Z = 8"

6"
T
2"

fbott
RA 2'-0
Free Body Stress Internal Couple
(a) (b) (c)

FIGURE 1-7 Stress and internal couple diagram for Example 1-1.
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 11

c. The ACI-recommended value for the modulus of rupture a. Using the internal couple method
(based on f′c) is
Z = 14 - 212.332 = 9.34 in.
fr = 7.5l 1f′c = 7.511.02 13000 C = T = 12 10.4742182172 = 13.27 kips
fr = 411 psi 13.2719.342
Mcr = CZ = TZ = = 10.33 ft. @kips
12
The calculated tensile stress (fbott) of 388 psi is about
6% below the modulus of rupture, the stress at which flex-
b. Check using the flexure formula
ural cracking would be expected.
Mc
Example 1-1 is based on elastic theory and f =
I
assumes the following: (1) a plane section before fr I
bending remains a plane section after bending (the MR = Mcr =
c
variation in strain throughout the depth of the mem- 811423
bh3
ber is linear from zero at the neutral axis), and (2) the I = = = 1829 in.4
12 12
modulus of elasticity is constant; therefore, stress
fr I 0.474118292
is proportional to strain and the stress distribution Mcr = = = 10.32 ft. @ kips
c 71122
throughout the depth of the beam is also linear from
zero at the neutral axis to a maximum at the outer
The internal couple method may also be used to
fibers.
analyze irregularly shaped cross sections, although for
The internal couple approach may also be used to
homogeneous beams it is more cumbersome than the
find the moment strength (resisting moment) of a beam.
use of the flexure formula.

Example 1-2
Example 1-3
Calculate the cracking moment Mcr for the plain concrete
Calculate the cracking moment (resisting moment) for the
beam shown in Figure 1-8. Assume normal-weight concrete
T-shaped unreinforced concrete beam shown in Figure 1-9.
and f′c = 4000 psi.
Use f′c = 4000 psi. Assume positive moment (compression
a. Use the internal couple method. in the top). Use the internal couple method and check using
b. Check using the flexure formula. the flexure formula.

Solution: Solution:

The moment that produces a tensile stress just equal to the The neutral axis must be located so that the strain and stress
modulus of rupture fr is called the cracking moment, Mcr. diagrams may be defined. The location of the neutral axis
The modulus of rupture for normal-weight concrete is calcu- with respect to the noted reference axis is calculated from
lated from ACI Equation 19.2.3.1:
Σ(Ay)
y =
fr = 7.51f′c = 7.514000 = 474 psi ΣA
412021222 + 512021102
=
For convenience, we will use force units of kips (1 kip = 41202 + 51202
1000 lb). Therefore, fr = 0.474 ksi. = 15.33 in.

8" 474 psi

2.33"
C
7"

N.A.
14" Z

T
2.33"

474 psi
Beam Bending Stress Internal
Cross Section at Max. M Couple
(a) (b) (c) FIGURE 1-8 Sketch for Example 1-2.
12 CHApTER ONE

20" ftop

4" +
C
6.67" 8.67"
4.67"
N.A.

5.33" Z
20" + 10.22"
y = 15.33"
T

R.A.
5" fbott
Beam Bending Stress Internal
Cross Section at Max. M Couple FIGURE 1-9 Sketch for
(a) (b) (c) Example 1-3.

The bottom of the cross section is stressed in tension. The total tensile force can be evaluated as follows:
Note that the stress at the bottom will be numerically larger T = average stress * area
than at the top because of the relative distances from the
= 12 10.4742115.332152 = 18.17 kips
N.A. The stress at the bottom of the cross section will be set
equal to the modulus of rupture (l = 1.0 for normal-weight and its location below the N.A. is calculated from
2
concrete): 3 115.332 = 10.22 in. 1below the N.A.2

f bott = fr = 7.5l1f′c = 7.511.02 14000 = 474 psi = 0.474 ksi The compressive force will be broken up into compo-
nents because of the irregular area, as shown in Figure 1-10.
Using similar triangles in Figure 1-9b, the stress at the Referring to both Figures 1-9 and 1-10, the component
top of the flange is internal compressive forces, component internal couples, and
MR may now be evaluated. The component forces are first
8.67
ftop = 10.4742 = 0.268 ksi calculated:
15.33
C1 = 0.14441202142 = 11.55 kips
The modulus of elasticity of the concrete, C2 = 1
10.123621202142 = 4.94 kips
2
1
Ec = 57,0001fc′ = 57,00014000 psi = 3,605,000 psi C3 = 2 10.1444215214.672 = 1.686 kips
total C = C1 + C2 + C3 = 18.18 kips
The concrete strain at the top of the beam is
C ≈ T 1O.K.2
ftop 268 psi
etop = = = 0.000074 in.>in. Next we calculate the moment arm distance from each
Ec 3,605,000 psi component compressive force to the tensile force T:
1
Similarly, the stress at the bottom of the flange is Z1 = 10.22 + 4.67 + 2 14.002 = 16.89 in.
2
4.67 Z2 = 10.22 + 4.67 + 3 14.002 = 17.56 in.
fbott of flange = 10.4742 = 0.1444 ksi 2
15.33 Z3 = 10.22 + 3 14.672 = 13.33 in.

C3 C1

C2

N.A.

0.1444 ksi
0.1444 ksi

0.1236 ksi
FIGURE 1-10 Component compression forces for Example 1-3.
 Materials and Mechanics of Bending, and Concrete Slab Systems 13

The magnitudes of the component internal couples are 1 2

then calculated from force × moment arm as follows: 30'-0"

18"
MR1 = 11.55116.892 = 195.1 in. @ kips
A
MR2 = 4.94117.562 = 86.7 in. @ kips
MR3 = 1.686113.332 = 22.5 in. @ kips

l1 = 33'-0"
Mcr = MR = MR1 + MR2 + MR3 = 304 in. @ kips

36'-0"
Check using the flexure formula. The moment of inertia
is calculated using the transfer formula for moment of inertia
from statics: B
I = Σ Io + Σ Ad 2

18"
18" l2 = 13'-6" 18"
1 1
I = (20)(43) + 12 (5)(203) + 4(20)(6.672) + 5(20)(5.332)
12
= 9840 in.4 FIGURE 1-11 Load distribution in one-way slab
systems.
fr I 0.474198402
Mcr = MR = = = 304 in. @ kips
c 15.33
1Checks O.K.2 Two-Way Slab Systems
As mentioned previously, the three examples are Two-way concrete slab systems are supported on col-
for plain, unreinforced, and uncracked concrete beams umns and span in two orthogonal directions, or the
that are considered homogeneous and elastic within slab is supported on all four sides by beams or walls
the bending stress limit of the modulus of rupture. The and the curvature of the slab, and the load transfer
internal couple method is also applicable to nonho- occurs in both orthogonal directions (see Figure 1-12).
mogeneous beams with nonlinear stress distributions A two-way slab system occurs when the clear span
of any shape, however. Because reinforced concrete of the longer side of the rectangular slab panel (/1)
beams are nonhomogeneous, the flexure formula is is less than twice the clear span of the shorter side
not directly applicable. Therefore, the basic approach of the slab panel (/2); that is, /1 >/2 6 2. Examples of
used for reinforced concrete beams is the internal cou- two-way slabs include flat plates, flat slabs, flat slabs
ple method (see Chapters 2 and 3). with beams, and slabs supported on stiff beams or
walls on all four sides of a rectangular slab panel.
Note that /1 is the larger dimension of the rectangu-
1-11 CONCRETE SLAB lar slab panel bounded on all four sides by columns
SYSTEMS or beams or walls and /2 is the smaller dimension of
the rectangular slab panel. Further treatment of two-
The two types of floor systems used in reinforced and way slab systems is covered in Chapter 6.
prestressed concrete structures are one way and two-
way slab systems.
1 2
One-Way Slab Systems 30'-0"
18"

One-way concrete floor systems are usually

supported by stiff beams or walls and the slab A
spans or bends predominantly in one direc-
tion (usually in the shorter direction of the rect-
angular slab panel) and the load transfer to the
l1 = 33'-0"

members supporting the slab occurs predomi-

36'-0"

nantly in the shorter direction (see Figure 1-11).

This is the case when the clear span of the longer
side of the rectangular slab panel (/1) is greater than
or equal to twice the clear span of the shorter side of
the slab (/2); that is, /1 >/2 Ú 2. In a reinforced or pre- B
18"

stressed concrete one-way slab system, the curva- l2 = 28'-6"

18" 18"
ture of the slab is predominantly in the shorter direc-
tion (i.e., parallel to the /2 dimension). The design of
one-way reinforced concrete slab systems is covered FIGURE 1-12 Load distribution in two-way slab
in Chapter 2. systems.
14 CHApTER ONE

1-12 GRAVITY LOAD • Glazing

DISTRIBUTION IN • Cladding
CONCRETE SLAB The weights of common building materials are
SYSTEMS given in Section C3 of ASCE 7-16. The density of
unreinforced concrete is approximately 145 lb/ft3
Reinforced concrete structures are subjected to a vari-
and the density of reinforced concrete is approxi-
ety of loads which includes dead loads, floor live
mately 150 lb/ft3.
loads, roof live loads, snow loads, hydrostatic pres-
sures, lateral soil pressures, wind loads, and seismic A sample dead load calculation for a building is as
or earthquake loads. In this section, we introduce the follows:
reader to the distribution of gravity loads in concrete
slab systems. Components of Roof Dead Load in a Reinforced
Gravity loads that act on structures include dead Concrete Building:
loads, floor live loads, snow loads, and roof live loads.
In concrete floor and roof systems, the pertinent load 5 ply + gravel = 6.5 psf
combinations that usually govern for ultimate strength Insulation and membrane = 3.5 psf
design are as follows: 4″ concrete slab ≅ 50 psf
Floor Slab: (slab weight = 4″>12 * 150 lb>ft 3 = 50 psf)
1.4D Mechanical/Electrical (M & E) ≅ 10 psf (20 psf for
1.2D + 1.6L industrial buildings)

Roof Slab: Suspended ceiling ≅ 2 psf

Total roof dead load, D ≅ 72 psf (unfactored)
1.4D
1.2D + 1.6 (Lr or S or R) + 0.5W
1.2D + 1.0W + 0.5(Lr or S or R) Components of Floor Dead Load in a Reinforced
Concrete Building:
where,
60 concrete slab1 = 75 psf
D = dead load
Floor finishes ≅ 8 psf (estimate weight of actual
L = floor live load
finishes specified by the architect)
Lr = roof live load
M & E ≅ 10 psf (20 psf for industrial building)
S = snow load
Suspended ceiling ≅ 2 psf
R = rain load
Partitions2, 3 ≅ 15 psf
W = wind load
Total floor dead load, D = 115 psf (unfactored)
When designing for serviceability limit state (e.g.,
deflections and vibrations), all the load factors in the
above load combinations (i.e., the “1.2” and “1.6”)
Tributary Width and Areas
default to 1.0 since serviceability is checked at work- In this section, we introduce the concept of tribu-
ing or service loads. For a detailed treatment of the tary area and tributary width. Beams in reinforced
different structural loads and the load combinations concrete floor or roof systems share the uniformly
prescribed in the Code, the reader should refer to distributed loads in proportion to their distance
References [11] and [12]. from adjacent parallel beams. The tributary width
(TW) of a beam is a measure of the total width of
floor or roof supported by the beam. The tributary
Dead Loads area (AT) is the area of the floor supported by a
The dead load is the weight of anything permanently structural element. For a beam, it is the product of
attached to the structure, including the self-weight of
the structure. Dead loads include the weight of the
following: 1
Weight of 6″ slab = 6″>12 * 150 lb>ft 3 = 75 psf
• Floor finishes 2
The minimum value per ASCE 7-16, Section 4.3.2, is 15 psf. Actual
weight of partitions may be higher.
• Partitions 3
The Code allows partition loads to be neglected whenever the floor
• Mechanical and electrical equipment and live load, L, is greater than or equal to 80 psf (ASCE 7-16, Section 4.3.2)
conduits (M & E)
 Another Random Document on
Scribd Without Any Related Topics
[40] Åbo Tidningar 1793, n:o 13. Turun porvariston silloisia
sekakielisiä oloja hyvin kuvaavat ovat pari vv. 1732 ja 1735
painettua Eskola Gubbens Wisor (Eskolan ukon laulua), uudestaan
julkaistut v. 1865.
[41] Suomeksi keskellä kieliopin latinaista esipuhetta!
[42] Tätä kielioppia on kauan pidetty kaikista ensimmäisenä.
Parista aikaisemmasta yrityksestä on kuitenkin meillä nykyisin
vähän tietoa. V. 1580 mainitaan erään jesuiitaksi kääntyneen
suomalaisen papin Olavi Sundergelfin saaneen toimeksi kirjoittaa
suomen kieliopin, jonka avulla katolinen katkismus oli sitten
suomennettava (K.G. Leinberg, Historiallinen Arkisto XI. s. 174).
Toinen maine suomen kieliopista löytyy kuuluisan filosoofin G.W.
Leibniz'in jälkeenjääneiden muistoonpanojen joukossa. Sen
tekijäksi ilmoitetaan Henrik Crugerus Turusta, jonka nimisiä
henkilöitä tunnetaan parikin: toinen v. 1591 Turun tuomiokirkkoon
haudattu Henrik Juhananpoika Crugerus ja toinen Naantalin
kappalaisena vv. 1643-52 esiintyvä Henrik Crugerus. (E.N. Setälä,
Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan, Suomi-
kirjassa III, 5. s. 238-9.)
[43] Ensimmäinen, joka yliopistossamme on vertaillut
suomenkielen sanoja heprean- ja kreikankielisiin, oli ruotsalainen
professori Enevald Svenonius vv. 1658-62 ilmestyneessä
väitöskirja-sarjassa Gymnasium capiendae rationis humanae
(Ihmisjärjen vangitsemisen harjoitusta). Kts. O. Donner, Öfversikt
af den Finsk-Ugriska språkforskningens historia s. 74 ja 82.
[44] Kts. E.N. Setälä, Lisiä, Suomi III. 5. s. 259-271.
[45] Nimellä: Kort Beskrifning öfwer Est- och Lifland, jemte
undersökning om Dessa Länders Inbyggares, i synnerhet det
Estniska och Finska Folkslagets Ursprung.
[46] Suoranaisia vertailuja suomen ja unkarin kielten välillä olivat
tehneet jo 1600 luvun jälkimmäisellä puoliskolla saksilainen J.
Tröster Siebenbürgen'issä Unkarissa, hampurilainen Martin Fogel
ja ruotsalainen Georg Stiernhielm: molemmat viimeksimainitut
olivat niiden välisen sukulaisuudenkin selville saaneet.
Ruotsalaisista olivat vielä 1700 luvun alussa tätä kysymystä
käsitelleet nuorempi Olavi Rudbeck sekä Philip Johann von
Strahlenherg, joka Venäjällä sotavankina ollessaan tutustui
useimpiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Suomalaisista on ennen
Porthan'ia tutkinut unkarinkieltä ainoasti Juhana Welin. hänkin
Ruotsissa oleskellessaan. Welin oli kirkkoherran poika Lapualta,
tuli ylioppilaaksi Turussa 1724 ja määrättiin apulaisprofessoriksi
fllosoofiseen tiedekuntaan. Läksi v. 1735 Tukholmaan, jossa
oleskeli kaksi vuotta ja kirjoitti lavean vertailun suomen ja unkarin
kielten sanastojen välillä kuninkaallisen kirjastonhoitajan Kustaa
Benzelstiernan kehoituksesta v. 1736. Jatkoi sitten matkaa
ulkomaille, eikä liene sieltä palannut kotimaassa käymään, vaikka
v. 1738 määrättiin vakinaiseksi logiikan ja metafysiikan
professoriksi Turun yliopistoon. Hänen mainitaan saaneen
surmansa Pariisissa muutamassa tulipalossa v. 1744. (Kts. Setälä.
Lisiä, Suomi III, 5. s. 183, 211, 255-9, 271-6).
[47] Löytyy ruotsinnettuna Suomi-kirjassa I. 1 (1811).
[48] Edempänä teoksessaan hän samalla tavoin liioitellen kiittelee
kaikkia oman maan tuotteita, innokkaasti puolustaen kotimaista
teollisuuttakin. Niinpä hän esim. kehuu suomalaista liinavaatetta
Sleesiassa ja Westphal'issa valmistettua paremmaksi, melkeinpä
hollantilaistakin, vaikk'ei sitä tahdo suorastaan väittää, ett'ei
herättäisi kateutta!
[49] A.H. Snellman. Pohjalaisen osakunnan historia II. s. 197.
[50] Että Juslenius on käyttänyt hiippakuntansakin papiston apua,
todistaa eräs jälkikirjoitus Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeesen
vuodelta 1736, joka säilytetään Tuusulan kirkon kopiokirjassa
(Aug. Hjelt, Pari muistoa Suomen kielen tutkimisesta viime
vuosisadalla, Virittäjässä II. s. 89).
[51] Kts. Finlands minnesvärda män I. s. 97.
[52] Sen sijalle ja osaksi vielä rinnalle tuli uusi "Kristin-oppi"
hyväksytyksi vasta 1893 vuoden kirkolliskokouksessa.
[53] Ainoa tietty kappale tätä arkkia löytyy yliopistomme
kirjastossa.
[54] Löytyy vielä laulettuna Inkerissä, jossa tavallisesti alkaa
Anterus ylimön poika, ylimmäisen miehen poika (J.K., Ennen
tuntematon ritariballaadi Suomen keskiajalta, Valvojassa 1885 s.
517). Itä-Suomessakin on siitä katkelmia säilynyt.
[55] Että se olisi ollut toisinto runoa "Suomettaren kosijat" (kts.
Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana s. 109) on
mahdoton olettaa, sen jälkeen mitä tästä runosta on tekijän
omissa Kalevalan-tutkimuksissa selville saatu.
[56] Tuderus'en ruotsinkielellä kirjoitettu kertomus Kemin
Lappalaisten pakanallisesta epäjumalan-palveluksesta ja niiden
käännyttämisestä kristin-uskoon tuli painetuksi vasta v. 1773.
Mahdollisesti on Bång Tuderus'elta saanut senkin pitemmän
karhurunon, jonka v. 1675 lähetti kirjeessä Lapponia teoksen
kuuluisalle tekijälle J. Scheffer'ille Upsalaan (kts. E.N. Setälä. Pari
suomalaista poimintoa Upsalan yliopiston kirjastosta).
[57] Viimeksimainitun veli Gregorius Hallenius on väitöksessään v.
1741 painattanut katkelman Piispa Henrikin surmarunoa, joka on
tältä ajalta säilynyt myös muutamissa käsikirjoituksissa (kts. E.N.
Setälän julkaisua Länsi-Suomi sarjassa II).
[58] J.K., Ensimmäiset painetut Kalevalan runot. Kirjallinen
Kuukauslehti 1870 s. 47.
[59] Kts. Suomen Museo 1894 s. 45.
[60] Kts. Rafael Hertzberg. Vidskepelsen i Finland på 1600 talet
(s. 58-68). Välistä ovat kirjurit loitsun sanoja väärentäneetkin siinä
hurskaassa luulossa, että niissä pitäisi jotain oikein pahaa piillä;
niin on esim. säe satehet sateleman (s. 64), jos tarkastaa
pöytäkirjan tekstiä, selvästi päälle kirjoittamalla korjattu
synkeämmäksi sadatet sadaleman, ikäänkuin olisi puhe
"sadatuksesta".
[61] Paitsi Gabriel Rein'in v. 1864 julkaisemaa elämäkertaa, on
tässä käytetty E.N. Setälän Lisiä suomalais-ugrilaisen
kielentutkimuksen historiaan (Suomi III. 5) ja I.A. Heikel'in
Filologins studium vid Åbo universitet (Åbo universitets
lärdomshistoria 5) ynnä toimittajan omia muistiinpanoja.
[62] Taikka, niinkuin suurempia, vihkottain ilmestyviä teoksiansa,
ainoasti väitöstilaisuudessa puolustaa ja painosta kustantaa. Tällä
tavoin saatiin siihen aikaan moni tärkeä teos julkaistuksi, joka
muuten varojen puutteessa olisi täytynyt jättää painattamatta.
[63] .A. Hjelt, Virittäjä II. s. 90. — Mennander oli syntynyt 1712
Tukholmassa, jossa isä oli suomalaisen seurakunnan pastorina,
opiskeli Turussa ja Upsalassa, sai Turun yliopistossa fysiikan
professorin viran 1746, siirtyi jumaluus-opilliseen tiedekuntaan
1752, nimitettiin Turun piispaksi ja yliopiston sijaiskansleriksi 1757
sekä Upsalan arkkipiispaksi 1775, jossa virassa kuoli v. 1786.
Mennander, joka oli innokas Suomen luonnon ja historian tutkija,
on suuressa määrin Porthan'in harrastuksiin vaikuttanut. Myös
suomenkieleen hän oli tieteellisesti perehtynyt; kolmannessa,
uudelleen korjatussa Raamatun-painoksessa, joka v. 1758
ilmestyi, on hänellä huomattava ansio. Hänen arvokkaat
suomalaista kielentutkimusta, Suomen historiaa ja maantiedettä
koskevat kokoelmansa joutuivat Turun yliopiston kirjastoon, jonka
mukana valitettavasti paloivat v. 1827.
[64] Porvarin poika Turusta, syntynyt v. 1719, tullut ylioppilaaksi
1735, maisteriksi 1745 ja dosentiksi 1746, vihitty papiksi ja
määrätty Karjalohjalle samana vuonna, muuttanut Piikkiöön 1748,
Taivassaloon 1749, Sauvoon 1754, Turkuun 1756, Karjalohjalle
takaisin 1764 ja viimein Orivedelle 1773. jossa kuoli
hiippakuntansa vanhimpana pappina 1808.
[65] Molemmat löytyivät hänen jälkeensä jääneestä arvokkaasta
käsikirjoitus-kokoelmasta, josta ainakin suuri osa vanhemman
Sakari Topelius'en lahjoittamana joutui yliopiston kirjastolle, mutta
hävisivät nekin nähtävästi Turun palossa v. 1827. Vanhempi
Lencqvist on muuten Åbo Tidningar lehdessä julkaissut suuren
joukon kirjoituksia etupäässä Suomen historian, mutta myös kieli-
ja kansatieteen sekä maantieteen, tilaston ja taloustieteen alalta.
(Kts. Aug. Hjelt'in kirjoittamaa elämäkertaa Historiallisessa
Arkistossa IX. s. 35).
[66] Julius Krohnin jälkeen jääneistä muistoonpanoista I.
Valvojassa 1890 s. 543. Mainittu Giers oli syntynyt Kokemäellä v.
1741, tuli ylioppilaaksi 1760 ja maisteriksi 1769, määrättiin
virkaatoimittavaksi kolleegaksi Poriin 1771 ja vakinaiseksi Turkuun
v. 1784, jossa virassa kuoli 1791. Ikänsä Länsi-Suomessa
eläneenä hän tuskin itse lienee muistiinpannut noita kolmea
muutakaan runoa; yhden, järjestyksessä viimeisen, hän
ilmoittaakin saaneensa esimieheltänsä professori Gadd'ilta.
[67] Ainoasti pari historiallisen runon katkelmaa on Porthan'in
käsialalla säilynyt ynnä yksityisiä säkeitä hänen kieliopillisissa ja
sanakirjallisissa muistiinpanoissaan. Aivan äsken on kuitenkin A.R.
Niemen onnistunut löytää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkistossa kaksi huomattavaa kopiota Porthan'in aikuisista
runokeräelmistä (kts. Suomi III. 14).
[68] Näistä kopioista Gottlund'in tekemä, jota säilytetään
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, ulottuu S-kirjaimen
alkuun ja sisältää alun toista tuhatta sananlaskua. Toinen, Vaasan
hovioikeuden-assessorin Kaarle Henrik Asp'in (1781-1846), oli
ollut lainana Lönnrot'illa hänen toimittaessaan painosta Suomen
kansan sananlaskuja (vrt. tämän kirjan esipuhetta sekä Asp'in
kirjettä Lönnrot'ille 1/XI 1840). Porthan'in kokoelmia on myös
Juteini julkaisussaan käyttänyt (kts. mainittua Asp'in kirjettä) sekä
Ganander julkaisemattomassa käsikirjoituksessaan (kts. sitä). Sitä
paitsi on satoja yksityisiä sananlaskuja Porthan'in ja Ganander'in
sanakirjallisissa kokoelmissa, näytteinä sanojen käytännöstä,
säilynyt.
[69] Toinen 292 + 22, toinen 583 sananlaskua sisältävä;
talletetaan samassa kotelossa kuin yksi irtonainen lehtinen
Porthan'in omalla käsialalla kirjoitettuja ruotsinkielisiä
sananlaskuja.
[70] Niin myös v. 1769 painetusta tshuvasshin kieliopista, jota
kieltä siihen aikaan usein luettiin suomalais-ugrilaisten joukkoon.
[71] Se eli vv. 1771-78 ja 1782-85 ja sitä jatkettiin nimellä Åbo
nya tidningar 1789 ja Åbo tidningar, Jaakko Tengström'in ja
Franzén'in toimittamana, 1791-1809. V. 1803 oli Porthan ryhtynyt
uuden kirjallisen lehden hankkeesen, josta hänen kuitenkin täytyi
luopua hallituksen epäluulon tähden.
[72] Niistä on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura uudestaan
painattanut valikoiman, nimellä Henriä Gabrielis Porthan Opera
selecta I-V. 1859-73.
[73] Löytyy uudestaan painettuna Tekla Hultin'in v. 1892
julkaisemassa kokoelmassa Suomalaisuuden herätys.
[74] Täydellisen elämäkerran, josta tähän on useita lisätietoja
ynnä loppukuvaus otettu, on A.V. Forsman julkaissut Joukahaisen
X:ssä vihkossa.
[75] Vanhemman Sakari Topelius'en kokoelmassa Suomen kansan
vanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja I. s. 47 ja 50.
[76] Painettuna se on ilmestynyt Tallinnassa 1821 eri kirjana sekä
J.H. Rosenplänter'in aikakauskirjassa Beiträge zur Kenntniss der
ehstnischen Sprache XIV (Pärnussa 1822).
[77] Siitä on säilynyt Mikkelin pormestarin Julius Nygren'in v. 1865
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle lahjoittama kopio, josta voi
nähdä Ganander'in omien sananlaskujen, luvultaan noin 1,400,
olleen ainoasti sivun toiselle puolikkaalle kirjoitetun ja Porthan'in
lisien toiselle palstalle vastaaviin paikkoihin järjestetyn. —
Apumiehenään itse keräystyössä nimittää Ganander kohta
mainittavassa Runo-kirjassaan Kruununkylän räätälin Jöran (Yrjö)
Koplijnin, joka niinkuin tarkka Suomen kielen ystäwä oli lähettänyt
hänelle Suomalaisia Sananlaskuja.
[78] Muinaiskalut joutuivat kulkupuheen mukaan Englantiin.
Ainakin tiedetään hänen nuoremman poikansa Tuomaan isänsä
kuoltua lähteneen Ruotsiin ottaen mukaansa kaksi kirstullista
jälkeen jääneitä kirjoituksia, siinä toivossa että saisi ne myödyksi
ja kustannetuksi, vaan kun tämä toivo petti, ruvenneen
merimieheksi ja purjehdittuaan 28 vuotta palanneen Maalahdelle,
jossa eli loppuikänsä suuressa kurjuudessa.
[79] Edellinen on A.V. Forsman'in löytämä ja julkaisema;
jälkimmäinen hävisi Turun palossa 1827.
[80] Oikeastaan "rythmi" eli värssytahti riimillisissä runoissa.
[81] Porthan'in aikuisessa kirjakielessä (vrt. Muistutusta
Raamatun kielestä) tavataan pitkävokaalisia tavuita vielä
verrattain harvoin ensi tavuuta etempänä. Sitä paitsi lienee hän
huomannut, ett'ei runokielessä yleensä käytetä pitkävokaalista
korotonta tavuuta. Eroitusta pitkien ja lyhyitten i-diftongien välillä
ei hän tuntenut, jonka vuoksi päättää virheellisiksi joitakuita
oikeitakin säkeitä; mutta näkyy semmoista eroitusta kaivanneen,
kun lausuu hyväksymisensä murteelliselle kirjoitustavalle:
waiwanen (pro: waiwainen).
[82] Loitsurunoista lainattuja säkeitä tavataan heti ensimmäisen
runon alussa: Tule töitäs tundemahan, Waiwojas walittamahan;
samoin sivulla 46: Kiroon kirjawan tywehen, Sala (!) laudan
lappehesen, Cus' ei luutoinda lihaa, Suonettoinda pohkiota.
[83] Tämä n.k. Pikku Sioni on, samoin kuin isän toimittama Iso
Sioni, tullut kansallemme suosituksi laulukirjaksi niihin liittymäin
kansan-omaisten sävelmäin kautta, jotka ovat verrattomat ja vielä
odottavat arvonsa mukaista sisällystä.
[84] Tätä painettaissa huomautti t:ri V. Vasenius, että sama runo
löytyy jo v. 1685 ruotsiksi julkaistuna Tuderus'en nimellä, jonka
tiedetään ruotsinkielellä painattaneen vielä yhden runon v. 1697
ja kaksi v. 1702 (kts. P. Hansell, Samlade Vitterhetsarbeten XVI. s.
37). Suomalainen on selvästi mukailu ruotsalaisesta. Siitä seuraa
kysymys: oliko suomentaja Tuderus itse vai ehkä Elias Brenner,
jonka kääntämät ainakin lienevät Ovidius'en säkeet nimilehdellä?
[85] Kts. J.K., Muutamia Esopin eläinsatuja suomeksi Ison Vihan
ajoilta, Kirjall. Kuukausl. 1873. s. 83.
[86] Uudestaan on se julkaistu J.A. Cederberg'in toimesta v. 1891.
[87] Esim. Itze ilman HERRA JESUS, Aiwan autuas Jumala, Piti
Pilweszä Käräjät, Selkiäszä selwät Neuwot.
[88] Se on Meidän Herran Jesuxen Christuxen wijmeisest puhest,
Ristin päälle rippuesa. Alkuteoksen on ruotsiksi kirjoittanut
Porvoon kirkkoherra Henrik Carstenius.
[89] Kts. K. Grotenfelt'in uutta julkaisua käsinkirjoitetun kopion
mukaan sekä esipuhetta Suomi-kirjassa III. 3. Kappaleen itse
kirjaa löysi E.N. Setälä Upsalan kirjastossa (Suomal. Kirjall. Seuran
Keskustelemukset 7/11 1894).
[90] Vanhemman Sakari Topelius'en vanhojen runojen ja
nykyisempien laulujen kokoelmassa.
[91] Hänen nimensä tavataan sekä näin kirjoitettuna että
muodossa Jonila, joka lienee ruotsalaisen oikeinkirjoituksen
mukaan väännetty.
[92] Vanhemman Sakari Topelius'en kokoelmassa.
[93] Neljäs v. 1896.
[94] Kts. J.J. Tengström, Finland och Finska lagöfversättningarna,
Suomi II. 2-4, ja W.G. Lagus. Om Finska lagöfversättningar,
Tiedeseuran Bidrag'eissa, uusi sarja 6.
[95] J.W. Buuth. Historiallinen Arkisto X. s. 356.
[96] Historiallinen Arkisto XII. s. 392.
[97] Näkyy olleen korkea-arvoinen mies. Asui Akaan pitäjässä ja
mainitaan viimeksi v. 1660.
[98] Oli ensin lainlukijana Satakunnassa, viimein alalaamannina
Karjalan tuomiokunnassa, kuoli 1670 luvulla. Cantio Cygnean
suomentajana edellä mainittu.
[99] G. Cannelin'in vuodelta 1865. Vielä kerran perinpohjin
uudistettu suomennos, ilmestyi saman seuran toimesta v. 1896.
[100] Tämänniminen kirjapaino, jonka omistaja Juhana Arvid
Carlbohm näkyy olleen, esiintyy ensikerran mainittuna vuonna
22/4 päivätyssä kuninkaallisessa julistuksessa.
[101] Rusthollarin poika Hollolasta, syntynyt 1740, tullut
ylioppilaaksi Turkuun 1759, palvellut Tukholman virastoissa ja
käytetty muun muassa suomenkielen tulkkina sotaoikeuksissa
sekä uusien sota-artikkelein suomentajana, lopulla ikäänsä
päässyt raatimieheksi Helsinkiin, jossa kuoli 1821.
[102] Se painettiin mainittuna vuonna Tukholman kuninkaallisessa
suomalaisessa kirjapainossa nimellä En liten Barna-Bok. — Yxi
Pieni Lasten-Kirja.
[103] Kts. Historiallinen Arkisto VI. s. 217.
[104] Tämä lausunto ei kuitenkaan jäänyt ilman vastalauseita
Suomalaisten puolesta, joista pontevimmin esiintyi Turun
edusmies, kauppias Esaias Wechter. Kts. K.A. Castrén, Kirjallinen
Kuukauslehti 1872, s. 1.
[105] Nyköping'in provastin Serenius'en, joka kuoli piispana
Strengnäs'issä 1776 ja oli pappissäädyn etevimpiä jäseniä. Tämä
mietintö sisältää muun muassa seuraavat määräykset
suomenkielen eduksi: "Kaikkien Suomen virkamiesten, jotka ovat
välittömästi tekemisissä alhaisen rahvaan kanssa, niinkuin
alituomarein, kruununpalvelijain ja tullivirkamiesten sekä sotaväen
alapäällikköjen, tulee olla maassa syntyneitä taikka kumminkin
maan kieleen pystyviä, niin ett'eivät tarvitse tulkin apua
puhutellessaan talonpoikia ja porvareita. Samoin tulee Turun
hovioikeudessa ja yliopiston kaikissa tiedekunnissa 2/3 jäsenistä
olla maan omia miehiä sekä alempien virkamiesten ilman
poikkeusta, ja niidenkin, jotka ovat Ruotsalaisia syntyperältään,
pitää välttämättä osata suomenkieltä. Lisäksi on pidettävä huoli
siitä, että kaikissa Tukholman kolleegioissa on ainakin yksi jäsen
Suomalainen sekä alemmista virkamiehistä kaksi tai useampia
suomenkieltä taitavia". (E.G. Palmén, Historiallinen Arkisto VI. s.
164-172).
[106] Kts. Yrjö Koskinen, Suomen kansan historia s. 429.
[107] Ensikerran tämä nimi esiintyy Ruotsissa v. 1810
ilmestyneessä aikakauskirjassa Lyceum, sen ensimmäisessä
vihkossa.
[108] Luonnossa ei tapahdu hyppäyksiä.
[109] Numerossa 71.
[110] Samana vuonna seppelöittiin hän yliopiston riemujuhlassa
kunniatohtoriksi fllosoofisessa tiedekunnassa.
[111] 1856 vuoden painoksessa: Saarna sitäkin lyhembi!
[112] Näin Gottlund itse esittää asian Otavassa (s. VII). Kuitenkin
mainitsee hän päiväkirjassaan jo 9 päivänä Heinäkuuta panneensa
kirjaan loitsurunoja. Epäilemättä oli hän saanut herätystä myös
edellisenä lukuvuonna Turun yliopistossa, jossa Porthan'in työn
muisto vielä eli ja jossa hänen vanhemmista tovereistaan ainakin
Poppius, Sjögren ja Arvidsson suomalaista kansanrunoutta
harrastivat. Tämä seikka ei kuitenkaan vähennä mainitun
tapauksen merkitystä, sillä Gottlund'in senjälkeisen keräystyön
tulokset, kaikkiansa noin 700-800 runoa, olivat moninverroin
suuremmat kuin kenenkään muun ennen Lönnrot'ia.
[113] Suomi-kirjassa II. 6. s. 255.
[114] Aadolf Iivar Arvidsson oli syntynyt 7 p. Elok. 1791
Padasjoella, jossa isä oli kappalaisena, tuli ylioppilaaksi 1810,
vihittiin filosofian maisteriksi ja tohtoriksi 1815 ja nimitettiin
yleisen historian dosentiksi 1817. Kirjoitti muistiin muutaman
kansanrunon jo koulupoikana 1808 Laukaalla, jonne isä oli tullut
kirkkoherraksi. Suuremman joukon kansanrunoutta hän keräsi
kesällä 1819 yhdessä Haapaniemen lehtorin Eerik Antero
Chrons'in kanssa Pohjois-Savossa. Samalla matkalla tutki hän
suomenkieltä, jota jo lapsuudesta hyvin osasi, ja otti innokkaasti
osaa siihen taisteluun, joka syntyi Becker'in Viikkosanomain
johdosta, asettuen useimmissa kysymyksissä nykyajan kannalle.
Myös vironkieleen hän tähän aikaan tutustui ja julkaisi
Rosenplänterin aikakauskirjassa XV kirjoituksen Ueber die
ehstnische Ortographie. jossa hän osoittaa puutteet Virolaisten
vanhassa oikeinkirjoituksessa ja kehoittaa heitä suomenkielistä
noudattamaan. Ruotsiin siirtymään pakoitettuna meni hän
Tukholman kuninkaallisen kirjaston palvelukseen 1825 ja yleni sen
esimieheksi 1843. Kotona käydessään v. 1827 hän vielä jatkoi
suomalaisen kansanrunouden keräyksiään. Paljoa enemmän
tunnetuksi on hän kuitenkin tullut ruotsalaisten kansanrunojen
julkaisijana (Svenska fornsånger 3 osaa 1834-42) sekä
ruotsinkielisten Suomen historiaa koskevien tutkimustensa kautta;
myös ruotsinkielisenä runoilijana oli hän aikoinaan huomattu.
Valtiollisena kirjailijana esiintyi hän pari kertaa Ruotsissakin
(Suomi ja sen tulevaisuus 1838 ja Suomen nykyinen valtiomuoto
1841, salanimillä Pekka Kuoharinen ja Olli Kekäläinen, molemmat
ruotsiksi). Arvidsson kuoli käynnillä kotimaassaan, Viipurissa 21 p.
Kesäk. 1858.
[115] Kustaa Toppelius oli syntynyt Oulussa 1786, suoritettuaan
opintonsa Upsalassa määrättiin v. 1812 apulaisprofessoriksi
Tukholman lääkärinopistoon, josta kuitenkin jo 1815 haki pois
kaupunginlääkäriksi Ouluun, ainoasti kotimaahan takaisin
päästäkseen; tässä vaatimattomassa virassa hän kuoli 1864.
Hänen urhokas osanottonsa Ruotsin sotiin vv. 1808-14 sekä
hänen tarmokas yhteiskunnallinen toimintansa, varsinkin Oulun
palossa v. 1822 ja 1832-33 vuosien kadon aikana ovat kerrottuna
kuvalehdessä Maiden ja Merien takaa 1865. Erittäin vielä
harrasteli hän Suomen kielen ja kirjallisuuden kohottamista sen
alhaisesta tilasta, järkähtämättömästi uskoen, että ne olivat
pääsevät valtiaiksi Suomessa, ja itsekin ottaen osaa työhön tämän
asian puolesta. Luultavasti on hän auttanut veljeänsä runojen
keräyksessäkin, ja sitä paitsi on hän kirjoittanut suomenkielellä
koko joukon omia runoja ja lauluja, joista useimmat ovat
tavattavana Oulun Viikkosanomain ensimmäisissä vuosikerroissa;
erikseen painettu on runo Oulun kaupungin palosta 1832. — Myös
vanhempi Sakari Topelius on nuoruudessaan sepitellyt runoja sekä
suomeksi että ruotsiksi, vaikk'ei häneltä ole muuta painettu kuin
ruotsinnos Juhana Cajanus'en virttä.
[116] Tarkan tutkimuksen Sakari Topelius vanhemman
runokeräyksistä on A.R. Niemi julkaissut Suomi-kirjassa III. 13.
[117] Ikään kuin pieniä helmiä perätysten pistelemällä.
[118] Eräs vieläkin nuorempi runoniekka Rautalammilla. Alpertti
Kukkonen, syntynyt v. 1835, on kirjoittanut runon näistä kaikista
Entisistä Rautalammin runoniekoista. Kts. K. Grotenfelt'in
julkaisemaa teosta 18 Runoniekkaa 1889, joka on
elämäkerrallisilla tiedoilla varustettu ja huolella toimitettu
valikoima kansanrunoilijaimme runoja ja lauluja.
[119] Sakari Cajander, samannimisen kruununvuodin poika
Leppävirroilta, oli syntynyt 6 p. Huhtik. 1818 ja tullut ylioppilaaksi
1843. Opetti ylioppilastovereilleen suomenkieltä sekä piti heille
esitelmiä Kalevalasta ja Kantelettaresta. Julkaisi mainittuna
vuonna 1845 Lemminkäinen kokohon haravoitu, joutomiesi Sakari
Sakarinpojalta I, joka sisältää uudempia kansan runoja ja
tarinoita. Toinen v. 1847 ilmestynyt osa kertoo vuoropuhelussa
Mustialasta ja maanviljelyksestä, jonka tutkimukseen hän
kokonaan antautui. Myös vaatetuksessa ja puheessa hän halusi
esiintyä suomalaisena talonpoikana. Sittemmin hän siirtyi Ruotsiin,
jossa eli suurimman osan ikäänsä, käyden tutkimusmatkoilla
Tanskassa, Englannissa y.m. Ruotsiksi ilmestyivät hänen enimmät
julkaisunsa tällä alalla, suomeksi vaan kaksi kirjasta: Lyhykäisiä
osoituksia Suomen maan viljelyksessä 1853 ja Lyhykäisiä
osoituksia Suomen emännille lehmäkarjan sekä maidon hoidossa
ja juuston teossa 1856. Ruotsinkieliset ovat myös hänen
valtiolliset kirjoituksensa, joista muudan oli niin arveluttavaa
laatua, että se Ruotsissa poltettiin. Keväällä 1895 hän palasi
kotimaahansa, jossa oli joskus ennenkin käväissyt, ja oleskeli
jonkun aikaa Helsingissä pitääkseen luentoja maanviljelyksestä.
Mutta kuolema, joka hänet kohtasi Porvoossa 9 p. Toukok., teki
lopun hänen levottomasta elämästään.
[120] Väitteessä, että hän asian-ajajana olisi välistä poikennut
oikeuden suoralta tieltä, ei siitäkään syystä saata olla perää, että
hänen täytyi olla hyvin varoillaan herrasmiesten suhteen, jotka
eivät suopeilla silmillä katselleet, mitenkä kansa heidän ohjistaan
irtautui. Tämä oikaisu, josta saa kiittää erästä asiantuntijaa, on
toimittajan velvollisuus julkaista, koska mainittu erehdys löytyy
kalenterissa Mansikoita ja Mustikoita ja saattaisi eksyttää vastaisia
tutkijoita. Yleisesti tunnettua onkin, että ne, jotka tavalla tai
toisella vähempiosaisten aseman parantamista harrastavat,
joutuvat epäluulon ja panettelun alaisiksi parempiosaisten kesken,
joiden on etuoikeuksistaan vaikea luopua.
[121] Tätä kalenterissa Mansikoita ja Mustikoita v. 1860 lausuttua
ennustusta näkyy tekijä v. 1885 pitämissään luennoissa alkaneen
epäillä, koska kirjoittaa: "Olisi ollut tulevaisuuden toivoa, vaan ei
ole toteutunut. Kansan runous näkyy hukkuneen yhteiskunnallisiin
ja asioitsemispuuhiin". Kuitenkin tekijä jo itse huomauttaa siitä
suorasanaisesta runoudesta, jota nykyiset kansankirjailijamme
niin etevällä tavalla edustavat, ja viimeisinä aikoina on myös
uudempain runomittain käyttämisen taito, mallikelpoisen
kirjallisuuden ja kansan-opistojen kautta, silminnähtävästi
edistynyt. Vastainen runoutemme ei kuitenkaan enää tule
jakautumaan talonpoikaiseen ja herrassäädyn harjoittamaan, vaan
on oleva yhtä ja samaa kansallista taiderunoutta.
[122] Sen suomentaja Otto Tarvanen (Tandefelt) on useita
muitakin hyödyllisiä ja huvittavaisia kansankirjasia toimittanut.
Hän oli kapteenin poika, syntynyt Tarvolassa Saarijärvellä 1811,
tuli ylioppilaaksi 1830, eli posti-virkamiehenä ja kuoli
Rantasalmella 1860.
[123] Sekään ei saanut työtänsä lopullisesti vahvistetuksi, vaan
asetettiin 1876 vuoden kirkolliskokouksessa vielä kolmas komitea,
esimiehenä tämän kirjan tekijä. Tämä komitea sai ehdoituksensa
vähäisillä muutoksilla hyväksytyksi toisessa kirkolliskokouksessa
1886.
[124] Papin poika, syntynyt Kuivaniemellä 1813, tullut
ylioppilaaksi 1831 ja vihitty papiksi 1835. Ollut apulaisena useassa
paikassa, vuodesta 1842 Isossakyrössä. Samana vuonna eroitettu
kuudeksi kuukaudeksi virastaan luvattomain hartauskokousten
pitämisestä. Päässyt kirkkoherraksi Koivulahteen 1858, Iihin 1867
ja viimein v. 1875 Vöyrille, jossa kuoli 1880. On yhdessä Ingmanin
kanssa vielä julkaissut P. Raamatun ja Lutheeruksen oppi
selitettynä vastoin sen kavaloita vääräntäjiä näinä aikoina
Suomenmaalla 1848, ja sitä paitsi yksin suomentanut Lutherin
kirjan Lyhyt tapa tutkia kymmeniä käskyjä, uskoa ja Isä meitää
1844.
[125] Painettuina ne löytyvät Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1871
ja albumissa Kaikuja Hämeestä 1872.
[126] Simo Vilho Appelgren oli syntynyt v. 1786 Säräisniemellä,
jossa isä oli kappalaisena, tuli ylioppilaaksi 1803 ja maisteriksi
1810, pääsi Ouluun kolleegaksi 1813 ja rehtoriksi 1825, nimitettiin
kirkkoherraksi Kokkolaan 1838 ja kuoli 1854.
[127] Kustaa Vilho Virenius, papin poika Säkkijärveltä, oli syntynyt
1798, tullut ylioppilaaksi 1815 ja maisteriksi 1819, päässyt
Viipuriin vankilansaarnaajaksi 1820 ja kappalaiseksi 1824, sekä v.
1836 kirkkoherraksi Uudellekirkolle, jossa kuoli 1864.
[128] Juliana Fredrik Kajaani oli Sotkamon nimismiehen Juhana
Cajan'in poika, syntynyt 1815 ja tullut ylioppilaaksi 1832.
Harrasteli luonnontieteitä ja filosofiaa, mutta kääntyi jumalisen
äitinsä kuoltua 1837 uskonnolliselle alalle ja vihittiin papiksi 1842.
Kauan muuteltuaan pitäjästä pitäjään apulaissaarnaajana,
heikkona terveydeltään ja aineellista puutetta kärsien, sai hän
viimein v. 1857 kappalaisenpaikan Piippolassa, jossa pysyi
kuolemaansa saakka 1887. Ylioppilaana hän Lönnrot'in seurassa v.
1836 matkusti Venäjän-Karjalaan, kooten paitsi runoja melkoisen
joukon satujakin Vuokkiniemen ja Uhtuen pitäjistä. Suomen
historiastaan toimitti hän myöhemmin uuden, lavennetun ja
täydennetyn painoksen, josta ensimmäinen Pakanuuden ja
paavin-uskon ajat käsittelevä osa ilmestyi Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran toimituksissa 1846. Valitettavasti hän ei
hermosairaudeltaan saanut tätä miellyttävää teostansa jatketuksi.
Samasta syystä ei hän vuoden 1863 jälkeen voinut enää
virkaansakaan hoitaa.
[129] Kustaa Ticklén oli ennenmainittujen kahden Ticklén'ien veli,
syntynyt Pyhäjärvellä 1807, tuli ylioppilaaksi 1825, vihittiin papiksi
1830, oltuaan opettajana Turussa ja Porissa pääsi kappalaiseksi
Vesilahdelle 1837, siirtyi sieltä muuanne 1850, mutta palasi v.
1858 sinne takaisin kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1882.
[130] Juhana Ahlholm oli torpparin poika Oulaisista, syntynyt
1802, tuli ylioppilaaksi 1825 ja samana vuonna papiksi, pääsi v.
1840 vakinaiseen kappalaisenvirkaan Lappajärvelle, jossa kuoli
1875.
[131] Juhana Fredrik Wallin oli räätälin poika Turusta, syntynyt
1799, tuli ylioppilaaksi 1819 ja papiksi 1820, pääsi opettajaksi
Turun alkeiskouluun 1824 ja kymnaasiin 1830 sekä kirkkoherraksi
Kaivolaan 1841 ja kuoli 1850.
[132] Martti Juhana Lindfors, Kiteen kirkkoherran poika, oli
syntynyt Porvoossa 1800, tullut ylioppilaaksi 1818, maisteriksi
1823 ja suorittanut lääkärintutkintonsa 1825. Vihittiin lääketieteen
tohtoriksi 1832, oli vv. 1836-47 piirilääkärinä Kuopiossa, mutta
erosi sitten virastansa, harjoittaen yksityistä lääkärin tointa ja
käyttäen joskus joutilaat hetkensä suomenkielen opettajana
Kuopion kymnaasissa. Otti jälleen vastaan piirilääkärin-viran v.
1860 Pielisjärvellä, mutta erosi siitäkin 1866 vanhuutensa tähden,
eläen viimeiset vuotensa Kuopiossa 1869. Otti neuvottelevana
jäsenenä hartaasti osaa Snellman'in Saima-lehden toimitukseen.
Julkaisi Litteraturblad'issa 1852 sangen nerokkaan vertausjutun
Väinämöinens resa till Antero Vipunen (Väinämöisen matka
Vipusen luo).
[133] Näin on tämä tapaus kerrottuna Maiden ja Merien takaa
lehdessä 1864 s. 12. Vähän toisin sen esittää A.V. Ingman
Muistelmissaan (Kirjall. Kuukausl. 1871 s. 219): "Eräänä
pyhäaamuna Lokakuulla vuonna 1830 oli kaksi suomalaista
maisteria, Elias Lönnrot ja Martti Lindfors, toistensa kanssa
Helsingissä vilkkaassa keskustuksessa eräästä vanhasta
suomalaisesta kirjasta, jonka uudestaan painamista Lindfors
katsoi tarpeelliseksi, ja tästä hetken aikaa tuumailtuansa
veikkonsa Lönnrot'in kanssa, joukahti hänen mieleensä kyllä
kummallinen ajatus: hän sanoi yht'-äkkiä kiiltävin silmin, katsoen
toverinsa totisiin kasvoihin: minäpä keksin keinon; kuuleppas! me
asetamme suomalaisen kirjallisuuden seuran Helsingissä ja niin
me kyllä saamme suomalaisia kirjoja painetuksi".
[134] Eerik Gabriel Melartin on hartaana suomalaisuuden
ystävänä tässä erikseen huomattava. Hän oli kappalaisen poika
Kärkölästä, syntynyt 1780, tuli ylioppilaaksi 1797 ja maisteriksi
1802 sekä dosentiksi Kreikan kirjallisuudessa 1804. Muutti
seuraavana vuonna Viipuriin saksalaisen lyseen opettajaksi ja
määrättiin v. 1810 kaikkien Viipurin läänin oppilaitosten
tarkastajaksi, jossa virassa pysyi vuoteen 1814; sitä ennen v.
1812 oli hän saanut jumaluus-opin professorin viran Turussa.
Nimitettiin viimein arkkipiispaksi 1833 ja kuoli 1847. Jo 1825
vuoden koulukommissioonissa koetti hän saada suomenkieltä
oppiaineeksi alkeiskouluissa ja ehdoitti suomenkielisten oppikirjain
toimittamista sitä varten, että vastaisuudessa voitaisiin
opetustakin suomeksi toimittaa. Hänen jälkeensä jääneissä
papereissa löytyy myös kirjoitus ministerivaltiosihteerille vuodelta
1837, joka sisältää ehdoituksen suomenkielen viralliseksi
julistamisesta. Suomenkieli olisi määrättävä käytettäväksi
"tuomio-istuimissa, opistoissa, hallinnollisissa virastoissa y.m.
maan virallisena kielenä ruotsin asemella, paitsi ruotsalaisissa
seurakunnissa, missä itse rahvas käyttää viimeksimainittua kieltä".
Kuitenkin olisi asian järjestämistä varten 15 tai 20 vuoden
määräaika säädettävä, "jonka kuluttua suomenkieltä on yksin-
omaisesti käytettävä kaikissa tiloissa, missä ruotsi nyt on
käytännössä". (Kts. Gottlund'in Suomi-lehteä 1846 ja Biografista
Nimikirjaa).
[135] Ainoa palkkio, jonka Keckman koko sihteerin-ajallaan sai
Seuralta, oli 200 paperiruplaa (= 228-9 Smk.) kerta kaikkiaan.
[136] Tästä sai alkunsa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran v. 1857
julkaisema Luettelo suomeksi präntätyittä kirjoista, jolla
täydellisyyteen nähden ei ole vertaistansa maailman
kirjallisuusluetteloissa. Sen tekijä oli Fredrik Vilhelm Pipping,
kauppiaan poika Turusta, syntynyt 1783, tullut ylioppilaaksi 1799
ja maisteriksi 1805. nimitetty seuraavana vuonna Kreikan
kirjallisuuden dosentiksi ja v. 1814 professoriksi tieteitten
historiassa ynnä yliopiston kirjastonhoitajaksi, jossa virassa pysyi
vuoteen 1845, kutsuttu v. mi kirkollis-asiain päälliköksi senaattiin
ja sieltä eronnut 3855, kuollut 1868. — Merkillinen ja muistettava
auttaja hänen työssään oli eräs talonpoikainen mies, kirjansitoja
ja kulkukauppias Matti Pohto, syntynyt Ylistarossa 1817 ja
surmattu kirjainhaku-matkalla Viipurin pitäjässä 1857, samana
vuonna jolloin Pipping'in luettelo valmistui.
[137] Lönnrot'in lähdettyä Helsingistä tulivat Seuran ruotsinkieliset
keskustelemukset ilman mitään erityistä päätöstä myös samalla
kielellä kirjaan pannuiksi. Ruotsinkielisinä pysyivät Seuran
pöytäkirjat aina vuoteen 1861. Silloin oli taas yliopistoon palannut
Lönnrot esimiehenä ja sihteerinä hänen läheisin nuorempi
ystävänsä, ylimääräinen suomenkielen lehtori ja kielenkääntäjä
senaatissa Kaarle Kustaa Borg.
[138] Viimeinen (20:s) osa tätä jaksoa on vuoden 1860 ja ilmestyi
v. 1862. Toinen (1883-87) ja kolmas (vuodesta 1888 vielä
jatkuva) ovat yksin-omaan suomenkielisiä.
[139] Hänen isänsä Eerik Losteen oli suomalainen sotamies
KarjaIohjan emäseurakunnasta.
[140] 27 päivältä Marrask. 1823 Rantasalmen rovastille Joakim
Aadolf Cleve'lle; oli yksi niitä harvoja, jotka hänen matkansa
merkityksen jo siihen aikaan täysin ymmärsivät.
[141] G.A. Brakel, Väinämöinen, lyriskt försök i tre akter,
Tukholmassa 1829.
[142] Tosin kansanrunon perustuksella, vaan päinvastaisessa
järjestyksessä.
[143] Lönnrot'illa oli se käsitys, että kansanrunon Marjatta (oik.
Marjetta eli Marketta) tarkoitti Neitsyt Maariaa ja Metsolan (vasta
uudessa Kalevalassa: Karjalan) kuninkaaksi ristitty poika itse
Vapahtajaa. Siitä syystä hän jo vanhassa, ja vielä enemmän
uudessa, Kalevalan-laitoksessa yhdisti tähän runoon osia Luojan
virrestä. Väinämöisen poislähtöön on nimen-omaan Lönnrot'in
lisäämää kanteleen jäljelle jättäminen viimeisen kerran laulettua.
Samantapainen loppukohtaus löytyy muuten ennenmainitussa (s.
303 Muist.) Brakel'in ruotsinkielisessä laulunäytelmässä, jossa
päähenkilö, Väinämöinen, kristin-uskon ja ruotsalaisvallan voitolle
päästyä, sulkeutuu hautakumpuun, jättäen kuitenkin sen
kukkulalle kantelensa heläjämään. Myös Esaias Tegnér'in saman-
aikuinen Frithiofs saga (Frithiof'in satu), joka ilmestyi v. 1825,
viittaa viimeisessä laulussaan uuden uskon tuloon ja voittoon.
[144] Mainitussa ballaadissa tyttö lopettaa itsensä hirttäymällä
aittaansa.
[145] Niinkuin Ahlqvist on osoittanut, koetti Lönnrot jäljitellä
klassillisten kielten, kreikan ja latinan, synteettistä (yhdisteellistä)
lausetapaa.
[146] Fabian Collan oli syntynyt 1817 Iisalmella, jossa isä oli
kirkkoherrana. Tuli ylioppilaaksi 1834 ja vihittiin maisteriksi 1840,
nimitettiin historian dosentiksi 1843, siirtyi saman aineen lehtoriksi
Kuopioon 1844 ja palasi v. 1850 yliopistoon filosofian
apulaisprofessoriksi, jossa virassa kuoli jo seuraavana vuonna. Oli
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä vv. 1841-44 ja
toimitti samaan aikaan Helsingfors Morgonblad'ia, josta tuli
innokas suomalaisuuden äänenkannattaja ja tienraivaaja
Snellman'in Saima-lehdelle. On paitsi lukuisia historiallisia,
valtiollisia ja filosofisia kirjoituksia julkaissut pari tutkimusta
suomalaisen mythologian alalta, nimittäin: Väinämöisestä ja
Ilmarisesta sekä Bjarmeinmaasta ja Pohjolasta, molemmat
ruotsiksi Helsingfors Morgonblad'issa 1838 ja 1839.
[147] Henrik August Reinholm oli syntynyt 21 p. Maalisk. 1819
Raumalla, jossa isä eli maaviskaalina. Tuli ylioppilaaksi 1837 ja
filosofian kandidaatiksi 1844 sekä maisteriksi 1847, vihittiin papiksi
1854 ja saavutti tohtorin-arvon 1857. Palveli Viaporin luterilaisen
seurakunnan pappina vuodesta 1856 kuolemaansa asti 15 p.
Kesäk. 1883. Oli Suomen monipuolisin muinaismuistojen keräilijä.
Runojen kerääjänä oli hän aikanansa ainoa, joka pani myös niiden
löytöpaikat tarkoin muistiin; sillä ei ainoastaan Lönnrot ja
Europaeus, vaan myös tiedemiehet semmoiset kuin Castrén ja
Ahlqvist olivat tämän tärkeän seikan milt'ei kokonaan
laiminlyöneet. Tutkijana ei Reinholm ollut yhtä etevä ja vielä
lisäksi hitaanlainen valmista aikaan saamaan. Hänen
suomenkielisistä julkaisuistaan mainittakoon: Suomen kansan
laulantoja I, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama 1849,
Suomalaisia kasvunimejä 1850 vuoden Suomi-kirjassa, sekä
ruotsinkielisistä väitöskirja Om finska folkens fordna hedniska
slägt- och dopnamn (Suomalaisten kansojen muinaisista
pakanallisista suku- ja ristimänimistä) 1853. Julkaisematta
jääneistä kokoelmista, joita on sata paksua kääryä Muinaismuisto-
yhdistyksen hallussa, on huomattavin Ilokas, Suomen kansan
ajanviettoja vuodelta 1851.
[148] Teos valmistui vasta v. 1851 nuoremman veljen Agathon
Meurman'in loppuun saattamana; Lönnrot'in työtä oli jatkanut
Taneli Europaeus.
[149] Tästä toimitti Lönnrot vielä lyhennetyn laitoksen kouluja
varten v. 1862; se ei kuitenkaan ollut onnistunut, eikä sitä liene
paljon tarkoitukseensa käytetty.
[150] Semmoisena kuin se Schiefner'in käännöksessä esiintyy, s.o.
ilman sananjakoa.
[151] Sitä vastoin ei Lönnrot saanut painolupaa saman tekijän
Puuristi-nimiselle kertomukselle. Molemmat ilmestyivät näihin
aikoihin vironkielellä venäläisissä paino-oloissa!
[152] Täydellisyyden vuoksi sopii mainita toinenkin sen-aikuinen
lehtinen, jonka Lönnrot painatti: Minkätähden kuolee niin paljo
lapsia ensimäisellä ikävuodellansa, 1859.
[153] Viimeksi on hänen testamentti-varoillaan saatu Sammattiin
emäntäkoulu.
[154] Tähän Lönnrot'in elämäkertaan, joka suurimmaksi osaksi on
uudestaan toimitettu, on käytetty etupäässä maisteri A.R. Niemen
kirjoituksia (Johdanto Kalevalan selityksissä 1895, Elias Lönnrot'in
lapsuus Valvojassa 1895 ja Elias Lönnrot Kajaanissa Virittäjässä
1897) ynnä julkaisemattomia keräelmiä sekä toimittajan omia
tutkimuksia (kts. Kalevalan esityöt Valvojassa 1896).
[155] Tämä salanimi on käännös hänen oikeasta niinestänsä Ar-
vids son.
[156] Ruotsintaja, niinkuin valtioneuvos Th. Rein on selville
saanut, ei ole kukaan muu kuin itse Snellman, jonka suomalaisista
harrastuksista se on aikaisin ilmaus.
[157] Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1871, s. 223.
[158] Kaikki kolme olivat olleet Castrén'in ensimmäisiä kuulijoita
ja Ingman'in sekä Fabian Collan'in kera muodostaneet mainitun
suomalaisuuden liiton. Kellgren'in elämäkerta tulee myöhemmin
esitettäväksi. Juhana Robert Tengström, joka Ingman'in
kertomuksen mukaan oli liiton varsinainen "sielu", oli professori
Juliana Jaakko Tengström'in poika sekä Castrén'in, Kellgren'in ja
Tikkasen lanko. Hän syntyi Turussa 24 p. Toukok. 1823, tuli
ylioppilaaksi 1839 ja seurasi samana kesänä Castrén'ia matkalla
Venäjän Karjalaan. Läksi v. 1843 Kellgren'in kera opintomatkalle
Saksaan, suoritti yhdessä Kellgren'in ja Tigerstedt'in kanssa
filosofian kandidaatti-tutkinnon sekä vihittiin maisteriksi 1844.
Filosofian dosentiksi nimitettynä 1846 teki uuden matkan Berliiniin
ja Kellgren'in mukana Pariisiin, jossa kuoli lavantautiin 13 p.
Marrask. 1847. Hänen kirjoittamansa ovat kuvaukset Kalevalasta
Fosterländskt-albumiin ensimmäisessä ja Joukahaisen toisessa
osassa. — Kaarle Konstantin Tigerstedt, ruukin-omistajan poika
Kuopiosta, syntynyt 7 p. Toukok. 1822, nimitettiin historian
dosentiksi 1846 ja saman aineen lehtoriksi Turkuun 1859, josta
virasta otti eron 1891.
[159] Sen kolmannessa ja viimeisessä, 1847 vuoden vihkossa
ilmestyi myös Runeberg'in Vårt land (Maamme-laulu) ensi kertaa
julkaistuna.
[160] Tässä kuitenkin ilmestyi Lauri Jaakko Stenbäck'in runo Mitt
finska fosterland (Suomalainen isänmaani).
[161] Sen ensimmäisessä vuosikerrassa 1845 on muun muassa
painettuna Berndtson'in omakirjoittama näytelmäruno
Fennomanen.
[162] Kaarle Martti Kiljander oli syntynyt 22 p. Syysk. 1817
Kaavilla, jossa isä oli kirkkoherrana. Tuli ylioppilaaksi 1838,
vihittiin papiksi 1842, määrättiin ensin rukoushuoneen-
saarnaajaksi Lapinlahdelle, sitten notaariksi Kuopion
tuomiokapituliin ja pääsi viimein kirkkoherraksi Nilsiään 1866. Oli
useat kerrat valittuna mainitun tuomiokapitulin assessoriksi ja
kuoli tarkastusmatkalla piispaa seuratessaan Muhoksessa 6 p.
Syysk. 1879. Kiljander oli käynyt Porvoon kymnaasia ja nauttinut
jonkun aikaa Runeberg'in opetusta, joka nähtävästi oli vaikuttanut
hänen runollisiin harrastuksiinsa. Ne puhkesivat kuitenkin ilmi
vasta Snellman'in herätyksen johdosta. Hänen toimittamansa oli
vielä neljäs v. 1855 ilmestynyt Annikan osa, suomennos
Nicander'in murhenäytelmää Taikamiekka. Myöhemmin ilmestyivät
hänen Runeberg'in suomennoksensa: Nadeschda 1860 ja Fjalar
kuningas 1876 sekä Salaminin kuninkaat 1880. Viimeksi mainittu,
niinkuin myös uusi Nadeschdan suomennos 1879, oli toimitettu
painosta hänen kuolemansa jälkeen. Vielä on Kiljander mainittava
1863 vuoden virsikirja-komitean jäsenenä.
[163] Samuli Roos oli talollisen poika Eurajoelta, syntynyt 1 p.
Tammik. 1792. Tuli ylioppilaaksi 1811 ja maisteriksi 1819 sekä
lääketieteen lisensiaatiksi 1821. Oli piirilääkärinä ensin Kajaanissa
1823-32, siis välittömästi ennen Lönnrot'ia, sitten Ylä-Karjalassa
1832-40. Sen jälkeen eli yksityislääkärinä kotipuolellaan ja kuoli
14 p. Marrask. 1878. Kaiken joutoaikansa Roos pani suomalaisen
kirjallisuuden kartuttamiseen. Erittäin toimitteli hän ahkerasti
terveys-opillisia ja taloudellisia neuvokirjoja rahvaalle. 1860
vuoden Suomi-kirjaan painatti hän suomentamiansa Phaidron
aisopolaisia satuja. Käsikirjoituksena jäi häneltä suomennos
Sjögrenin latinalais-ruotsalaista sanakirjaa sekä saksalais-
suomalainen sanakirja.
[164] Mainitaan olleen Tammelan kirkkoherra Niilo Maunu Tolpo
(1770-1853).
[165] Pikemmin kuin mitä hän itsekään oli rohjennut toivoa; sillä
vielä vähäistä ennen oli tekijä Yrjö Koskisen kanssa keskustellut
siitä, tokko edes harmaapäisinä vanhuksina saisivat nähdä yhden
suomenkielisen oppikoulun toiminnassa!
[166] Frans Vilhelm Rothsten on syntynyt 14 p. Syysk. 1S33
Porissa, jossa isä eli puuseppänä. Tuli ylioppilaaksi 1851 ja
maisteriksi 1857. On ollut ajoittain suomenkielen opettajana
parissa Helsingin koulussa, siinä toimessa osoittaen harvinaista
taitoa, vaan muuten, virkoihin pyrkimättä, pannut kaiken aikansa
kirjallisiin töihin. On sepittänyt tarkan Latinalais-suomalaisen
sanakirjan koulujen tarpeeksi, joka ilmestyi Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran toimituksissa 1864 (toinen painos 1883),
sekä toimittanut sana- ja asiaselitykset helppohintaiseen
Kalevalan-painokseen vuodelta 1870. Näiden hänen työnsä
näkyväin hedelmäin ohessa on hän vielä hiljaisuudessa ollut
suurena apuna monessa muussa kirjallisessa sekä tieteellisessä
yrityksessä. Niin on hän esim. valvonut kielen puhtautta Valdemar
Churberg'in Uudessa romani-jaksossa 1874-78 sekä antanut
neuvoja ja lisiä A.V. Jahnsson'in v. 1871 ruotsiksi ilmestyneesen
suomenkielen lauseoppiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
sihteerinä vuodesta 1870 on hän tehokkaalla tavalla ottanut osaa
myös useimpien Seuran toimituksien, etenkin sanakirjojen ja
maanviljelys-oppikirjojen julkaisemiseen.
[167] Ei ole sekoitettava ennen mainittuun veljeensä Aksel Gabriel
Corander'iin, joka julkaisi ruotsinkielisen suomenkielen lauseopin
Finsk sattslära 1861. Hän oli syntynyt Mikkelissä 23 p. Maalisk.
1827, tuli ylioppilaaksi 1845 ja maisteriksi 1850. Oli pari vuotta
opettajana Helsingissä ja sitten lehtorina Viipurissa vuoteen 1874.
Kuoli 29 p. Syysk. 1877. On vielä painattanut Kertoelman Suur-
Savosta eli Mikkelistä 1848, joka on ensimmäinen pitäjänkertomus
suomenkielellä. Toimitti Viipurissa Sananlennätintä 1856 yhdessä
veljensä kanssa ja yksin 1857-58 sekä Otavaa 1862-63. Oli vv.
1857-75 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä.
[168] Tässä yhteydessä sopinee mainita, että samana vuonna,
1852, ilmestyi ensimmäinen muun kielen oppikirja suomeksi. Se
oli Juhana Vilhelm Murman'in Harjoittava ruotsinkielen-oppi
alkaville. Murman oli syntynyt 12 p. Tammik. 1830 Haukiputaalla,
tullut ylioppilaaksi 1852 ja vihitty papiksi 1857. Oltuaan pappina ja
opettajana monessa paikoin Suomessa, siirtyi v. 1868 Inkeriin,
jossa kuoli Keltun ja Rääpyvän seurakuntain kirkkoherrana 31 p.
Tammik. 1892. On kirjailijana liikkunut hyvin erilaisilla aloilla ja
aikoinansa ollut erinomaisen tuottelias. Hänen huomattavin
teoksensa on Setän opetuksia, ensimmäinen vihko sielutieteessä
1856, toinen sielunviljelyksestä 1860, jotka nekin ovat laatuaan
esikoisia kirjallisuudessamme. Yhdessä Pekka Aschan'in kanssa on
hän myös toimittanut oppikirjan Eläintiede suomalaisille
alkeiskouluille 1866. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
lähettiläänä on hän ollut kahdella tutkimusmatkalla Pohjanmaalla,
v. 1854 kansanrunoja ja v. 1862 historiallisia muistoja
keräämässä. Edellisen retken tuloksista on hän julkaissut saman
vuoden Suomi-kirjassa ensimmäisen laveamman esityksen
Suomalaisten muinaisista taikatavoista ja -tempuista ruotsiksi:
Några upplysningar om Finnarnes fordna vidskepliga bruk och
trollkonster, sekä suomeksi Kertomuksen jälkimmäisestä
tiedustusmatkasta Pohjanperällä, niin-ikään Suomi-kirjassa 1865.
Inkerissä hän on vielä painattanut Selityksen häätavoista
Inkerinmaan Suomalaisissa seurakunnissa, 1872. Mainitun ruotsin
kieliopin jälkeen seurasivat Juhana Gabriel Geitlin'in latinan ja
saksan kieliopit 1858 ja 1861, Kustaa Cannelin'in kreikkalainen ja
Vilhelm Flomam'in ranskalainen kielioppi 1863, suomennos
Mattias Akianderin venäjän kielioppia 1864 sekä viimein Romulus
Maunu Oppman'in englannin kielioppi 1867.
[169] Sven Gabriel Elmgren, kappalaisen poika Paraisista, oli
syntynyt 25 p. Lokak. 1817. Tuli ylioppilaaksi 1836 ja maisteriksi
1840. Suoritti jumaluus-opin kandidaatti-tutkinnon 1844, mutta
antautui yliopiston kirjaston palvelukseen, jonka vakinaiseksi
amanuenssiksi pääsi 1848 sekä varahoitajaksi 1862 ja jossa
palveli vuoteen 1891. Oli vv. 1846-61 Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran sihteerinä ja painatti kertomuksen seuran edellisestä
vaikutuksesta 1847 vuoden Suomi-kirjaan. Antoi Fosterländskt
album'iin m.m. tutkimuksen Mikael Agricolasta sekä useita
kirjallishistoriallisia elämäkertoja nimikirjaan Finlands minnesvärda
män (Suomen muistettavat miehet), joka ilmestyi vv. 1853-57.
Hänen muista ruotsinkielisistä julkaisuistaan on mainittavin
kaksiosainen väitöskirja Öfversigt af Finlands litteratur (Suomen
kirjallisuuden luettelo ja yleiskatsaus) 1861 ja 1865. Kuoli 2 p.
Marrask. 1897.
[170] Ilmoituksia otti Kanava vastaan myös ruotsin-, saksan-ja
venäjänkielillä. Se oli, näet, samoin kuin Sanansaattaja Viipurista,
aikoinaan ainoa Viipurissa ilmestyvä sanomalehti. Saksankielinen
Wiburgs Wochenblatt oli lakannut 1832; ruotsinkielinen Wiborgs
annonceblad oli Sanansaattajan vuosikertojen välillä ja jälkeen
ilmestynyt vv. 1837-39, 42-44, ja virkosi vielä Kanavan kuoltua
eloon, vaikka ainoasti vuodeksi 1848.
[171] Kts. Litteraturblad 1848 n:o 12.
[172] Myöhemmistä runotuotteista huomattakoon Sotamarssi
vuodelta 1889 ja samana vuonna juuri vähää ennen kuolemaa
kirjoitettu Punkaharjun tytön laulu.
[173] Ensimmäisen Suomenkielisen lukemiston kouluja varten
toimitti v. 1850 Vaasan kymnaasin apulainen, sittemmin Ulvilan
kirkkoherra Aukusti Lilius.
[174] Se painettiin v. 1891 Suomalais-ugrilaisen Seuran
toimituksiin, joissa myöhemmin myös Ahlqvist'in voguulilaiset
kielinäytteet ynnä kielioppi ilmestyivät 1894.
[175] Ihmeellisintä on että tämä "kansatieteellinen unelma" taisi
päästä painotarkastuksen läpi. Tämän seikan selittää ainoasti sen
ilmestyminen pienissä kappaleissa 1847 vuoden Suomettaren
palstoilla, joten kokonaisuus ei heti tarkastajan silmään pistänyt.
Kuinka ahtaat paino-olot muuten siihen aikaan olivat, osoittaa
paraiten eräs kohta runossa Miksikä aina suret! 1849 vuoden
Suomettaressa, jossa se ensikerran löytyy julkaistuna, on näet
Suomeni sanan sijalle täytynyt painattaa Saimani!
[176] K(aarlo) B(erghom), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1869 s.
19.
[177] Ainoasti vähäinen avunlisä tähän teokseen: Tutkimus
sivistyssanoista obilais-ugrilaisten kansojen kielissä 1882, on
suomenkielellä julkaistu. Sitä vastoin ovat kaikki hänen Kalevalaa
koskevat kirjoituksensa: Tutkimus Kalevalan tekstissä ja tämän
tarkastusta 1886 ja Kalevalan Karjalaisuus 1887, niinkuin myös
Elias Lönnrot, elämäkerrallisia piirteitä 1884, kaikki suomeksi
kirjoitetut. Ensiksimainittu on suomenkielisenä promotsiooni-
kutsumuskirjana ensimmäinen laatuaan. Myös yliopiston rehtorina
on Ahlqvist ensimmäisenä käyttänyt suomenkieltä
avajaispuheissaan, jotka ilmestyivät painettuina heti hänen
kuolemansa jälkeen 1889.
[178] Sakari Joakim Cleve syntyi 3 p. Jouluk. 1820 Rantasalmella,
jossa isä oli kirkkoherrana. Tuli ylioppilaaksi 1838, maisteriksi
1844, filosofian dosentiksi 1848 ja tohtoriksi 1850. Nimitettiin
lehtoriksi Kuopion kymnaasiin 1851 sekä v. 1862 kasvatustieteen
professoriksi, josta virasta otti eron 1882. On järjestänyt Suomen
korkeamman oppikoulun ja sitä varten perustanut Helsinkiin
mallikoulun, johon toimitti suomenkielisenkin osaston 1867. Kun
tämä päätettiin lakkautettavaksi 1871, oli hän Helsingin
suomalaista alkeisopistoa perustamassa, samoin kuin Helsingin
suomalaista tyttökoulua 1869. On vielä järjestänyt Helsingin
kansakoululaitoksen sekä jäsenenä 1862 vuoden kansakoulu-
komiteassa valmistanut sen ehdoituksen, joka pääasiallisesti on
perustuksena nyt voimassa olevalle asetukselle. On perustanut
Suomen Kasvatustieteellisen yhdistyksen sekä sen aikakauskirjan
1864. On myös ollut v. 1874 perustetun Kansanvalistus-seuran
ensimmäinen esimies. Hänen pääteoksensa on Koulujen kasvatus-
oppi, joka ilmestyi suomalaisessa käännöksessä 1886.
[179] Nimitys on Lönnrot'in keksimä; Kantelettaren runo, jossa se
ensiksi esiintyy, on ainoasti vapaa suomennos virolaista Salme-
runoa.
[180] Siihen asti oli sitä alusta vuotta toimittanut
länsisuomalainen maisteri Edvard Rindell.
[181] Uudella Suomettarella on tähän saakka ollut ainoasti kaksi
päätoimittajaa: Antti Almberg 1869-70, ja Viktor Löfgren
Kesäkuusta 1870 alkaen. — Antti Fredrik Almberg, Maskun
kirkkoherran poika, syntyi 18 p. Heinäk. 1846, tuli ylioppilaaksi
1863 ja maisteriksi 1869, nimitettiin suomenkielen-kääntäjäksi
senaattiin 1876. Käytyään vv. 1874-75 tutkimusmatkalla
Unkarissa, on hän tutustuttanut Suomalaisia tämän veljeskansan
oloihin useilla teoksilla: Unkarin maa ja kansa 1876, Unkarin
kielen oppikirja yhdessä unkarilaisen Joszef Szinnyei'n kanssa
1880, Unkarin albumi I 1881. Maantieteellisiä kuvaelmia 10-11.
Unkari, 1882-83, sekä suomennoksilla (esim. Jókai'n Uusi
Tilanhaltija 1878). On sitä paitsi ylimääräisenä unkarinkielen
lehtorina yliopistossa vuodesta 1881 antanut opetusta mainitussa
kielessä. — Niilo Viktor Alfred Löfgren, hovioikeudenneuvoksen
poika, syntyi Viipurissa 25 p. Marrask. 1843, tuli ylioppilaaksi 1862
ja filosofian kandidaatiksi 1870. Oli v. 1865 apumiehenä Maiden ja
Merien takaa lehden toimituksessa. Suomensi 1869-70 kaksi
Emlekyl'in (Eemil Nervanderin) novellia: Honkain tarinat ja Uotilan
isäntä, joiden alkuteokset ovat jääneet julkaisematta. Otti myös
osaa Vänrikki Stoolin tarinain suomentamiseen.
[182] Pietari Aadolf Europaeus (1753-1825). Oli kielten ja
nähtävästi myös kansanrunojen harrastaja. S. 244 ylhäällä
mainittu Porthan'in kiitoskirje on, sen mukaan kuin t:ri E. Lagus
on selville saanut, hänelle, eikä Berner'ille kirjoitettu.
[183] Jälkimmäisenä vuonna yhdessä maisteri Abraham
Nylander'in kanssa.
[184] Viimeksi hän on v. 1896 painattanut Mietteitä I.
Lainkäyntikielistämme ja II. Lainkäynti-säädäntömme
parantamistoimista.
[185] Toinen uudistettu painos ilmestyi 1877.
[186] V. 1871 ilmestyi vielä Aminoff'in väitös Etelä-Pohjanmaan
kielimurteesta tutkimus, joka on vertailevaa laatua ja
ensimmäisenä edustaa uuden-aikaista murretutkimusta
maassamme. Mutta samana vuonna ilmestyi asetus, joka kielsi
suomen- ja ruotsinkieltä kielitieteellisissä väitöskirjoissa
käyttämästä ja joka oli voimassa vuoteen 1886. — Torsten Kustaa
Aminoff oli syntynyt 11 p. Marrask. 1838 Nilsiässä, jossa isä oli
maamittarina. Palveli vv. 1855-61 sotaväessä, viimein vänrikin
arvolla, ja suoritti sillä välin ylioppilastutkinnon 1857. Vihittiin
maisteriksi 1869 ja nimitettiin historian lehtoriksi Haminan
kadettikouluun 1871, jonka jälkeen saavutti vielä tohtorin-arvon
1873. Kuoli Helsingissä 18 p. Elok. 1881. Jo sotamiehenä Virossa
majaillessaan oli hän opiskellut vironkieltä, niin että v. 1869
saattoi toimittaa Virolais-suomalaisen sanakirjan satukokoukseen:
Eestirahva ennemuistesed jutud, jonka Kreutzwald'in teoksen
Suomalainen Kirjallisuuden Seura kolmea vuotta aikaisemmin oli
painosta kustantanut. Käytyään v. 1871 Ruotsin ja Norjan
rajamailla asuvain Suomalaisten luona, julkaisi hän arvokkaan
kielitieteellisen tutkimuksen Tietoja Vermlannin Suomalaisista
Suomi-kirjassa 1876. Sitä ennen oli hän savokarjalaisen
osakunnan albumiin antanut kaksi huomattavaa historiallista
kirjoitusta Savolaisten sija Suomen asutushistoriassa 1870 ja
Lyhyt silmäys itäisten suomensukuisten kansain historiaan 1873.
Kesällä 1878 teki hän Suomen Tiedeseuran kustannuksella
matkan Votjakkein luo, jonka tuloksista on suurin osa vasta hänen
kuolemansa jälkeen tohtori Yrjö Wichman'in toimesta ilmestynyt.
[187] Heidän sijallaan olivat väliajalla toimittajina maisterit Paavo
Cajander 1873-74 ja Samuli Suomalainen 1875, kaunokirjailijoina
vasta mainittavat, sekä Aukusti Juhana Mela 1873-75. Viimeksi
mainittu syntyi 8 p. Maalisk. 1846 Kuopiossa, jossa isä oli
henkikirjurina. Tuli ylioppilaaksi 1865 ja maisteriksi 1873 sekä
luonnonhistorian ja maantieteen lehtoriksi suomalaiseen
normaalilyseesen 1888. Muutti alkuperäisen nimensä Malmberg
Melaksi 1876. On luonnontieteellisen kirjallisuuden ensimmäinen
varsinainen sekä etevin edustaja suomenkielellä. Mainittakoon
ainoasti: Suomen eläimistö 1872; Lyhykäinen kasvioppi ja kasvio
1877; Suomen luurankoiset 1882; Zoologia kansalaisille I,
pääasiallisesti Brehm'in mukaan, 1891-96.
[188] Valvojan päätoimittajina ovat olleet: Juhana Richard
Danielson 1881-84, Thiodolf Rein 1885-87, Ernst Kustaa Palmén
1888-91, Oskar Eemil Tudeer 1892-96 ja Eemil Nestor Setälä
1897. —Danielson, kappalaisen poika, on syntynyt Hauholla 7 p.
Toukok. 1853, ylioppilas 1870, yleisen historian dosentti 1878 ja
professori 1880, valtiopäivämies. Suomenkielisistä teoksista
huomattakoon: Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan
1891; Suomen sisällinen itsenäisyys 1892; Viipurin läänin
palauttaminen muun Suomen yhteyteen 1894; Suomen sota ja
Suomen sotilaat 1808-09 1896. — Palmén, professorin poika, on
syntynyt Helsingissä 26 p. Marrask. 1849, ylioppilas 1866,
pohjoismaiden historian dosentti 1877 ja professori 1884,
valtiopäivämies. Teoksista: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
viisikymmen-vuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys 1881;
sekä Valvojasta: Neljä merkkivuotta Suomen oppikoulun
historiassa ja Suomen valtiovarojen hoidosta 1889, Taistelu
lakiemme puolesta 1840-luvulla 1896. — Tudeer, tuomarin poika,
on syntynyt Mikkelissä 30 p. Elok. 1850, ylioppilas 1867, kreikan
kielen ja kirjallisuuden dosentti 1879 ja ylimääräinen professori
1885. Valvojasta: Matkamuistelmia Kreikasta 1883; Homeeros ja
Kalevala 1885; Runous ja vapaus 1888. — Setälä, talollisen poika,
on syntynyt Kokemäellä 27 p. Helmik. 1864, ylioppilas 1882,
suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1887, Suomen kielen ja
kirjallisuuden professori 1893. Teoksia mainittakoon: Suomen
kielen lauseoppi 1880; Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan
kansankielestä 1883; Yhteissuomalainen äännehistoria 1-2, 1890-
91; Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan 1891;
Oikeakielisyydestä suomenkielen käytäntöön katsoen 1894.
[189] Viimeksi on v. 1896 ilmestynyt alkuosa hänen
kirjoittamaansa laveata Suomen lainsäädännön historiaa.
[190] Lisäksi: Lyhyt runous-oppi ja Runous-opin pääkohdat 1891.
[191] Aksel August Borenius on syntynyt 19 p. Maalisk. 1846
Porvoossa, jossa isä oli kymnaasinlehtorina. Tuli ylioppilaaksi 1863
ja filosofian kandidaatiksi 1871. Kävi vv. 1871, 1872 ja 1877
keräämässä vanhoja runoja ja niiden sävelmiä Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kustannuksella, jonka kirjaston ja arkiston
hoitajana myös oli vv. 1876-79, pannen nämät aivan uuteen
kuntoon. On m.m. julkaissut: Selityksiä runonkeräyksistäni ja
niiden johdosta muutamia mietteitä Kalevalasta Kielettäressä
1872; Missä Kalevala on syntynyt? Suomen Kuvalehdessä 1873;
Suomen keskiaikaisesta runoudesta I. Luojan virsi Virittäjässä
1886.
[192] Viime aikoina on hän etenkin edistänyt siperialaisten
kalliokirjoitusten kokoilemista, julkaisemista ja tutkimista.
[193] Sekä ennen mainittu Juhana Vilhelm Snellman'in elämä,
joka on myös suomeksi ilmestynyt 1896.
[194] Myös Godenhjelm'in voi tähän lukea sekä itse kirjan tekijän.
Ryhmitys on muuten kokonaan toimittajan.
[195] Myöhemmin on hän julkaissut kokoelman Raittiusrunoja
1889 sekä kertomuksen Salmelan heinätalkoot 1891.
[196] B. F. G(odenhjelm), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1876 s.
43.
[197] Lisättäköön: Itätsheremissiläiset kielennäytteet saksalaisen
käännöksen kera Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksissa 1889
ja Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä
Tiedeseuran Bidrag'eissa 1891.
[198] Kokoelman runojansa julkaisi Arvi Jännes nimellä Muistoja
ja toiveita ystäville jouluksi 1889. Promotsiooni-runoilija 1897.
[199] Ilmestyivät 1867-70; yksin on Cajander uudistanut
suomennoksen mallikelpoiseksi 1889. On myös uudestaan
suomentanut Topelius'en Maamme-kirjan ja Luonnon-kirjan 1886.
[200] Erikseen ovat vielä huomattavat hänen tervehdyssanansa v.
1890 seppelöidyille maistereille.
[201] Myöhemmin ilmestyneitä ovat runokokoelmat: Kuplia 1890
ja Ajan varrelta 1896, eletty kertomus Uskovainen 1890 sekä
näytelmät Tietäjä 1887, Aino 1893 ja Kullervo 1895.
[202] Tämä arvostelu tietysti ei koske vuoden 1886 jälkeen
ilmestyneitä näytelmärunoja.
[203] Ennen vuotta 1886 esiintyneistä.
[204] Eemil Fredrik Nervander, kuuluisan luonnontutkijan ja
runoilijan (Jephtas bok 1840) Juhana Jaakko Nervander'in poika,
on syntynyt Helsingissä 16 p. Marrask. 1840. Tuli ylioppilaaksi
1858 ja suoritti filosofian kandidaatti-tutkinnon 1869. On
salanimellä Emlekyl julkaissut kaunokirjallisia teoksia, sekä
ruotsin- että suomenkielisiä. Jälkimmäiset, nimittäin ennen
mainitut novellit Honkain tarinat 1869 ja Uotilan isäntä 1870 sekä
v. 1884 ilmestynyt Katri, kertomus 17 vuosisadasta, ynnä
suomalaisessa teaatterissa v. 1879 esitetty näytelmä Pieni
Suometar, ovat kaikki toisten kääntämiä. Nervander on
muistettava myös Suomen taidehistoriallisten muinaismuistojen
ahkerana keräilijänä ja tutkijana.
[205] Uutta painosta valmistetaan parast'-aikaa. Edellisen oli
toimittanut B.F. Godenhjelm.
[206] Eliel Aspelin, Juhana Reinhold Aspelin'in nuorempi veli, on
syntynyt 9 p. Lokak. 1847 Ylivetelissä, jossa isä silloin oli
kappalaisena. Tuli ylioppilaaksi 1865, filosofian kandidaatiksi 1871
ja lisensiaatiksi 1878. Nimitettiin estetiikan ja taidehistorian
dosentiksi 1880 sekä ylimääräiseksi professoriksi 1892. Julkaisi
Welcome to Our Bookstore - The Ultimate Destination for Book Lovers
Are you passionate about testbank and eager to explore new worlds of
knowledge? At our website, we offer a vast collection of books that
cater to every interest and age group. From classic literature to
specialized publications, self-help books, and children’s stories, we
have it all! Each book is a gateway to new adventures, helping you
expand your knowledge and nourish your soul
Experience Convenient and Enjoyable Book Shopping Our website is more
than just an online bookstore—it’s a bridge connecting readers to the
timeless values of culture and wisdom. With a sleek and user-friendly
interface and a smart search system, you can find your favorite books
quickly and easily. Enjoy special promotions, fast home delivery, and
a seamless shopping experience that saves you time and enhances your
love for reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!

ebooksecure.com