Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. helmikuuta 2016

Vapise pöpö, aseenani on Minisun Vahva

Viitisen viikkoa puolikuntoisena. Pöpö, joka ei ollutkaan sikotauti, on jyllännyt tosi pitkään ja aiheuttanut muiden oireiden lisäksi isoa turhautuneisuutta puolikuntoisuudesta ja jaksamattomuudesta.




Päätin lähteä taistoon: ruokailurytmit kuntoon, lisää ulkoilmaa arkeen, enemmän itsekkäitä ajatuksia omaan ajankäyttööni ja vitamiinit entistä enemmän avuksi, säännölliseen käyttöön, vuoden ympäri. Takana on nyt viikon akkujen lataamisloma lumilla, joten vapise pöpö, täältä tullaan, haluan jaksamiseni takaisin ja haluan pitää sen!

Vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä myös vastustuskyvyn ylläpitämiseen. Lapsille olen syöttänyt kausittain monivitamiineja, mutta itseni olen unohtanut, vaikka paria hivenainetta olenkin syönyt syksystä alkaen ja huomannut eron. Miksiköhän? Ikä kun lisää vitamiinien, etenkin D-vitamiinin ja muiden hivenaineiden tarvetta, tarvitsevat lasten lisäksi  myös aikuiset yhtälailla omansa.




Osa on sitä mieltä, ettei lisäravinteita tarvita ja että ihminen pärjää kunhan syö monipuolisesti. Näin ehkä onkin, mutta kuinka moni oikeasti pystyy syömään niin monipuolisesti, että saa takuuvarmasti kaiken? En usko, että minulta onnistuu ainakaan, vaikka yritystä onkin. Vielä kun mietitään, että stressi ja esimerkiksi liikunta (sekä edessä siintävät vaihdevuodetkin jaiks) lisäävät vitamiinien ja hivenaineiden tarvetta, voi olla kiikun kaakun riittävätkö ravinnon antamat vitamiinit, vaikka pohjalla olisikin monipuolinen ravinto.




Kuin aloituspotkuksi pääsin mukaan Minisun Vahva -blogiyhteistyöhön. Apteekeissa myytävä Minisun Vahva monivitamiini on kehitetty Suomessa, suomalaisiin tarpeisiin, suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuen. Yhdessä tabletissa on 14 eri vitamiinia ja hivenainetta mm. reilu annos D-vitamiinia, kalsiumia, B12-vitamiinia ja foolihappoa. Joukossa on myös aikaisemmin käyttämäni sinkki, joka yllättävän monipuolinen hivenaine ja auttaa mm.vastustamaan infektioita ja edistää yleistä vastustuskykyä.

Minisun Vahva sisältää lisäksi ubikinonia, joka on vahva antioksidantti ja alentaa mm. verenpainetta sekä ainoana markkinoilla olevana vitamiinivalmisteena myös mustikkauutetta, joka puolestaan on upea C-vitamiinin lähde ja tärkeää mm. silmien hyvinvoinnille.




Minulla vitamiinit ovat kuuluneet siihen luokkaan asioita, että olen tiennyt niiden tärkeydestä, mutta en ole ymmärtänyt mihin kaikkeen ne todellakin vaikuttavat. Viimeisten kuukausien aikana on kiinnostukseni asiaan herännyt enemmän ja lisää ymmärrystä saatuani ovat vitamiinit tulleet meillä ympärivuotiseen käyttöön koko perheelle. Ja mitä vähemmän on unohdettavaa, sitä helpommin tärkeät asiat muistaa. Yksi tabletti siis pysyvästi aamiaislautaselle vuoden ympäri ja toivon, ettei ensi talvena ole tällaista puolikuntoisuusmaratonia.

Luotatko sinä vitamiinien voimaan vai mikä on salainen aseesi pysyä reippaana?

Reipasta viikonloppua!

Anu

* Kaupallinen yhteistyö 40+ blogit / Verman *


ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 31. elokuuta 2015

Bataattikookoskeitto, arkiruokaa alle vartissa

Helpon, nopean ja kaikille maistuvan arkiruuan kanssa tulee tuskailtua monesti. Monesti olen tainnut sitä täälläkin pohtia. Kävimme ravintolapäivänä kahvittelemassa ihanaisessa Kesäheinän koirakahvila -nimisessä pop up -kahvilassa. Päädyimme herkuttelemaan korvapuusteilla, mutta kahvilan listalta otti silmään myös bataattikookoskeitto, joka alkoi vaivata sen verran kovasti, että päätin kokeilla sellaisen tekemistä itsekin.




Ohjetta ei ollut, mutta Google-ystävä apunani muokkasin useammasta reseptistä oman näköisen ja tällä kertaa onnisti. Keitto maistui koko perheelle, vaikka meillä muu perhe ei olekaan sen enempää bataatin kuin kookoksenkaan ystäviä.



* * * * *

BATAATTIKOOKOSKEITTO

2 pkt (yhteensä 800 g) bataattisosetta
1 prk kookosmaitoa
1 kanaliemikuutio
3 dl vettä
ropsautukset chili-korianteri -mausteseosta (tai pelkkää chiliä)
sitruunamehua
pieni pala tuoretta inkivääriä raastettuna

Kuumenna kattilassa bataattisose, kookosmaito ja vesi kanaliemikuutioineen. Mausta ja nauti.

* * * * *

Käytin keittoon Pirkan bataattisosetta, joka löytyy vihannesosastolta kylmästä. Survoksessa on 95 % bataattia, joten se on niin lähellä täyttä tavaraa, etten ainakaan minä suostunut potemaan sen käyttämisestä huonoa omatuntoa. Toki survoksen voi tehdä itsekin. 




Keiton päälle vielä lusikalliset raejuustoa ja halutessa oksa vihreää. Esikypsennetyn patongin paistaminen taisi olla tämän aterian aikaavievin osa.

Tästä nopeaakin nopeammin valmistuvasta keitosta tuli yksi meidän arkemme pelastajista. Jos sinulla on helppoja ja hyviä arkiruokaohjeita, niin vinkkaa ihmeessä niistä kommentteihin. Hyviä ohjeita ei voi olla liikaa. 

Iloa ja hyvää mieltä alkaneeseen viikkoon!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Kauris lasipurkissa ja torstain tohinoita

Taas ollaan jo torstaissa. Viikot menevät valtavaa vauhtia. Huomenna meillä juhlitaan lastenkutsujen merkeissä ja valmistelut ovat täydessä käynnissä. Viime hetkeen jääneet ohjelmasuunnitelmatkin on saatu vihdoin lyötyä lukkoon ja hyväksytetty pääpomolla eli päivänsankarilla. 


Ennen lastenkutsuja halusin palata kuitenkin vielä viime viikonlopun tuotokseemme, johon viittasinkin jo sulkapostaukessani. Villa Valko -blogin Kati oli kerännyt pääsiäisen inspiraatiokuvia (kiitos Kati) sekä blogiin, että Pinterestin puolelle ja niistä lähti idea tähän eteisemme pöydälle päätyneeseen lasipurkkiin. Toteutus on esikoisen käsialaa.


Mutta nyt kauppalistan tekoon ja sen jälkeen lasten harrastuskuskiksi ja kauppareissua tekemään.

Touhukasta torstai-iltaa sinullekin!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Hedelmäenergiaa ja vinkkejä pyydetään

Jo pelkkä pienien sisäisten aurinkojen ajatteleminen näyttää tuovan tuon taivaalla pilvien takana piilottelevan isomman versionkin uteliaisuudesta kurkkaamaan mitä tänne maan tasolle kuuluu. Niin kävi sinä päivänä kun sain keltaisen munankuoren pöydälle, ja niin kävi tänäänkin.


Olen innostunut aamusmoothieista. Vanha salaattikaukalo on saanut täytteeksen ison kasan hedelmiä ja niitä olen heitellyt blenderin kannuun vaihtelevilla kokoonpanoilla. Joukkoon vielä kourallinen pinaattia, tuoretta inkivääriä, ripsautukset Kuidukasta ja joskus puolikas tai kokonainen avokado. Monesti sekaan päätyy myös pakastettuja viinimarjoja, joita meillä on vieläkin viime kesältä enemmän kuin omaksi tarpeeksi. Nesteenä käytän usein mantelimaitoa.


Kauneudella nuo aamujuomani eivät ole pilattuja, sillä jos mietit miltä näyttää avokadon vihreä yhdistettynä viinimarjojen punaiseen väriin, niin tiedät mitä tarkoitan. Kuopus sen sanoikin yhtenä päivänä ääneen: "äiti miks noi sun smoothiet näyttää ihan kakalta". Tämän kertainen juomani oli kuitenkin kuvauksellisempi, sillä vaihdoin viinimarjat vaihtelun vuoksi pakastettuihin mangokuutioihin.


En tiedä ovatko sekoitukseni ravinto-opillisesti ja terveyden kannalta oikeanlaisia, mutta nälän ne pitävät hyvin loitolla ja olo tuntuu kahvin ja tällaisen aamiaisen jälkeen hyvältä. Ja onhan tuo hedelmävati itsessäänkin jo aikamoinen piristysruiske kaikkine väreineen.

Vinkkaathan jos sinulla on joku oma suosikkismoothieresepti! Vaikka olenkin näissä mennyt tunnepohjalta, olisi kiva testata myös uusia makuja. Eikä haittaa, vaikka joukkoon tulisi jotain "oikeaoppistakin".

Ja vielä toinen apua pyydetään -osaston kysymys: Millä te puhdistatte sälekaihtimia? Oletko keksinyt niihin  oikotietä onneen, edes pienen mutkan oikaisua? Olen testannut vaikka mitä systeemejä, mutta joko pöly ei lähde tai sitten se kerääntyy kivoiksi pikku kasoiksi narujen viereen. Nyt on niin paksu kerros pölyä kaihtimilla, että on pakko ryhtyä toimeen, oikoteitä tai ilman. Onnea on kiinteät ikkunat silloin kun on ikkunanpesun aika, mutta pinta-asennuksena tehtyjen sälekaihtimien puhdistamisessa onni ei ole ensimmäinen mieleen tuleva sana.

Pirteyttä sinunkin loppuviikkoosi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 29. joulukuuta 2014

Muistot purkkiin 2015

Vuoden viimeinen maanantai. Vuosi on mennyt nopeasti, mutta paljon on ehtinyt myös tapahtua tämän vuoden aikana. Viime vuonna tähän aikaan löysin idean hyvien muistojen purkista. Tuo purkki on täyttynyt meillä pikku hiljaa. Ihan vielä koko perhe ei ole muistanut sen olemassaoloa, mutta mukavasti muistoja on silti kertynyt purkkiin vuoden varrelta.


Tämän vuoden purkin sisältö kipataan pöydälle torstaina, vuoden 2015 ensimmäisenä päivänä. Uskon, että tuosta hetkestä kun lappuja luetaan yhdessä tulee yksi mukava muisto tulevan vuoden purkkiin. Oman mausteensa lukemiseen antaa varmasti se, että purkin innokkain täyttäjä, perheen kuopus, on oppinut kuluneen vuoden aikana lukemaan ja kirjoittamaan ja ensimmäiset laput ovat suloisesti hieman tulkattavia.


Vuoden 2015 purkki on jo valmiina. Tällä kertaa tein etiketin itse ja jos haluat sinäkin tehdä teille samanlaisen purkin, voit käydä printtaamassa etiketin täältä klik.

Säihkettä ja iloa vuodenvaihteeseen, sekä paljon hyviä hetkiä alkavalle uudelle vuodelle 2015 ♥

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Mummo siitä tuli

Tänään on juhlittu: Mummon ristiäisiä - ja ehkä hieman myös hääpäivää. Pitkästä aikaa on ollut oikein kunnon kesäinen päivä ja voi miten tästä lämmöstä ja valosta nyt nauttii!


Sain Facebookin puolelle räsymattotuolipäivitykseeni kommentin, jossa Kotilaiturin Kati vinkkasi, että tällaisilla räsymattolököilypaikoilla pitää olla nimi. Valinta ei ollut vaikea; Mummo meidän räsymattotuolistamme tuli. Mummon syliin on tästedes hyvä kellahtaa ja vaikka antaa pieni halikin. Lapset tosin olivat sitä mieltä, että nimi oli tylsä, mutta tällä kertaa otin päätösvallan ihan vain itselleni.


Tänään on myös 11. hääpäivämme. Jos kelataan aikaa taaksepäin nuo vuodet, niin tähän aikaan illasta olin tuore, onnellinen vaimo. Vihkimisemme oli tarkoitus suorittaa Turun Pikisaaren Meripaviljongin terassilla, ulkona siis, mutta suunnitelmaamme tuli muutos kun hoksasimme, miksi juuri kyseinen viikonloppu oli vapaana muuten niin suositussa juhlapaikassa. Vastarannalla oli samanaikaisesti Ruisrock.


Vihkimisemme siirtyi siis sisälle, mutta harvalla on ollut niin tasokasta musiikkia häissään kuin meillä oli. Sisällä oma bändi - ulkona istuvia viihdyttivät vastarannan vaihtuvat bändit. Alkujärkytys oli iso, mutta onneksi talossa oli hyvät äänieristeet, joten ulkobändit eivät millään tavalla häirinneet sisäelämää. Päinvastoin, ne toivat ihan oman hauskan lisänsä juhliimme.

Nyt ajattelin laskea itselleni jalkakylvyn ulos, siirtää Mummon ilta-aurinkoon ja kaataa itselle ja miehelle hieman mansikkakuohuvaa laseihin. Nautinnollista lauantai-iltaa sinullekin!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Mansikoita, mustikoita

Tänään on ollut koululaisten ensimmäinen virallinen kesälomapäivä ja vihdoinkin aurinko palasi omalta lomaltaan. Ihan mahtavaa.


Innostuimme kuopuksen kanssa kauppareissun päätteeksi lähikaupan ulkopuolella olevalla kojulla ja varasimme välipalalle mansikoita, mustikoita ja herneitäkin. Ulkolaisia kaikki vielä toistaiseksi, mutta ihan hyvin näissäkin oli jo oikeita makuja. Kotimaisia odotellessa...


Lämpimän päivän terassisohvapiknikille teimme vielä oman smoothien: jäisiä mustikoita, banaania, Kuidukasta ja vaniljasoijajuomaa. Vaniljarahka olisi sopinut tuohon juomaan hyvin, mutta sitä meiltä ei löytynyt. Tuo vaniljasoijajuoma tekee smoothiesta jäisten marjojen kanssa oikeinkin pirtelömäistä ja juoma maistuu ainakin meillä myös lapsille.


Pensasmustikoissa olen niin mainoksen uhri. Useammassa blogissa on kirjoiteltu viime aikoina pensasmustikoista ja siitä se tarve tännekin sitten tuli. Ja hyviltähän ne maistuivat, ihanat mutusteltavat. Olenko minä vain helppo, vai tekeekö blogimaailma toisillekin tällaisia pakko-saada-tarpeita? Tästä mustikkatarpeesta en nyt ole kovin pahoillani - se oli ihan positiivinen juttu.

Mukavaa maanantai-illan jatkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 5/5

Aloitimme eilen kuopuksen kanssa kevätkauden eskarimatkoissa ja vaihdoimme autosta polkupyörään. Tyttö on kova pyöräilemään ja viihtyisi satulassa mielellään nykyistä enemmänkin. Aikuista pyöräilykaveria vain hirvittää, sillä meneväinen tyttö ei meinaa millään malttaa keskittyä pelkkään pyöräilyyn, vaan samalla kun hän vielä aavistuksen haparoiden etenee fillarillaan, touhuaa hän kaikkea muutakin.


"Äiti, kato mä joogaan!". [Tytsä ajaa silmät kiinni, hymisee ammmmia ja pitää molemmissa käsissään peukaloa ja etusormea vastakkain kuten on nähnyt televisiossa jonkun joogaajan tekevän.] Juu, joogaa vain, mutta vasta sitten kun pidetään taukoa. "Äiti, kato mä osaan ajaa yhdellä kädellä". [Jalat sotkevat polkimilla tuhatta ja sataa ja peppu pomppii satulalla kun pyörän vaihde on ykkösellä, vaikka ajetaan tasamaalla. Samalla toinen käsi huiskii hätäisesti ilmaan ja takaisin tankoon ja ilmaan ja tankoon...] Kiva juttu hei, mutta pidä molemmat kädet tangossa kunnes pysyt vakaana sillä tavallakin. Tai valtavaa kikatusta ja naurun lomasta kuuluu: "Äiti, mä meinasin TAAS ajaa pöpelikköön". No niinpä, eikä se ollut kuin vasta kolmas kerta kilometrin matkalla...


Oma eskarimatkani saisi jatkua lähipäivinä pyörän huoltoon sen jälkeen kun tyttö on jätetty eskarin huomaan. Fillarin 21 vaihteesta kun toimii enää vain kaksi. Tarttisko tehdä jotain asialle? Tarttis varmaan.

Arkikuvia -haasteen ideana on postata viitenä päivänä kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja. Kiitos haasteesta Jutta! Eilen haastaminen unohtui onnellisesti, mutta tänään heitän haastepallon Katille, olepa hyvä :)

Ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 4/5

Tähän aikaan vuodesta piha ja puutarha ovat arkea. Ihanaa arkea. Pihan touhuissa saisi vietettyä kuinka paljon aikaa tahansa ja puuhatessa ajantaju häviää aivan täydellisesti.


Tänään vanha farkkuhameeni on saanut uuden elämän. Sain eilen vinkkiä uudelta ystävältäni pienen omenapuun hoitamiseen ja muotoiluun. Tuo puu on meillä muodoltaan hyvin pystyyn kasvava, eikä tuota hedelmää mitenkään isosti. Nyt siis oksia taivuttamaan, jotta puu saisi oikeamman muodon ja tuottaisi paremmin satoakin.

Ystäväni kertoi, että yksi tapa taivuttaa oksia vaakatasoon on leikata kankaasta suikaleita, sitoa suikaleen sisälle kivi painoksi ja solmia nämä mollukat sitten halutuille oksille. Varovasti tietenkin, ettei puun oksa katkea kiven painosta.


Tällaisia koristuksia meillä on nyt siis omenapuussa. Hyödyllisiä ja hauskan näköisiä, kunhan lapset vain muistavat juoksuleikeissään kiertää matalimmat "koristellut" oksat, etteivät kivet kopsahda kenenkään otsaan.

Mukavaa torstai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 3/5

Nyt on palattu arkeen ja jatkan tämän arkikuvahaasteen kanssa. Itse asiassa tänään kyse on ehkä enemmänkin arkisanoista kuin kuvasta. Tuo sanapari on vain niin arkeani, etten malta olla laittamatta sitä tähän yhteyteen.


Tässä olevat kuvat sopivat ainakin pariin tilanteeseen, jolloin noita sanoja viljellään melko paljonkin. Kyseiset sanat sopivat vastaukseksi lähes jokaiseen pyyntöön ja kehotukseen. Joskus noilla sanoilla saa jopa pelattua lisää aikaa jatkaa omissa puuhissaan. Yritys siihen on ainakin kova. Vaikka nuo sanat ovat sinänsä positiivisia, tahtovat ne silti usein toistuessaan viedä hermoni. Välillä ne tosin kyllä jo naurattavatkin. Tärkeää on myös, miten nuo sanat painotetaan. Nuo sanat toistuvat arjessani päivittäin monta, mooonta kertaa. Osaatko arvata mistä sanoista on kyse?


Nuo sanat ovat: 
Joo-JOO!

Arkikuvia -haasteen ideana on postata viitenä päivänä kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja. Kiitos haasteesta Jutta! Heitän haastepallon eteenpäin ja tänään pallo lähtee Iisalle, olepa hyvä :)
Hymyjä päivääsi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 2/5

Tämä päivä on mennyt pitkältikin autossa istuen. Kuopus seuranani ajelimme tänään reilut 600 kilometriä ja syynä tähän olivat syntymäpäivät. Eivätkä ihan mitkä tahansa syntymäpäivät, vaan isotätini 97-vuotisjuhlat. Jokaisen kilometrin ajelimme lämmöllä päivänsankaria muistaen.

Juhlimassa oli meidän sukulaisten ja ystävien lisäksi isotädin partio-, keramiikkakerho- ja kuoroystäviä. Eivätkä he olleet harrastusystäviä nuoruusvuosilta, vaan tältä päivältä. Ollapa itsekin yhtä aktiivinen ja harrastava tuossa iässä. Yksi vieraista kertoi miten isotätini oli muutamia vuosia sitten opettanut häntä tekemään heidän yhteisen lenkkipolkunsa varrella olevissa telineissä vatsalihasliikkeitä ja näyttänyt malliksi omat 15 nousuaan. Vierivä kivi ei sammaloidu...



Huumori, pieni lapsenmielisyys, liikkuminen ja aktiivisuus elämässä. Eivät ne välttämättä takaa kaikille pitkää ikää, mutta tekevät jokaisesta eletystä vuodesta varmasti hyvän. Kuten eräs ystäväni tapaa syntympäiväonnitteluihin kirjoittaa: Paljon vuosia elämään, elämää vuosiin. Niin totta! Pitää taas keskittyä itsekin enemmän tuohon.


Arkikuvia -haasteen ideana on postata viitenä päivänä kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja. Kiitos haasteesta Jutta! Toisena päivänä haastepallo lähtee eteenpäin ihanalle Jennille. Olepa hyvä, sinun arjessasi ainakin tapahtuu :)

Elämäntäyteistä viikon jatkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 1/5

Palmusunnuntai ja virpojien päivä. Niinpä meiltäkin lähti kaksi virpojanoitaa kiertämään naapureita kori täynnä itse askarreltuja virpomisvitsoja.


 Virvon varvon tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks.
Vitsa sulle
palkka mulle.
Kumman annat kanan vai munan?


Arkikuvia -haasteen ideana on postata viitenä päivänä kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja. Kiitos haasteesta Jutta! Heitän haastepallon eteenpäin nyt ensimmäisenä päivänä Rosmariinia ja timjamia -blogille, olepa hyvä :)

Iloista palmusunnuntaita!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Viissataakuus ikkunaa

Niin klisee kuin se onkin, paljastaa kevätaurinko kaikki kodin ikävät, huomaamatta jääneet moskakätköt, siivoamatta jääneet lähmät ja ikkunoiden liat. Onneksi sama aurinko antaa myös energiaa niiden puhdistamiseen.

Ikkunoiden pesemisen tarve on varma kevään merkki. Toimeen kun tarttuu, niin palkinto tulee välittömästi. Valo tulee puhtaista ikkunoista niin upeasti. Osittain muutos on varmasti henkistäkin ja johtuu tietoisuudesta, että ikkunat ovat kirkkaan puhtaat. Muutos on kuitenkin ihan konkreettistakin; ikkunoiden pöly ja lika voivat viedä kuulemma jopa 40 % valon tehosta. Se on paljon.


Rakastan valoa ja jos sälekaihtimia ei tarvittaisi antamaan kotiin yksityisyyttä pimeinä iltoina, niin meillä olisi varmasti kaihtimettomat ikkunat (siis jos vain minulta kysyttäisiin). Ahdistaa on ehkä liian vahva sana, mutta fiilis on jotain sen suuntaista, jos pitäisi olla koko ajan verhot kiinni, enkä pääsisi näkemään ulos (ihan kuin siellä nyt mitään sen kummempaa tapahtuisi...). Miehen kanssa ollaan eri maata. Nauroinkin hänelle jokin aika sitten, että ollaan tässä valoasiassa kuin päivänsäde ja menninkäinen. Kun aurinko alkaa paistaa, mies käy sulkemassa kaihtimia - minun taas tekisi mieli vetää kaihtimet kokonaan ylös.


Vaikka ikkunoiden peseminen onkin palkitsevaa puuhaa, on tuohon työhön tarttuminen ainakin minulla hieman korkeamman kynnyksen juttuja. Työn kun aloittaa huomaa, ettei tämä nyt niin vaativaa tai tylsää hommaa ollutkaan. Aloittaminen vain on sitä. Mites sinulla?


Mutta... Kahta en kuitenkaan tuossa puuhassa vaihda: kiinteitä ikkunoita (pestäviä pintoja riittää meillä silti ihan riittämiin) ja Sinin mikrokuituikkunanpesintä. Tuo yksinkertainen tuote on niin huippujuttu. Pesuaineeksi riittää pelkkä lämmin vesi, eli pelkoa liiasta pesuaineannostelusta johtuvasta ikkunoiden harmaudesta ei ole. Iso juttu minulle. Pesimen saa kiinnitettyä jatkovarteen, joten sillä saa isot tai korkeammallakin olevat ikkunat hyvin pestyä. Pesuosan voi heittää välillä pesukoneeseen ja taas jatkaa seuraavalla kerralla. Tosi näppärä vehje. Omamme on ollut käytössä jo vuosia, vuosia, enkä enää muulla tavalla halua ikkunoita pestäkään. Nyt tarrat alkavat kuitenkin repsottaa, joten olisi ehkä aika tehdä tuohonkin tuotteeseen päivitys. Tällä kerralla mennään kuitenkin vielä vanhalla.

Kirkasta keskiviikkoa! Arvonta-aika alkaa käydä vähiin. Muistathan käydä osallistumassa, klik :) Tää lähtee nyt urakoimaan niitä viittäsataakuutta ikkunaa. Onko sinulla jotain vinkkejä, joilla saat ikkunanpesun onnistumaan erityisen hyvin tai maistumaan?

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.  


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Varpuja ja simpukoita

Pitkästä aikaa olen saanut tehtyä melko perusteellisen siivouksen oikein yhdellä kertaa. Alle minuutin vievien asioiden heti tekeminen on selvästi auttanut siinä, ettei tavaraa pääse kertymään tasoille ja väärille paikoille niin paljon kuin aikaisemmin. Siksi siivouspäiväkin meni paljon kivuttomammin.


Siivouksen jälkeen on ihana palkita itsensä kukkakimpulla. Nyt tulppaaniaikaan tuollainen kimppu ei paljoa kustantaisikaan, mutta toisaalta on kiva, kun kukkakaupan kimpun korvikkeen voi hakea omalta pihalta tai lähimetsästäkin. Tällä kertaa hain vaasiin muutaman mustikanvarvun ja minusta nämäkin näyttävät tosi kivoilta. Nyt on hyvä aloittaa viikonlopun vietto.


Vinkki viikonlopun herkutteluihin: vihersimpukat. Löysin kaupan pakastealtaasta Pirkan vihersimpukoita. Pakkauksen kyljessä oli simpukoiden gratinointiohje, ja sillä tulikin aivan loistava iltaherkku. Jopa esikoinen otti lisää kerättyään ensin rohkeutta maistaa ensimmäisen simpukkansa. Kuopus ei ollut vielä riittävän rohkea moiseen urotekoon. Hän olisi kyllä mielellään kerännyt kaikki kuoret leikkeihinsä... Nuo simpukat ovat näyttäviä tarjottavia vaikka illanistujaisiin ja ne näyttävät, että olisivat vaikeampiakin tehdä, mutta valmistus oli yhtä helppoa kuin lämmittäisi pakastepitsan ;)


Ihanaa viikonloppua <3 Muistathan käydä osallistumassa arvontaan, jos et ole vielä sitä tehnyt.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Tee heti jos menee alle minuutti

Olen päättänyt parantaa tapani. Jos sen tekemiseen menee alle minuutti, tee se heti. Sitä yritän nyt lähteä noudattamaan täällä kotona.


Aloittaminen vain vaatii hieman, sillä täällä ei oikeastaan pääse liikkumaankaan ilman, että edessä olisi aina noita alle minuutin juttuja. Toinen toisensa jälkeen. Montakohan päivää menisi, jos vain siirtyisi alle minuutin tehtävästä toiseen? Tuntuu, että nuo alle-minuutit myös sikiävät todella nopeasti. Mokomat tekemiset lisääntyvät kuin pupujussit.

Mies lähti perjantaina pariksi päiväksi reissuun ja heti perjantaina aamupäivällä käärin hihani ja aloitin siivoamisen. Mistä mahtaa johtua, että siivousinto iskee monesti tuollaisina päivinä kun perheen toinen aikuinen on poissa yön yli? Onko jollain toisella sama juttu? Tein kunnon perussiivouksen, mutta samalla myös monenlaisia rästiasioita: kuurasin uunipellit, puunasin lasisen istutusastian, josta viherkasvit olivat siirtyneet jo jonkin aikaa sitten autuammille niityille, jynssäsin pesuhuoneen seinälaattoja, pesin pikkumattoja...


Olen listaihminen ja miten iso energia ja hyvä mieli tuleekaan kun saa yliviivata noita To Do -listalla pidempään tai vähemmän pitkään olleita asioita. Lista on vielä pitkä ja listan ulkopuolelta löytyy toinen mokoma vastaavia asioita. Mutta tuulta päin. Monet noista listan asioista jumittavat, koska niissä on jotain epäselvää tai hankalalta tuntuvaa: tavaralle ei ole selvää paikkaa tai en tiedä miten olisi järkevintä aloittaa tai miten kirpparitavarat esimerkiksi kannattaisi hinnoitella.

Tästä eteenpäin keskityn oikein näihin asioihin ja kerään positiivista virtaa niiden tuomasta energiasta. Ehkäpä jonain päivänä pääsen tilanteeseen, jossa alle-minuuttien meillä asuva sukuhaara ei ole enää aivan yhtä suuri kuin tänään ja niiden syntyvyyden määräkin kääntyisi edes loivasti laskusuuntaan.


Nyt paikkaamaan siis kuopuksen legginsien pikkureikää, jotta pöksyt saadaan taas käyttöön. Energistä viikon alkua sinulle!

Anu

ps. Nämä kuvat on kuvattu viime vuonna tähän samaan aikaan, maaliskuun alussa. Aika erilaiset maisemat kuin tällä hetkellä, vai mitä.

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.