Köpmangatan 700 vuotta

Köpmangatan on Tukholman historiallisesti Tukholman ensimmäinen nimetty katu, mikä on mainittu jo vuonna 1323. Katu on luultavasti syntynyt, koska kauppiailla oli kojujaan täällä keskiajalla. 

Keskiajalla Köpmangatan oli tärkein yhdysside Stortorgetin ja Fiskartorgetin välillä. Fiskartorget sijaitsi itäisten kaupunginmuurien ulkopuolella ja oli keskiaikaisen vanhankaupungin suurin aukio ja erityinen kauppiaiden aukio.

Kadun itäisetsä päästä on vain kivenheitto Skeppsbron'ille, mikä on perinteinen Tukholman satama. Köpmangatan täällä vanhassa kaupungissa oli siis Tukholman tärkein solmukohta.

Köpmannagatan

Jo 1600-luvun alussa Skeppsbroniin telakoitui suuria ja syväluovisia saksalaisia laivoja. 1600-luvulla Tukholmasta kehittyi eurooppalainen merkittävä pääkaupunki. Sodat olivat aluksi olleet Ruotsille erittäin kannattavia. 

Vuonna 1634 Tukholmasta tuli virallisesti Ruotsin pääkaupunki, ja kaupunkiin saapui suuri määrä tavallisia kansalaisia ​​sekä kauppiaita, poliitikkoja, virkamiehiä, sotilashenkilöstöä ja kasvavaa älymystöä. Samalla kannustettiin kauppayhtiöiden perustamista.

Skeppsbronin länsipuolella on 24 rakennusta, jotka yhdessä muodostavat Skeppsbroradel/skeppsbronaateliset. Täällä asuneet ja liiketoimintaa harjoittaneet aateliset olivat yleensä varakkaita tukkukauppiaita, joita kutsuttiin nimellä "Skeppsbroadeln". Heidän joukossaan oli useita merkittäviä laivadynastioita. Tukholmassa alettiin yleisesti puhumaan saksaa. Venäläiset tulivat Gamla staniin myymään tavaroitaan Ryssgårdenille, mikä sijaitsi Slussenilla nykyisen Kaupunungin museon edustalla, siis paikalla missä on nykyäänkin torimyyntiä.

Köpmangatan sijaitsee keskellä Gamla stania. Se kulkee Stortorgetin aukealta itään päin ja päätyy Köpmanbrinkenille, useiden kujien risteykseen. Katu on vain noin 120 metriä pitkä mutta tärkeä katu, jos haluaa päästä oikotietä Stortorgetilta Köpmantorgetille ja siitä edelleen Gamla stanin rantakadulle, Skppsbronille.

Täällä kadut ovat kapeita ja mukulakivisiä. Vanha kaupunki on pieni saari, ja täällä voi nähdä meriveden vanhojen talojen ja kujien välissä. Suurin osa taloista on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla,jotkut rakennusket 1400-luvulta. Vanhin rakennus on Storkyrkan/Suurkirkko vuodelta 1306. Vaikka ei se ole kovinkaan suuri.

Köpmangatan/Kauppiaidenkatu sijaitsee keskellä Gamla stania

Vanhakaupunki on vilkas kaupunginosa. Täällä asuu noin 3000 ihmistä ja Vanhassakaupungissa työskentelee yli 10000 ihmistä. Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietysti nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, vanhakaupunki voi tuntua turistiselta- Mutta astu yhdelle kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

'Sankt Göran och draken' patsas Köpmannatorgetilla. Näitä samanlaisia patsaita on kolme, tämän lisäksi yksi Storkyrkanin kirkossa Gamla stanissa ja Kaupunginmuseossa Slussenilla. Tämä patsas kuvaa Ruotsin pelastumista Tanskalaisista, sillä Tanaska soti Ruotsia vastaan kymmenen kertaa ja halusi Ruotsin itselleen, mutta se oli hilkulla etteikö Ruotsista tullut Tanska.

Prinsessan, tämäkin patsas on kopia alkuperäisestä, mikä on myös Storkyrkanin  kirkossa Gamla stanissa.

Moderni suihkulähde Köpmangatanin loppupäässä alemmalla tasolla Österlångatanilla. Tämä kuva ei oikein ole edukseen...

Hieman parempi kuva...

Metroasema Sofia

Tukholmassa ei käytetä nimitystä metro, vaan se on Tunnelbana (tunnelilinja), puhekielessä 'tub' tai tuben'.  Tukholman metroa tullaan laajentamaan 18 asemalla ja 30 kilometrillä uusia raiteita. Tukholman naapurikuntiin, jotka saavat uuden metron, rakennetaan 130 500 uutta asuntoa. Tukholamssa ei kannata rakentaa ausuntoja, jos ei sinne pääse metrolla. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien takia.

Tällä hetkellä metrossa on noin miljoona matkustajaa tyypillisenä arkipäivänä. Uusilla asemilla arvioidaan, että tulevaisuudessa matkustajia on päivittäin noin 180 000.

Metroasema Sofia on vasta valmisteilla. Sofian asema tulee olemaan sinisellä linjalla, Nacka-Södertörn. Tukholmassa on 100 metroasemaa jo ennestään. Uusi metroasema ja uusi metrolinja on todellakin tarpeen sillä Södermalmin itäisellä puolella, minkä nimi on Sofia, ei ole ollut tunnelbana/metroasemaa. Asema rakennetaan Stigbergenin kallion sisään. Stigbergenin vuori tai  mäki on hyvin jyrkkä, melkein 90 asteen nousu Slussenilta. Asema tulee sijaitsemaan Erstan sairaalan kupeessa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020, ja aseman odotetaan avautuvan vuonna 2030. Sen on tarkoitus olla Tukholman metron syvin asema, noin 100 metriä syvä. Asemalla on nousu kahdeksalla pikahisseillä Stigbergsparkenin lippuhalliin Södermalmilla, Folkungagatnin varrella.

Stigbergsparkenin puistoalue on melko pieni. Se sijaitsee Stigbergin mäen alapuolella, Folkungatanin kadun varrella. Sofian metroasemalta tulee olemaan vain 4 minuutin matka Tukholman keskustaan. Jo oli aikakin saada metroasema tälle itäiselle puolelle Södermalmin saarta.

Tämä mertoasema tulee olemaan erittäin moderni asema. Uudella Sofian asemalla arviolta 35 000 matkustajan odotetaan nousevan metroon ja poistuvan siitä päivittäin, mikä tekee Sofiasta tärkeän keskuksen Södermalmilla. Asema sijaitsee 100 metriä maan alla, ja kahdeksan suurta pikahissiä kuljettaa matkustajat laiturille ja laiturilta pois 30 sekunnissa, mikä on  ainutlaatuinen ratkaisu Tukholman metrossa.

Matkustajien matkan sujuvuuden voittamiseksi useilla uusilla asemilla on laiturin ja lippuhallin välillä vain yksi hissi. Tämä on yleistä metrojärjestelmissä suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa. Sofian metropsyäkin hissin matka tulee kestämään vain 20–30 sekunttia. Paljon nopeampi kuin liukuportaissa samassa syvyydessä.

Tungosta

Luultavsti tämä henkilö on tanskalainen, tai Tankasssa asuva maahanmuuttaja,  joka puhuu tällä videolla. Mutta siihen saa kaiketi suomalaisen tekstin.

Tukholman ruuhkavero (trängselskatt) on maksu vuodesta 2007 lähtien, joka peritään autolla ajettaessa keskustassa ja Essingeleden-moottoritiellä. Ruuhka-aikoina käytössä oleva maksu koskee autoja, jotka tulevat tai lähtevät Tukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana. Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. 

Tukholman seudun asukkaat hyväksyivät vuonna 2006 pidetyssä äänestyksessä ruuhkaverojen vakinaistamisen. Maksuja kokeiltiin samana vuonna ja tulokset ylittivät ennakko-odotukset: autoilu väheni ja ilman laatu parani kaupungin keskustassa.

Maksu peritään automaattisesti, kun ajat maksuaseman ohi ruuhka-aikaan ja se koskee myös ulkomaisia rekisterikilpiä. Maksun suuruus vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan, enimmäismäärä on 135 SEK päivässä. 

Automatisoitu järjestelmä: Kamera tunnistaa ajoneuvon rekisterikilven maksuaseman kohdalla ja lähettää laskun automaattisesti ajoneuvon omistajalle.

Maksu riippuu kellonajasta ja vuodenajasta. Se voi olla 9–35 SEK  tai 11–45 SEK per ohitus. Päivittäinen enimmäismaksu on 135 SEK. Maksu ei koske heinäkuuta, paitsi ensimmäisiä viittä arkipäivää. Vapaapäiviä ja niiden aattoja ei myöskään veloiteta.

Ulkomaille rekisteröityjen ajoneuvojen laskut toimitetaan Epass24-palvelun kautta ja ne veloitetaan useimmiten kuukausittain. 

 

Tukholmaa ei voi enää kutsua kaupungiksi vaan se on kunta.  Tukholma on rakennettu 14 suuremmalle saarelle, joitten välissä on 57 siltaa. Liikenne on aika ajoittain kaoottista koska määrttyinä alkoina kaikki haluavat ajaa samoille silloille päästäkseen töihin tai töitten jälkeen kotiin. Tunnelbana/Metro on siis ollut ehdottoman tärkeä Tukholman liikenteessä. Tukholmassa on 101 metroasemaa ja uusia on rakenteilla. Noin miljoon matkustajaa on päivittäin Tukholman metroliiksetesssä.

Gråmunkeholmen

Luostari Gråmunkeholmenilla vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. 

Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. 

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. Suosittelen vierailua kirkossa!

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmenin saarella on olut monta niemä, kuten Kidaskär, Gråbrödraholme ja Gråmunkeholmen on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet  valtasivat saaren. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona. Nykyään palastissa sijaitsee Svea hovrätt, siis Svean hovioikus.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia luostareita ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. 

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaita on kolme, yksi Strokyrkanin kirkossa Gmala stanissa, toinen Historiallisessa museossa ja tämä kolmas (kuvassa yllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa. Tämä patsas on historiallisesti arvokas koska se symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi on joutunut sotimaan kymmenen kertaa Venäjän kanssa ja kymmenen kertaa Tanskan kanssa ja silti onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä. Ruotsi on maa mikä on sotinut eniten koko maapallolla. 

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 metriä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanista on nykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbron ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi"/ampiaisen vyötäröksi.  Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östra gynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935. Kurckin suku on suomalaist aatelissukua.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä.

Pimeydessä vaellamme

Tukholman synkimmät kuukaudet ovat marras-ja joulukuu. Tätä ei millään kestä. Kyllä se tammikuussa jonkin verran  hellittää. Aurinko ei näyttäydy noin kolmeen kukauteen ja vettä sataa usein. Täältä pitäisi päästä valoisemmalle alueelle, jos vaan kunto kestää...

Ja sitten vielä tämä uusi Slussen kuvattuna 4 kuukautta sitten. Ei se aurinko silloinkaan paistanut.

Uudesta Slussenista ollaan monta mieltä. Meidän perheessä ei siitä kukaan ole erityisemmin tykännyt. Remontti ei tosin ole vielä valmis.

Tukholman uuden Slussenin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuosina 2027–2028. Koko remontti tule maksamaam noin 21 miljardia kruunua=2 miljradia €, mahdollisesti enempikin.

Hankkeeseen, johon kuuluu uusi liikenneympyrä, jalankulku- ja pyöräilysilta sekä sulku, on tehty viivästyksiä ja budjettia on kasvatettu merkittävästi. Uudet osat, kuten Vattentorget ja Mälartrappan, on jo avattu yleisölle. Vattentorget tulee toimimaan kohtauspaikkana. Onneksi siihen on tehty kaiteet, jotta ei humalaiset putoa mereen. Tai noh, tämä alue on osaksi Saltsjöta= Itämerta ja osaksi Mälaren järveä. Tukholmassa nimitetään  Itämerta nimellä Suolameri=Saltsjö.

Jälleenrakennustyöt tehdään turvallisemman ja houkuttelevamman kohtaamispaikan luomiseksi ja samalla Mälaren-järven veden tyhjennyskapasiteettia parannetaan merkittävästi, mikä vähentää Mälare järven tulvariskiä ja turvaa juomaveden noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Norra Slusskajenin alla kulkee kaloille tarkoitettu 'kävelyreitti'. Vanha Nils Ericsonin sulkukanava on muutettu siten, että 'heikot kala uimarit voivat kävellä' Mälaren-järven ja Saltsjön välillä. Kalojen uintimatka on koristeltu erikokoisilla kivillä, jotta kalat voivat pysähtyä tyynessä vedessä ja levätä tarvittaessa. Munkbrokajenissa on kala-TV, josta voi katsella ohi uivia kaloja.

Mälaren järven alueella viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että merenpinnan nousua kompensoi nykyinen nopeampi maankohoaminen.

Tästä Slusseinn perusremonttista puhuttiin jo silloin vuonna 1970 kun me muutettiin Tukholmaan, enkä ole uskonut että tätä remonttia tullaan tekemään minun elinaikanani, mutta toisin kävi.