Gamla stan

Tyypillinen sumuinen ja pimeähkö talvipäivä Gamla stanissa

En ole tehnyt Gamla stanista postausta, vaan useampia erillisiä postauksia. Syy siihen on se että Gamla stania on hankala käsitellä kokonaisuutena. Postauksesta tulisi julmetun pitkä. Mutta ajattelin kuitenkin tehdä lyhyen historallisen postauksen Gamla stanista, sillä Gamla stanistahan Tukholma syntyi 1200-luvun keskivaiheessa.

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesiväylien hallintaan. Mälaren-järven pohjoisrannan rikkaalla maaseudulla olivat toistuvasti käyneet ryöstelevät merenkulkijat, jotka luultavasti tulivat nykyisen Viron ja Karjalan alueelta.

Ruotsin hallitsija Birger Jarl (1248-1266) perusti Tukholman 1200-luvun puolivälissä, mutta vasta 1600-luvulla kaupungista tuli tärkeä rooli Ruotsin pääkaupunkina. Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä on Birger-jaarli.

Alkuperäinen  Tuskholman keskusta koostui Stadsholmenin saaresta sekä Riddarholmenin, Helgeandsholmenin ja Strömsborgin saaresta.

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas ja Kristian II (=Tanskan kuningas) halusi saada Ruotsin valtaansa keinolla millä hyväänsä. Kristian valtasi Tukholman ja se tukahdutettiin vastarinnalla mikä johti Tukholman verilöylyyn. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut kymmenen sotaa myös Venäjää vastaan. Ja silti Ruotsi on pysynyt itsenäisenä. Ruotsin on historian kirjoissa  Ruotsi on se maa, mikä on sotinut eniten maapallolla.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1200-luvulla alkoi melkin koko maassa olla yhteiset lait. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille. 

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 asukasta, joista suuri osa oli saksalaisaia kauppiaita. Joukossa oli myös pappeja ja aatelisia.

Tukholmanin kuninkaallinen palatsi

Tukholman kuninkaanlinna rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1690-luvulla. Nykyinen rakennus on barokkitylinen palatsi, jonka nykyinen suunnittelija Nicodemus Tessin nuorempi (1654-728), joka suunnitteli linnan Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1721.

Kuninkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet linnassa, mutta he ei asu linnassa. Kuningas ja kuningatar asuvat Drottningholmin linnassa, Victoria perheensä kanssa Hagan linnassa ja maatilalla Värmdössä. Carl Fhilip asuu Villa Solbackanissa Drurgårdenin saarella ja Madeleine kuninkaallisilla hevostaleilla.

Kuuluisa ranskalainen arkkitehti Le Corbusier ehdotti Tukholman keskustan radikaalia muutosta vuonna 1933. Hänen suunnitelmansa, joka esiteltiin kilpailussa, tarkoitti, että suuret osat Norrmalmista purettaisiin uusien asuntojen tieltä noin 170 000 asukkaalle.

Vanhan kaupungin länsipuolelle rakennettaisiin viiden metrin korkeuteen moottoritie. Vanha kaupunki säilytettäisiin osittain, mutta monet historialliset rakennukset olivat uhattuina. Onneksi tukholmalaiset eivät suostuneet.

Mälartorget, Gamla stanin metroasema

Tässä Mälartorgetilla sijaitsee Gamla stanin metroasema. Busseja pysähtyy Riddarhustorgetilla, bussit 2, 3 ja 53, Mälartorgetilla  samat bussit kuin edellä, sekä Kornhamnstorgetilla pysähtyy bussi 53 ja Slottsbackenilla Tukholman linnan luona bussit 2, 57, 76, 96, 191, 192, 193, 194 ja 195.

Vanha kaupunki syntyi 1200-luvun puolivälissä Birgerin jaarli toimesta, kun hän linnoitti Stadsholmenin valvoakseen Mälaren-järven sisäänkäyntiä. Keskiaikainen keskusta, joka tunnetaan nykyään nimellä Gamla stan, oli alun perin linnoitettu alue, joka kehittyi keskiajalla kaupunginmuurien ja sataman myötä.

Jaarli  oli vanha skandinaavinen arvonimi. Ruotsissa jaarli-termi lienee 1100-luvulla vakiintunut valtakunnan toiseksi korkea-arvoisimman henkilön arvonimeksi, joka kulki Bjälbo-suvussa, mihin Birger Jarlikin kuului.

Keskiajalla kaupunki kasvoi, ja sen suojelemiseksi rakennettiin kaupunginmuuri. Alkuperäinen kivimuuri parannettiin 1300-luvulla korkeammaksi ja vahvemmaksi tiilimuuriksi. Lisäksi vedessä oli tukkikasa, joka toimi lisäsuojana.

Aluetta kutsuttiin nimellä "Staden Mellan Broarna" (Siltojen välinen kaupunki) vuosina 1926–1980. Vasta vuonna 1980 sille annettiin nimi "Gamla stan" (Vanha kaupunki).

Nykyään Gamla stan on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista ja suosittu matkailukohde. Monet vanhimmista jäljellä olevista rakennuksista ja kaduista ovat peräisin keskiajalta.

Järntorget

Gamla stanissa sijaitsee jotkut kaupungin vanhimmista ravintoloista, kaupoista ja tavernoista sijaitsevat Kuninkaan linnan ympäröivillä alueilla. Tämä ei tarkoita, että aika olisi pysähtynyt. Gamla stanissa sijaitsee jotkut Tukholman innovatiivisimmista keittiöistä ja baareista. Gamla stan on vilkas kaupunginosa missä asuu noin 3000 asukasta ja missä noin 10 000 käy töissä.Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. 

Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietenkin nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, Vanhakaupunki saattaa vaikuttaa turistiselta. Mutta astu sisään johonkin kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Mårten Trotzigs gränd, Tukholman kapein kuja

Tiiviisti rakennettu Gamla Stan on saari, jossa on mukulakivikatuja ja värikkäitä rakennuksia 1600- ja 1700-luvuilta. Täällä sijaitsevat keskiaikainen Storkyrkan kirkko ja kuninkaallinen palatsi, joka on kuninkaallisen perheen virallinen asuinpaikka. Eikä he enää silti asu linnassa. 

Viihtyisät ravintolat tarjoilevat perinteistä ja uutta kotiruokaa, ja vanhanaikaisten pubien välissä on tyylikkäitä cocktailbaareja. Riddarholmenin naapurisaarella sijaitsee kuningashuoneen oma kirkko,  Riddarholmskyrka, mikä kuluu turisten pakollisiin käyntipaikkoihin. Suosittelen!

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Sankta Gertruds kyrka, Prästgatan 29

Sankta Gertudin kirkko Gamla stanissa on saksalaisten kirkko. Kirkko on yksi Tukholman kauneimmista kirkoista. Gamla stanissa sijaitsee myös suomalainen kirkko.

Suomalainen kirkko, kuninkaan linnan vieressä

Gamla stanissa on vain kolme kirkkoa, Storkyrkan, Sankta Gertruds kyrka ja Suomalainen kirkko.

Saksalaisten merkitys Gamla stanille ja koko Tukholmalle on ollut merkittävä. He asettuivat asumaan Gamla staniin kauppiaina, käsityöläisinä ja Tukholman asukkaina keskiajalta ajassa eteenpäin. Ruotsalaisten ja saksalaisten välillä ei aina vallinnut rauhanomainen ilmapiiri, mutta saksalaisten ammattitaidon ansiosta kaupunki kehittyi. 

Alueen valtuusto koostui puolet ruotsalaisista ja puolet saksalaisista, mutta saksalaisille annettiin pian oikeus perustaa oma seurakuntansa kirkkoineen ja hautausmaineen. Saksalaisen kirkon lisäksi vanhassa kaupungissa on nykyään monia kadunnimiä, jotka muistuttavat saksalaisesta vaikutuksesta.