Jump to content

kaupungintalo

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaupungin (of a city) +‎ talo (house)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑu̯puŋːinˌtɑlo/, [ˈkɑ̝u̯puŋːin̪ˌt̪ɑ̝lo̞]
  • Rhymes: -ɑlo
  • Hyphenation(key): kau‧pungin‧talo

Noun

[edit]

kaupungintalo

  1. city hall, town hall (building that houses the central administrative functions of a city)

Usage notes

[edit]

Declension

[edit]
Inflection of kaupungintalo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kaupungintalo kaupungintalot
genitive kaupungintalon kaupungintalojen
partitive kaupungintaloa kaupungintaloja
illative kaupungintaloon kaupungintaloihin
singular plural
nominative kaupungintalo kaupungintalot
accusative nom. kaupungintalo kaupungintalot
gen. kaupungintalon
genitive kaupungintalon kaupungintalojen
partitive kaupungintaloa kaupungintaloja
inessive kaupungintalossa kaupungintaloissa
elative kaupungintalosta kaupungintaloista
illative kaupungintaloon kaupungintaloihin
adessive kaupungintalolla kaupungintaloilla
ablative kaupungintalolta kaupungintaloilta
allative kaupungintalolle kaupungintaloille
essive kaupungintalona kaupungintaloina
translative kaupungintaloksi kaupungintaloiksi
abessive kaupungintalotta kaupungintaloitta
instructive kaupungintaloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaupungintalo (Kotus type 1/valo, no gradation)

Further reading

[edit]