luovia

Finnish

Etymology 1

luovi +‎ -ia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯ʋiɑˣ/, [ˈluo̞̯ʋiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uoʋiɑ
• Hyphenation^(key): luo‧via

Verb

luovia

1. (nautical) to tack, sail close to the wind
2. (figuratively) to make one's way while avoiding obstacles or difficulties; to navigate a tricky situation

Conjugation

Inflection of luovia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luovin	en luovi	1st sing.	olen luovinut	en ole luovinut
2nd sing.		luovit	et luovi	2nd sing.	olet luovinut	et ole luovinut
3rd sing.		luovii	ei luovi	3rd sing.	on luovinut	ei ole luovinut
1st plur.		luovimme	emme luovi	1st plur.	olemme luovineet	emme ole luovineet
2nd plur.		luovitte	ette luovi	2nd plur.	olette luovineet	ette ole luovineet
3rd plur.		luovivat	eivät luovi	3rd plur.	ovat luovineet	eivät ole luovineet
passive		luovitaan	ei luovita	passive	on luovittu	ei ole luovittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luovin	en luovinut	1st sing.	olin luovinut	en ollut luovinut
2nd sing.		luovit	et luovinut	2nd sing.	olit luovinut	et ollut luovinut
3rd sing.		luovi	ei luovinut	3rd sing.	oli luovinut	ei ollut luovinut
1st plur.		luovimme	emme luovineet	1st plur.	olimme luovineet	emme olleet luovineet
2nd plur.		luovitte	ette luovineet	2nd plur.	olitte luovineet	ette olleet luovineet
3rd plur.		luovivat	eivät luovineet	3rd plur.	olivat luovineet	eivät olleet luovineet
passive		luovittiin	ei luovittu	passive	oli luovittu	ei ollut luovittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luovisin	en luovisi	1st sing.	olisin luovinut	en olisi luovinut
2nd sing.		luovisit	et luovisi	2nd sing.	olisit luovinut	et olisi luovinut
3rd sing.		luovisi	ei luovisi	3rd sing.	olisi luovinut	ei olisi luovinut
1st plur.		luovisimme	emme luovisi	1st plur.	olisimme luovineet	emme olisi luovineet
2nd plur.		luovisitte	ette luovisi	2nd plur.	olisitte luovineet	ette olisi luovineet
3rd plur.		luovisivat	eivät luovisi	3rd plur.	olisivat luovineet	eivät olisi luovineet
passive		luovittaisiin	ei luovittaisi	passive	olisi luovittu	ei olisi luovittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		luovi	älä luovi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		luovikoon	älköön luoviko	3rd sing.	olkoon luovinut	älköön olko luovinut
1st plur.		luovikaamme	älkäämme luoviko	1st plur.	—	—
2nd plur.		luovikaa	älkää luoviko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		luovikoot	älkööt luoviko	3rd plur.	olkoot luovineet	älkööt olko luovineet
passive		luovittakoon	älköön luovittako	passive	olkoon luovittu	älköön olko luovittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luovinen	en luovine	1st sing.	lienen luovinut	en liene luovinut
2nd sing.		luovinet	et luovine	2nd sing.	lienet luovinut	et liene luovinut
3rd sing.		luovinee	ei luovine	3rd sing.	lienee luovinut	ei liene luovinut
1st plur.		luovinemme	emme luovine	1st plur.	lienemme luovineet	emme liene luovineet
2nd plur.		luovinette	ette luovine	2nd plur.	lienette luovineet	ette liene luovineet
3rd plur.		luovinevat	eivät luovine	3rd plur.	lienevät luovineet	eivät liene luovineet
passive		luovittaneen	ei luovittane	passive	lienee luovittu	ei liene luovittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		luovia		present	luoviva	luovittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luoviakseni luoviaksemme 2nd luoviaksesi luoviaksenne 3rd luoviakseen luoviaksensa		past	luovinut	luovittu
2nd	inessive2	luoviessa	luovittaessa	agent4	luovima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st luoviessani luoviessamme 2nd luoviessasi luoviessanne 3rd luoviessaan luoviessansa		negative	luovimaton
	instructive	luovien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	luovimassa	—
	elative	luovimasta	—
	illative	luovimaan	—
	adessive	luovimalla	—
	abessive	luovimatta	—
	instructive	luoviman	luovittaman
4th3	verbal noun	luoviminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luovimaisillani luovimaisillamme 2nd luovimaisillasi luovimaisillanne 3rd luovimaisillaan luovimaisillansa

Synonyms

• kryssata, kryssiä

Further reading

• “luovia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯ʋiɑ/, [ˈluo̞̯ʋiɑ̝]
• Rhymes: -uoʋiɑ
• Hyphenation^(key): luo‧via

Verb

luovia

1. partitive plural of luova