helma
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- paidan, hameen tms. vaatekappaleen tai muun alaosa (myös kuvaannollisesti)
- Lapset roikkuivat äitinsä helmoissa.
- Pitkätakki on tavallisesti helmastaan halki.
- Auton helmat olivat lommoilla.
- Poika pakeni ja kätkeytyi metsän helmaan, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhelmɑ/
- tavutus: hel‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | helma | helmat |
| genetiivi | helman | helmojen (helmain) |
| partitiivi | helmaa | helmoja |
| akkusatiivi | helma; helman |
helmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | helmassa | helmoissa |
| elatiivi | helmasta | helmoista |
| illatiivi | helmaan | helmoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | helmalla | helmoilla |
| ablatiivi | helmalta | helmoilta |
| allatiivi | helmalle | helmoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | helmana | helmoina |
| translatiivi | helmaksi | helmoiksi |
| abessiivi | helmatta | helmoitta |
| instruktiivi | – | helmoin |
| komitatiivi | – | helmoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | helma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hameenhelma, helmalauta, helmapelti, helmasynti, hienohelma, kellohelma, paidanhelma, rimpsuhelma
Aiheesta muualla
[muokkaa]- helma Kielitoimiston sanakirjassa
- helma Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9