Siirry sisältöön

yrtti

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Yrtti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Yrtti

Substantiivi

[muokkaa]

yrtti (5-C)[1]

  1. ruohomainen maustevihannes
  2. (slangia) marihuana, eräs kannabiksen muoto

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈyrt̪ːi/
  • tavutus: yrt‧ti

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yrtti yrtit
genetiivi yrtin yrttien
(yrttein)
partitiivi yrttiä yrttejä
akkusatiivi yrtti;
yrtin
yrtit
sisäpaikallissijat
inessiivi yrtissä yrteissä
elatiivi yrtistä yrteistä
illatiivi yrttiin yrtteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yrtillä yrteillä
ablatiivi yrtiltä yrteiltä
allatiivi yrtille yrteille
muut sijamuodot
essiivi yrttinä yrtteinä
translatiivi yrtiksi yrteiksi
abessiivi yrtittä yrteittä
instruktiivi yrtein
komitatiivi yrtteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yrti-
vahva vartalo yrtti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hopeayrtti, kiviyrtti, käärmeenpistonyrtti, lääkeyrtti, mausteyrtti, pietaryrtti, rantayrtti, raunioyrtti, silkkiyrtti, suopayrtti, tesmayrtti, yrttikastike, yrttilikööri, yrttimauste, yrttisampoo, yrttisuola, yrttitarha, yrttitee, yrttiuute

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • yrtti Kielitoimiston sanakirjassa
  • yrtti Tieteen termipankissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C