Ero sivun ”Raivaajapatsas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muot.
+ valokuva
Rivi 1: Rivi 1:
'''Raivaajapatsas''' on yleisnimi [[Suomi|Suomen]] maanraivaajien kunniaksi pystytetyille näköispatsaille, joissa on tyypillisesti kuvattuna [[suokuokka|suokuokalla]] suota raivaava mies. Suomessa on useilla paikkakunnilla eri taiteilijoiden veistämiä raivaajapatsaita.
'''Raivaajapatsas''' on yleisnimi [[Suomi|Suomen]] maanraivaajien kunniaksi pystytetyille näköispatsaille, joissa on tyypillisesti kuvattuna [[suokuokka|suokuokalla]] suota raivaava mies. Suomessa on useilla paikkakunnilla eri taiteilijoiden veistämiä raivaajapatsaita.
[[Tiedosto:Raivaajapatsas by Kalervo Kallio.JPG|thumb|upright|[[Kalervo Kallio]]: [[Raivaajapatsas (Kalervo Kallio)|Raivaajapatsas]], [[Urjala]], 1949.]]

Suomessa [[Uudisraivaus|raivattiin]] erittäin paljon maata [[1920]]- ja [[1930]]-luvulla melko koneellistumattomin menetelmin. Patsaita ryhdyttiin pystyttämään 1940-luvulla siirtoväen tarvitseman maanraivaamisen ja lisämaiden raivaamisen kunniaksi. Joistakin raivaajapatsaista tehtiin myös noin 30 senttimetrin korkuisia kipsivaloksia, jota myytiin koteihin.
Suomessa [[Uudisraivaus|raivattiin]] erittäin paljon maata [[1920]]- ja [[1930]]-luvulla melko koneellistumattomin menetelmin. Patsaita ryhdyttiin pystyttämään 1940-luvulla siirtoväen tarvitseman maanraivaamisen ja lisämaiden raivaamisen kunniaksi. Joistakin raivaajapatsaista tehtiin myös noin 30 senttimetrin korkuisia kipsivaloksia, jota myytiin koteihin.



Versio 4. elokuuta 2020 kello 20.54

Raivaajapatsas on yleisnimi Suomen maanraivaajien kunniaksi pystytetyille näköispatsaille, joissa on tyypillisesti kuvattuna suokuokalla suota raivaava mies. Suomessa on useilla paikkakunnilla eri taiteilijoiden veistämiä raivaajapatsaita.

Kalervo Kallio: Raivaajapatsas, Urjala, 1949.

Suomessa raivattiin erittäin paljon maata 1920- ja 1930-luvulla melko koneellistumattomin menetelmin. Patsaita ryhdyttiin pystyttämään 1940-luvulla siirtoväen tarvitseman maanraivaamisen ja lisämaiden raivaamisen kunniaksi. Joistakin raivaajapatsaista tehtiin myös noin 30 senttimetrin korkuisia kipsivaloksia, jota myytiin koteihin.

Raivaajapatsaita

Lähteet

  1. Eduskunnan talot ja taide -esite (PDF) (s. 21) 2017. Helsinki: Suomen eduskunta. Viitattu 21.5.2020.
  2. Wäinö Aaltonen: Henkinen työ, Raivaaja ja Tulevaisuus Turun kaupunki. Viitattu 21.5.2020.
  3. Tervetuloa Veteliin! www.veteli.fi. Vetelin kunta. Viitattu 19.4.2014.
  4. Nähtävyydet ja museot Pöytyän kunta. Viitattu 18.4.2014.
  5. Aarre Aaltonen www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 21.5.2020.
  6. a b c Kalervo Kallio, tilaustyöt ja julkinen taide Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 21.5.2020.
  7. Nähtävää ja koettavaa (pdf) (s.3) Ilmajoki matkailijoille. 2014. Ilmajoen kunta. Viitattu 19.4.2014.
  8. a b c Ensio Seppänen CV Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 21.5.2020.
  9. Jussi Vikainen, tilaustyöt ja julkinen taide www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 19.4.2014.
  10. Kiuruvesi.fi: Nähtävyydet
  11. Raivaajan muistomerkki v. 1987 Heikki Räsäsen kotisivu. Viitattu 21.5.2020.
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.