Ero sivun ”Jyrängönvirta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Heinolan luonto; lisätty Luokka:Heinolan joet HotCat-työkalulla |
+ kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Jyrängönvirta August 2020.jpg|pienoiskuva|Jyrängönvirran ylittävät Heinolan rautatiesilta ja seututien 140 maantiesilta kuvattuna elokuussa 2020.]] |
|||
'''Jyrängönvirta''' on [[Kymijoki|Kymijoen]] [[Heinola]]n kaupungin kohdalla oleva ja erityisesti keskustan siltojen alajuoksun puolella oleva joen osuus. |
'''Jyrängönvirta''' on [[Kymijoki|Kymijoen]] [[Heinola]]n kaupungin kohdalla oleva ja erityisesti keskustan siltojen alajuoksun puolella oleva joen osuus. |
||
| Rivi 4: | Rivi 5: | ||
== Saaria == |
== Saaria == |
||
Koskien välissä on Siltasaari, jonka kautta kulkee [[seututie 140]] ja kevyen liikenteen väylä. Saaren yli johtaa vuonna 1931 valmistunut rautatiesilta. Edelleen käytössä oleva 340 metriä pitkä [[silta]] oli valmistuttuaan |
Koskien välissä on Siltasaari, jonka kautta kulkee [[seututie 140]] ja kevyen liikenteen väylä. Saaren yli johtaa vuonna 1931 valmistunut rautatiesilta. Edelleen käytössä oleva 340 metriä pitkä [[silta]] oli valmistuttuaan Suomen pisin.{{selvennä|Pisin silta vai rautatiesilta?}} Siltasaaressa on kesäisin [[kahvila]]. Myös virralla [[Urheilukalastus|kalastaminen]] on mahdollista. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] rautatiesilta ja silloinen maantiesilta yritettiin tuhota lentokoneista pommittamalla tässä kuitenkaan onnistumatta. Sen sijaan aivan sillan vieressä Siltasaaressa ollut isohko rakennus tuhoutui täysosumasta. |
||
Puoli kilometriä silloilta alavirtaan on Koskensaaren kärki, jonka koillispuolitse Kymijoen pääuoma kulkee. Koskensaaren lounaispuolella saareen johtavassa Penikkasillaksi nimetyssä pengertiessä on pieni silta varmistamassa veden virtauksen myös saaren toiselta puolelta. Vajaan kilometrin pituisessa Koskensaaressa on luontopolku nuotiopaikkoineen ja laavuineen. |
Puoli kilometriä silloilta alavirtaan on Koskensaaren kärki, jonka koillispuolitse Kymijoen pääuoma kulkee. Koskensaaren lounaispuolella saareen johtavassa Penikkasillaksi nimetyssä pengertiessä on pieni silta varmistamassa veden virtauksen myös saaren toiselta puolelta. Vajaan kilometrin pituisessa Koskensaaressa on luontopolku nuotiopaikkoineen ja laavuineen. |
||
Versio 31. elokuuta 2020 kello 14.49
Jyrängönvirta on Kymijoen Heinolan kaupungin kohdalla oleva ja erityisesti keskustan siltojen alajuoksun puolella oleva joen osuus.
Siltojen alla olevat kaksi koskea ovat Jyrängön kosket: Isokoski ja Pikkukoski. Matala Pikkukoski on perimätiedon mukaan kaivettu ihmisvoimin. Vuolas ja syvä isompi koski on Kymijoen luonnollinen ikivanha kulkureitti.
Saaria
Koskien välissä on Siltasaari, jonka kautta kulkee seututie 140 ja kevyen liikenteen väylä. Saaren yli johtaa vuonna 1931 valmistunut rautatiesilta. Edelleen käytössä oleva 340 metriä pitkä silta oli valmistuttuaan Suomen pisin. Siltasaaressa on kesäisin kahvila. Myös virralla kalastaminen on mahdollista. Jatkosodassa rautatiesilta ja silloinen maantiesilta yritettiin tuhota lentokoneista pommittamalla tässä kuitenkaan onnistumatta. Sen sijaan aivan sillan vieressä Siltasaaressa ollut isohko rakennus tuhoutui täysosumasta.
Puoli kilometriä silloilta alavirtaan on Koskensaaren kärki, jonka koillispuolitse Kymijoen pääuoma kulkee. Koskensaaren lounaispuolella saareen johtavassa Penikkasillaksi nimetyssä pengertiessä on pieni silta varmistamassa veden virtauksen myös saaren toiselta puolelta. Vajaan kilometrin pituisessa Koskensaaressa on luontopolku nuotiopaikkoineen ja laavuineen.
Muuta
Jyrängönvirta siltoineen on ollut taustana ja tapahtumapaikkana muutamissa elokuvissa. Näistä tunnetuin lienee Risto Jarvan ohjaama Jäniksen vuosi vuodelta 1977. Jyrängönvirran eteläpuolella on Jyrängön kaupunginosa.