Charlie Gardiner
| Charlie Gardiner | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. joulukuuta 1904 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 13. kesäkuuta 1934 (29 vuotta) Winnipeg, Manitoba, Kanada |
| Kansalaisuus |
|
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Chuck |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | oikea |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 80 kg |
| Sarja | NHL |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1927–1934 |
| Seurat | Chicago Black Hawks (NHL) |
| Hockey Hall of Fame | |
|
1945 |
|
Charles Robert "Chuck" Gardiner (31. joulukuuta 1904 Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta – 13. kesäkuuta 1934 Winnipeg, Kanada) oli kanadalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelasi NHL-joukkue Chicago Black Hawksissa 1927–1934. Hän voitti urallaan kahdesti Vezina Trophyn liigan parhaana maalivahtina, ja viimeisellä kaudellaan hän oli voittamassa Stanley Cupia joukkueensa kapteenina. Gardiner oli pelannut finaaleissa pahasti sairastuneena, ja hän kuoli pian mestaruuden jälkeen sairauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Gardineria pidetään NHL:n alkuaikojen parhaimpiin kuuluvana maalivahtina, ja hänet on valittu muun muassa Hockey Hall of Fameen.
Nuoruus ja junioriura
Gardiner syntyi Edinburghissa vuonna 1904. Hän muutti perheensä mukana seitsemänvuotiaana Kanadan Winnipegiin.[1]
Charlie Gardiner aloitti Kanadassa jääkiekon. Hänet laitettiin maalivahdiksi, sillä hän oli oppinut luistelemaan vasta kahdeksanvuotiaana ja oli monia muita pelaajia hitaampi.[2] Gardiner pelasi 1921–1924 manitobalaisessa MJHL-junioriliigassa Winnipeg Tigersin joukkueessa.[3]
Ura
Amatööreistä NHL:ään
Gardiner pääsi syksyllä 1924 amatöörijoukkue Selkirk Fishermenin miesten joukkueeseen. Hän pelasi kauden aikana kaksi nollapelia ja päästi vain 1,83 maalia ottelua kohden. Seuraavaksi kaudeksi Gardiner siirtyi kovempitasoisemmassa sarjassa pelaavaan Winnipeg Maroonsiin, jota hän edusti kahden kauden aikana 74 runkosarja- ja 8 pudotuspeliottelussa.[1]
NHL-joukkue Chicago Black Hawks teki sopimuksen Gardinerin kanssa kaudeksi 1927–1928. Hänen piti alkujaan olla Hughie Lehmanin kakkosmaalivahtina, mutta hän vei nopeasti paikan Lehmanilta. Gardiner päästi huonosti pelanneessa joukkueessa 2,85 maalia ottelua kohden.[1] Vaikka Black Hawks oli kauden 1928–1929 aikana surkea ja voitti seitsemän 48 ottelusta, Gardiner päästi vain 1,85 maalia ottelua kohden.[4] Hän piti kauden aikan myös viisi nollapeliä.[1]
Gardiner oli tärkeässä roolissa, kun Black Hawksin peli alkoi kehittyä kauden 1929–1930 aikana. Kaudella 1930–1931 Gardiner torjui eniten nollapelejä koko sarjassa, 12. Hänet valittiin kauden päätteeksi NHL:n tähdistökentälliseen. Seuraavalla kaudella hän sai lisäksi Vezina Trophyn.[1]
Viimeinen kausi: Stanley Cup ja kuolema
Gardiner tunnettiin hyvän maalivahtipelinsä lisäksi taidoistaan neuvoa muita pelaajia kentällä. Tämän ansiosta hänet valittiinkin kaudeksi 1933–1934 Black Hawksin kapteeniksi.[1] Black Hawks pääsi pudotuspeleihin, mutta joukkue ei kuulunut kuitenkaan sarjan suosikkeihin. Se oli tehnyt runkosarjassa vain 88 maalia 48 ottelussa. Black Hawks voitti kuitenkin Stanley Cup -finaaleissa Detroit Red Wingsin. Voiton keskeisin tekijä oli Gardinerin maalivahtipeli. Hän voitti kauden päätteeksi toisen Vezina Trophynsä.[5]
Gardiner oli kärsinyt kauden 1933–1934 aikana pitkään risatulehduksesta, joka aiheutti hänelle pahoja kipuja.[4] Palattuaan kotiin Winnipegiin Stanley Cup -voiton jälkeen hän ajautui 13. kesäkuuta 1934 koomaan ja kuoli tulehduksen aiheuttamaan aivoverenvuotoon.[5]
Gardiner pelasi vain seitsemän kautta NHL:ssä. Hän päästi vain 2,02 maalia ottelua kohden pelaamissaan 316 runkosarjaottelussa. Nollapelejä hänellä oli runkosarja- ja pudotuspelit yhteenlaskettuna 47.[6]
Pelityyli
Gardiner oli nopea maalivahti, ja sekä hänen kätensä että jalkansa liikkuivat nopeasti. Vastapuolen pelaajat onnistuivat hyvin harvoin yllättämään häntä. Gardiner oli saanut uransa alussa hyökkääjätähti Duke Keatsilta oppia ymmärtämään hyökkääjiä, minkä ansiosta Gardiner osasi hyvin ennakoida hyökkääjien liikkeitä läpiajotilanteissa.[1]
Gardiner oli todella kova kilpailija, ja hän saattoi joskus jopa syöksyä pelaajien keskelle kiekon napatakseen.[1]
Tunnustukset
Gardinerin ura jäi lyhyeksi, mutta häntä pidetään NHL:n alkuaikojen parhaimpiin kuuluvana maalivahtina.[1] The Hockey News -lehti arvosti hänet vuonna 1998 jääkiekon historian 76:nneksi parhaaksi pelaajaksi. Gardiner on valittu lisäksi useisiin kanadalaisiin urheilun kunniagallerioihin. Hänet on valittu Hockey Hall of Fameen, Canada’s Sports Hall of Fameen, Manitoba Sports Hall of Fameen ja Manitoba Hockey Hall of Fameen.[7]
Saavutusluettelo
- NHL:n ykköstähdistössä 1931, 1932, 1934[3]
- Vezina Trophy 1932, 1934 (paras maalivahti)[3]
- NHL:n kakkostähdistössä 1933 [3]
- Chicago Blackhawksin kapteeni 1933–1934[1]
- 1934 Stanley Cup[1]
- Hockey Hall of Fameen 1945[1]
- 1998 sijalla 76 The Hockey News -lehden 100 suurimman NHL-pelaajan listalla[7]
- Canada’s Sports Hall of Famessa[7]
- Manitoba Sports Hall of Fame and Museumissa[7]
- Manitoba Hockey Hall of Famessa.[7]
Tilastot
| Runkosarja[3] | Pudotuspelit[3] | Palkinnot | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | V | H | T | NP | PMK | O | V | H | T | NP | PMK | ||||||||||||
| 1927–1928 | Chicago Black Hawks | NHL | 40 | 6 | 32 | 2 | 3 | 2,83 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 1928–1929 | Chicago Black Hawks | NHL | 44 | 7 | 29 | 8 | 5 | 1,85 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 1929–1930 | Chicago Black Hawks | NHL | 44 | 21 | 18 | 5 | 3 | 2,42 | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1,05 | ||||||||||||
| 1930–1931 | Chicago Black Hawks | NHL | 44 | 24 | 17 | 3 | 12 | 1,73 | 9 | 5 | 3 | 1 | 2 | 1,32 | ||||||||||||
| 1931–1932 | Chicago Black Hawks | NHL | 48 | 18 | 19 | 11 | 4 | 1,85 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 3,00 | ||||||||||||
| 1932–1933 | Chicago Black Hawks | NHL | 48 | 16 | 20 | 12 | 5 | 2,01 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 1933–1934 | Chicago Black Hawks | NHL | 48 | 20 | 17 | 11 | 10 | 1,63 | 8 | 6 | 1 | 1 | 2 | 1,33 | ||||||||||||
| NHL Yhteensä | 316 | 112 | 152 | 52 | 42 | 2,02 | 21 | 12 | 6 | 3 | 5 | 1,43 | ||||||||||||||
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l Biography Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Wicks, Kevin: Who's British in American Sports? BBC America. New Video Channel America, LLC. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Career Statistics Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Verdi, Bob: The Verdict: Gardiner gone but not forgotten in fascinating new book Chicagoblackhawks.com. 11.2.2010. Chicago Blackhawks. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Mitchell, Fred: Goalie who lifted Blackhawks to 1934 Stanley Cup died two months later Chicago Tribune. 6.6.2015. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Charles Gardiner Manitoba Sports Hall of Fame. Viitattu 11.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Blevins, Dave: The Sports Hall of Fame Encyclopedia, s. 337. Lanham, Maryland: Scarecrow Press, Inc, 2012. ISBN 978-0-8108-6130-5 Google-kirjat (viitattu 11.2.2017).
Aiheesta muualla
| Edeltäjä: Roy Worters Tiny Thompson |
Vezina Trophyn voittaja 1932 1934 |
Seuraaja: Tiny Thompson Lorne Chabot |