Lähdekoodi sivulle Stadin slangi

[[Kuva:Helsingfors (Helsinki) Le Quai (1890-1900).jpg|thumb|250px|Helsinkiä 1890-luvulla.]]

'''Stadin slangi''' tai '''Helsingin slangi''' on [[Helsinki|Helsingissä]] 1890-luvulla syntynyt [[puhekieli]]. Se juontaa juurensa [[Helsinki|Helsingin]] keskikaupungilla puhutusta [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] koulupoikien slangista. Helsingin 1800-luvun lopulla nopeasti kasvanut [[Proletariaatti|työväenluokka]] oli pääosin yksikielisesti joko [[Suomen kieli|suomen]]- tai ruotsinkielistä ja siksi sille kehittyi viestintävälineeksi yhteinen slangisanasto ja [[Hybridikieli|sekakieli]]. Suomenkielisen enemmistön kasvettua sotien jälkeen 1940-luvulla slangi lakkasi olemasta eri äidinkieltä puhuvien yhteinen viestintäväline ja se eriytyi selvemmin ruotsalaiseksi ja suomalaiseksi nuorisokieleksi, jotka molemmat alkoivat saada vaikutteita myös [[Englannin kieli|englannin kielestä]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Max Engman|Nimeke=Kielikysymys|Vuosi=2018|Sivu=286–289|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>

Slangi leimaantui alusta alkaen vahvasti katupoikien ja syntyperäisten helsinkiläisten kieleksi. Kieltä halveksuttiin erityisesti siksi, että se yhdistettiin alaluokkaan ja kansallisuuden vähättelyyn.<ref name=":0" />

Stadin slangilla on yhtäläisyyksiä niin sanottuihin [[pidgin]]- tai [[Kreolikieli|kreolikieliin]], jotka syntyvät helpottamaan viestintää monikielisessä ympäristössä.<ref name=":0" />

== Historia ==
Helsingin slangin synnyn voi ajoittaa 1890-luvulle toisaalta kaupungin koulupoikien ja [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaiden]] piiriin, toisaalta alempien yhteiskuntaluokkien nuorisojengeihin, niin sanottuihin [[Sakilaiset|sakeihin]]. Slangissa ruotsinkielisten koulupoikien slangisanasto kehittyi siten, että sanastoa voitiin käyttää niin suomen kuin ruotsin kielillä. Näiltä juurilta slangi kävi useita eri vaiheita ja levisi paljon suuremman ryhmän keskuuteen.<ref name=":0" />

Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. Se säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle saakka. 1950-luvulla se muuttui [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisperäisen]] [[populaarikulttuuri|nuorisokulttuurin]] myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri [[alakulttuuri|alakulttuureihin]].<ref name="Uusi-Hallila">{{Verkkoviite | Osoite=http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/index.php | Nimeke=Kieli ja identiteetti. [on-line] | Tekijä=Uusi-Hallila, Tuula | Julkaisu=SKS verkko-oppimateriaalit | Ajankohta=2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=16.6.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20160213043932/http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/index.php | arkistoitu=13.2.2016 }}</ref>

== Sanasto ja puhetyyli ==
Vanhalle Helsingin slangille olivat luonteenomaisia ruotsinkielisten puhujien kieleen hyvin sopineet äänteet, jotka olivat suomenkielisille vieraita ei-suomalaisia äänteitä, konsonanttiyhdistelmiä tai vokaaliyhdistelmiä. Suomalaiset slanginpuhujat käyttivät suomalaistuneita muotoja ruotsin sanoista.<ref name=":0" />

Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on [[venäjän kieli|venäjästä]]. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten ''slaafaaminen'' ’nukkuminen’ [[saksan kieli|saksasta]] ja "donna" 'nainen' [[italian kieli|italiasta]]. Uudempi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä<ref name=Uusi-Hallila /> ja 2000-luvulla maahanmuuttajien myötä myös [[Arabian kieli|arabiasta]] ja [[Somalin kieli|somalista]]. Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.

Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihtelivat jonkin verran eri kaupunginosien välillä. Vahvimmat erot olivat [[Pitkäsilta|Pitkänsillan]] eteläpuolella [[Punavuori|Punavuoressa]] (Rööperissä), [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] (Krunikassa) ja pohjoispuolella [[Sörnäinen|Sörnäisissä]] (Sörkassa), [[Kallio (Helsinki)|Kalliossa]] (Bergassa), sekä [[Vallila]]ssa (Valkassa) puhutun slangin välillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Heikki Waris | Nimeke=Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle | Selite=2., tarkistettu painos (1. painokset 1932 ja 1934) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1973 | Tunniste = | Isbn = 951-35-1023-9}}</ref>

==Esimerkki slangista==
Näyte 1930-luvun slangista emeritusprofessori [[Heikki Paunonen|Heikki Paunosen]] slangiarkistosta:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://koti.mbnet.fi/joyhan/K2.html | Nimeke = Stadin slangi | Tekijä = Erkki Kauhanen | Ajankohta = 9.8.2003 | Julkaisupaikka = Slangi.net | Viitattu = 24.5.2010 | arkisto = https://web.archive.org/web/20100203160855/http://koti.mbnet.fi/joyhan/K2.html | arkistoitu = 3.2.2010 }}</ref>

{{sitaatti|Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.}}

==Tunnettuja stadin slangin taitajia==
[[Eero Salola]] julkaisi jo 1920-luvulla slangijuttukirjan ''Ilman fritsaria''. Uudelleen slangin toi kirjallisuuteen [[Pentti Saarikoski]] kääntämällä alkujaan englanniksi kirjoitetun romaanin ''[[Sieppari ruispellossa]]'' suomeksi osittain stadin slangia käyttäen.

Pentti Saarikosken sisarenpoika, kokki [[Sami Garam]], on kääntänyt Stadin slangille useita teoksia, muun muassa [[Aku Ankka]] -sarjakuvakokoelman ''Rotsi on mut byysat puuttuu'' ja [[Aleksis Kivi|Kiven]] ''[[Seitsemän veljestä]]'' (''Seittemän broidii''). Muita tunnettuja slangin taitajia ovat muun muassa [[Arvo Turtiainen]], [[Klaus Bremer]], [[Tuomari Nurmio]], [[Remu Aaltonen]] ja [[Jussi Raittinen]]. Tunnetuksi on tullut myös [[Georg Malmsten]], erityisesti laulunsa ''Stadin kundi'' (1952) ansiosta. Useat [[Rap|räppärit]] käyttävät  myös varsinkin nykyslangia.

Kuuluisa Stadin slangilla kirjoitettu kappale on myös [[Tuomari Nurmio]]n ”Tonnin stiflat”, joka on mukana myös Nurmion kokonaan slangiksi tehdyllä albumilla ''[[Dumari ja Spuget (albumi)|Dumari ja Spuget]]'' (2013).

{{Sitaatti|Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan<br>ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.<br>Snagarilla hodarin mä skruudaan,<br>ja rundaan kohti kulman kuppilaa.}}

==Kirjallisuutta==
===Kaunokirjallisuutta===
*[[Arvo Turtiainen]]: ''Minä paljasjalkainen'', Tammi 1962
*[[Edvard Janzon]]: ''Rundi stadis välil snadis'' (Gummerus, 1997) ISBN 951-20-5231-8
*Edvard Janzon: ''Palsa kanis, litski kalis'' (Gummerus, 2002) ISBN 951-20-6092-2
*Edvard Janzon: ''Villi Vallila'' ([[Kesuura]], 2006) ISBN 951-812-112-5
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Sami Garam]]  | Nimeke = Sami Garam heittää kehiin Allu Stemun Seittemän broidii| Vuosi =2003 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = | Isbn = 951-0-28257-X | Kieli = }}

===Sanakirjoja===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta | Nimeke=Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste = | Isbn = 951-0-23239-4}}
*[[Kaarina Karttunen]]: ''Nykyslangin sanakirja'' (WSOY, 1979) ISBN 951-0-09050-6
*[[Juhani Mäkelä]]: ''Stadin snadi slangisanakirja'' &nbsp;(WSOY, 2002, 1. painos 1997) ISBN 951-0-22477-4
*[[Jukka Annala]]: ''Remusanakirja'' (Teos, 2008)
*[[Ulla-Maija Forsberg]]: ''Stadin slangin etymologinen sanakirja'' (Gaudeamus, 2021) ISBN 952-345-102-2 (sisältyy myös verkkojulkaisuun ''[[Suomen etymologinen sanakirja]]'')

===Tutkimuskirjallisuutta===
* Petri Kallio: "How Uralic is Stadin Slangi?" Rogier Blokland & Cornelius Hasselblatt (toim.), ''Language and Identity in the Finno-Ugric World'', s. 176-191. Studia Fenno-Ugrica Groningana 4. Maastricht 2007. ISBN 978-90-423-0315-7  {{en}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Juusela, Kaisu & Nisula, Katariina | Nimeke=Helsinki kieliyhteisönä | Selite=Juhlajulkaisu Heikki Paunosen 60-vuotispäivän kunniaksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos | Vuosi=2006 | Tunniste = | Isbn = 952-10-3348-7}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Vesa Jarva | Otsikko =Old Helsinki slang and language mixing | Julkaisu =Journal of Language Contact  | Ajankohta =2008 | Vuosikerta = | Numero =VARIA 1 | Sivut =52-80 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.academia.edu/6574411/Old_Helsinki_Slang_and_Language_Mixing | www-teksti =Artikelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.9.2014 | Kieli ={{en}}| Lopetusmerkki = }}

===Sarjakuvia===
*Sami Garam: ''Aku Ankka – Rotsi on mut byysat puuttuu'' (2001)
*Sami Garam: ''Snögeli ja seittemän snadii starbuu'' &nbsp;(WSOY, 2001) ISBN 951-0-25703-6
*Sami Garam: ''Jörde-Juge''
*Sami Garam: ''Kessen rehukotsa'' &nbsp;([[Egmont Kustannus|Egmont]], 2005) ISBN 952-469-399-2

===Uskonnollisia===
*[[Olli Seppälä]] (toim.): ''Stadilaisten katkismus'' ([[Kirjapaja]], 2000) ISBN 951-625-676-7
*Olli Seppälä (toim.): ''Luukkaan evankeliumi slangiks skrivattuna'' &nbsp;([[Kirjapaja]], 2001) ISBN 951-625-740-2
*[[Pentti Malaste]]: ''Uusi testamentti stadin slangilla'' (Gummerus, 2001) ISBN 951-20-5828-6

===Muita===
*[[Erkki Johannes Kauhanen]]: ''Slangivisa'' (Tammi, 2002) ISBN 951-31-2533-5
*[[Erkki Mattsson]]: ''Ei se skulaa joka skagaa'' (Edico Oy, 1999) ISBN 951-97542-1-0
*Erkki Mattsson: ''Griinataa kimpassa'' (Edico Oy, 2001) ISBN 951-97542-2-9

==Lähteet==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [http://www.stadinslangi.fi/ Stadin Slangi ry].
* [http://www.urbaanisanakirja.com Urbaani sanakirja].
* [https://journal.fi/virittaja/article/view/40499 Heikki Paunonen : Synonymia Helsingin slangissa. Virittäjä Vol 110 Nro 3/2006, s. 336]

===Artikkeleita===
* Erkki Lyytikäinen: [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003893064.html Kiitos sanoista, rakkaat rajanaapurit]. Helsingin Sanomat 23.6.2000.

{{Suomen murteet}}
[[Luokka:Stadin slangi|*]]