Lähdekoodi sivulle Uskonnottomuus

{{Korjattava|Artikkeli koostuu osittain sekalaisista otsikoista sen sijaan, että se muodostaisi johdonmukaisen kokonaisuuden.}}
{{Uskonnottomuus}}
{{Ateismi}}
'''Uskonnottomuus''' on [[elämänkatsomus]], joka ei ole [[Uskonto|uskonnollinen]]. Sana uskonnoton viittaa asiaan, joka ei perustu uskontoon tai jossa ei ole uskontoa<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 952-5446-11-5}}</ref>.

[[Ajatuksenvapaus]], jonka periaatteet ilmaistaan kansainvälisissä [[ihmisoikeus|ihmisoikeussopimuksissa]], suojaa sekä uskonnottomia että uskonnollisia vakaumuksia.<ref name=":0" /><ref name=":1" />

Suomen [[Valtionkirkko|valtionkirkkojen]] erityisasema kuitenkin syrjii uskonnottomia ja muita uskontokuntia. Siksi muun muassa [[Vapaa-ajattelijain liitto|Vapaa-ajattelijain liiton]] mielestä niillä ei tulisi olla mitään julkisoikeudellista asemaa eikä erioikeuksia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry|Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry|Julkaisupaikka=Tampere|Ajankohta=2009|Julkaisija=Uskomaton.fi|Viitattu=29.6.2009|arkisto=https://web.archive.org/web/20090709094324/http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry|arkistoitu=9.7.2009}}</ref>

== Ajatuksenvapaus==

{{Pääartikkeli|[[Ajatuksenvapaus]]}}

Uskonnotonta vakaumusta suojaa [[ajatuksenvapaus]], jonka periaatteen ilmaisevat kansainväliset [[ihmisoikeus]]sopimukset, kuten [[Ihmisoikeuksien julistus|Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus]] ja [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus]]. Ajatuksen, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus koskee sekä uskonnollisia että uskonnottomia käsityksiä.<ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edu.fi/peruskoulu/et/vapaudet.pdf | Nimeke=Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus | Julkaisija=Edu.fi | Viitattu=20.2.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref><ref name=":1">”Kokonaan eri asia on, vaadimmeko me 'uskonnonvapautta', 'uskonnottomuuden vapautta', 'katsomusvapautta', 'käsitysvapautta' vai 'ajatuksen vapautta'. Tietysti me vaadimme nimenomaan ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä vähiten sekava.” {{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/posthumanismi.htm | Nimeke=Posthumanismi | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Ajankohta=Esitelmä 16.2.2004 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=20.2.2010}}</ref> [[Uskonnonvapaus]] on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>

== Ateismi ==

{{Pääartikkeli|[[Ateismi]]}}
'''Ateismi''' eli '''jumalattomuus''' tarkoittaa uskonnotonta käsitystä, jonka mukaan [[Jumala|jumalia]] tai jumalaa ei ole olemassa.<ref name="esitelma">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm|Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa|Tekijä=Hartikainen, Erkki|Ajankohta=30.10.2003|Julkaisija=Erkki Hartikainen|Viitattu=16.4.2007}}</ref><ref>”ateismi – – jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa[.] Yleensä tätä nimitystä käytetään vain ajattelusta, johon sisältyy jonkinlaisen kannan ottaminen kysymykseen jumaluuden olemassaolosta, vastakohtana agnostismille ja täydelliselle välinpitämättömyydelle uskonnollisista asioista. – – Selvintä olisi käyttää sanaa kaikista käsityksistä, joihin sisältyy se, että jumalolentoja ei ole olemassa.” {{Verkkoviite|Osoite=https://jkorpela.fi/siv/sanata.html#ateismi|Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: ateismi|Tekijä=Korpela, Jukka K.|Viitattu=16.4.2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80|Nimeke=ateismi|Julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Viitattu=16.1.2017}}</ref> Ateismin vastakohta on jumalausko eli [[teismi]].<ref name="niiniluoto 2003/123">Niiniluoto 2003, s. 122.</ref> [[Valistus|Valistuksen]] ja [[Tieteellinen vallankumous|tieteellisen vallankumouksen]] johdosta ateismi voimistui länsimaissa saavuttaen merkittävän yhteiskunnallisen aseman 1900-luvulla [[Ajatuksenvapaus|ajatuksenvapauden]] turvaavan lainsäädännön myötä.<ref name="niiniluoto 2003/123" />

== Ateismin historia ==

{{Pääartikkeli|[[Ateismin historia]]}}

[[Länsimaat|Länsimaista]] uskonnotonta ajattelua tunnetaan muinaisesta [[Intia]]sta ja [[Antiikki|antiikista]] alkaen.<ref name="Otavan">Hakusana vapaa-ajattelu teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Otavan suuri ensyklopedia 19, Turgenev – veriryhmät | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste = | Isbn = 951-1-05082-6}}</ref> Uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti [[kirkko]]on ja sen vaikutukseen yhteiskunnassa ja pyrkii täydelliseen [[Ajatuksenvapaus|uskonnon ja ateismin vapauteen]], on kutsuttu [[vapaa-ajattelu]]ksi<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>. Vapaa-ajattelua kehittivät [[Valistus|valistuksen]] ajan ajattelijat ja sitä ovat edustaneet yleensä [[Ateismi|ateistit]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/><ref name="Otavan"/>

== Uskonnottomien syrjintä ==
{{Pääartikkeli|[[Uskonnottomien syrjintä]]}}

== Sekularismi ==
{{Pääartikkeli|[[Sekularismi]]}}

== Kirkon ja valtion ero ==
{{Pääartikkeli|[[Kirkon ja valtion ero]]}}

== Uskonnottomuus Suomessa ==
{{Pääartikkeli|[[Uskonnottomuus Suomessa]]}}

== Uskonnoton tapakulttuuri ==

{{Pääartikkeli|[[Uskonnoton tapakulttuuri]]}}

Uskonnottomaan tapakulttuuriin kuuluvat elämänkaarijuhlat kuten [[häät]], [[nimiäiset]], [[Uskonnoton aikuistumiskoulutus|aikuistumisjuhla]], [[hautajaiset]] sekä vuotuisjuhlat.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Ihmisyhteisöissä tavalliset [[Kalenteririitti|vuodenaikaisjuhlat]] toistuvat vuodenajoittain, seuraten [[Aurinko|auringon]] asemaa.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21.</ref> Muun muassa [[American Atheists|Amerikan ateistit]] ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: [[kevätpäiväntasaus]]ta ja [[syyspäiväntasaus]]ta sekä [[talvipäivänseisaus]]ta ja [[kesäpäivänseisaus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20100613022254/http://humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | arkistoitu=13.6.2010 }}</ref>

[[Lapsi|Lapsen]] synnyttyä voidaan järjestää [[nimiäiset]], joissa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimiäiset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20111118174221/http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimiäiset/HS20080721SI1KA03v7u | arkistoitu=18.11.2011 }}</ref>. Uskonnottomien järjestöt ovat järjestäneet [[Nuoruus|nuoria]] [[Aikuisuus|aikuisuuteen]] valmistavaa koulutusta 1800-luvulta alkaen.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.</ref> [[Saksa]]lainen aikuistumiskoulu eli [[Jugendweihe]] päätetään juhlalla. Osallistuneille on annettu kunniakirja ja lahja, esimerkiksi rintakoru.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId551406 | Nimeke=Aikuistuminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Norjassa vuonna 2006 noin 17&nbsp;% ikäluokasta kävi humanistisen aikuistumiskoulun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.human.no/templates/Page____221.aspx | Nimeke=Konfirmasjon | Ajankohta=28.1.2004 | Julkaisija=Human-Etisk Forbund | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{no}} }}</ref>

Uskonnottomiin hautajaisiin kuuluu perinteisesti musiikkia, saattopuhe ja kukkatervehdykset.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Saari, Susanna | Otsikko=Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=24.2.2008}}</ref> Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että siinä ei ole uskonnollisia piirteitä kuten ristejä, [[Virsi|virsiä]] eikä uskonnollisia puheita.<ref name="Saarinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja | Nimeke=Muistojuhla ilman uskonrituaaleja | Tekijä=Saarinen, Taina | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=26.3.2009 | Viitattu=16.12.2009}}</ref>[[Kuolinilmoitus|Kuolinilmoituksissa]] uskonnottomien tunnuksia ovat [[Kristinuskon risti|kristillisen ristin]] sijasta muut kuva-aiheet, uskonnottomien ja heidän järjestöjensä omien tunnusten lisäksi esimerkiksi [[Kukka|kukat]] kuten [[kielo]] sekä [[Lintu|linnut]].<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/hautajaisten_viettotavat_monipuolistuvat_2129159.html | Nimeke=Hautajaisten viettotavat monipuolistuvat | Tekijä=Tiittula, Markus | Ajankohta=18.11.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=4.1.2011}}</ref>

== Sekulaari humanismi ==
{{Pääartikkeli|[[Sekulaari humanismi]]}}

[[Sekulaari humanismi]] on nimitys uskonnottomalle [[humanismi]]lle.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste = | Isbn = 951-37-1741-0}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton [[International Humanist and Ethical Union|IHEU]]:n määritelmän mukaan ”humanismi on [[Demokratia|kansanvaltainen]] [[Etiikka|eettinen]] [[Elämänkatsomus|elämänkäsitys]], joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään [[yhteiskunta]]an inhimillisten ja muiden luonnollisten [[arvo]]jen sekä inhimillisten kykyjen kuten [[Järki|järjen]] ja vapaan [[Tutkimus|tutkimuksen]] avulla. Se ei ole [[Teismi|jumalauskoinen]], eikä se hyväksy [[Yliluonnollinen|yliluonnollista]] todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref>

== Brights-liike ==
{{Pääartikkeli|[[Brights-liike]]}}

[[Bright]] ({{k-fi|kirkas}}, vapaasti suomennettuna ''välkky''<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2003-4/bright.htm | Nimeke=Bright (vapaasti käännettynä välkky) | Tekijä=Karisma, Petri | Julkaisu=Pakanasanomat | Ajankohta=4/2003 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen vapaa-ajattelijat | Viitattu=31.7.2007}}</ref>) on 2000-luvun alussa kehitetty [[Englannin kieli|englanninkielinen]] [[uudissana]], joka on keksijöidensä mukaan tarkoitettu myönteissävytteiseksi kattokäsitteeksi kuvaamaan kaikkia ihmisiä, joilla on [[Naturalismi (ontologia)|luontoon perustuva todellisuuskäsitys]] ilman [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] tai [[Mystiikka|mystisiä]] piirteitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.the-brights.net/vision/faq.html#1 | Nimeke=Bright (n.) – What is the definition? | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Brights.net | Viitattu=20.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Tunnettuja käsitteen kannattajia ovat muun muassa [[Richard Dawkins]], [[Steven Pinker]], [[Daniel Dennett]], [[Penn & Teller]] ja [[James Randi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.the-brights.net/people/enthusiastic/ | Nimeke=Enthusiastic Brights | Julkaisija=Brights.net | Viitattu=20.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Ole sinäkin Bright | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=6.2009 | Vuosikerta=65 | Numero=3 | Sivut=3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref>

[[Erkki Hartikainen]] pitää sanoja 'humanisti', '[[Rationalismi|rationalisti]]', 'vapaa-ajattelija' ja 'bright' huonoina peiteniminä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/> Hartikaisen mielestä ”jumalaton” eli ateisti on parempi sana kuin ”uskonnoton”, koska hänen mukaansa sanalla ”[[usko]]” on paljon tunnemerkityksiä. Sana 'jumalaton' on hyvä sana täysin samassa merkityksessä kuin 'tahraton'.” [[Richard Dawkins]] on muodostanut sanaa [[geeni]] eli perintötekijä käyttäen uuden sanan ”[[meemi]]” eli mielen [[virus]], jolla hän tarkoittaa helposti leviävää ja suosittua harhakäsitystä. ”Meemitön” olisi siis ihminen, joka on esimerkiksi jumalaton.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton3.htm#_Toc132015891 | Nimeke=Miksi ”jumalaton” on hyvä sana | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=maaliskuu 2006 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010 | arkisto=https://web.archive.org/web/20070927215317/http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton3.htm#_Toc132015891 | arkistoitu=27.9.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref>

== Uskonnottomien määrä ==

{{Pääartikkeli|[[Ateistien osuus väestöstä]]}}

{|class="sortable wikitable" style="text-align:center" align="right"
|+'''Uskonnottomat EU-maissa''' (Eurobarometri 2010).<ref name="eurobarometer 2010">{{cite web|url=http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_341_en.pdf|title=Special Eurobarometer, biotechnology, page 204|date=Fieldwork: Jan-Feb 2010|format=PDF}}</ref>
|-
! Sija || Maa || Osuus %
|-
|1. || Ranska || 40
|-
|2. || Tšekki || 37
|-
|3. || Ruotsi || 34
|-
|4. || Alankomaat || 30
|-
|5. || Viro || 29
|-
|6. || Norja || 29
|-
|7. || Saksa || 27
|-
|8. || Belgia || 27
|-
|9. || Slovenia || 26
|-
|10. || Iso-Britannia || 25
|-
|11. || Luxemburg || 24
|-
|12. || Tanska || 24
|-
|13. || Suomi || 22
|-
|14. || Unkari || 20
|-
|15. || Espanja || 19
|-
|16. || Islanti || 18
|-
|17. || Bulgaria || 15
|-
|18. || Slovakia	|| 13
|-
|19. || Portugali || 12
|-
|20. || Liettua || 12
|-
|21. || Itävalta || 12
|-
|22. || Latvia || 11
|-
|23. || Sveitsi || 11
|-
|24. || Irlanti || 7
|-
|25. || Kroatia || 7
|-
|26. || Italia || 6
|-
|27. || Puola || 5
|-
|28. || Kreikka || 4
|-
|29. || Kypros || 3
|-
|30. || Malta || 2
|-
|31. || Romania || 1
|-
|32. || Turkki || 1
|}

Vuonna 2010 tehdyn [[Eurobarometri]]-tutkimuksen mukaan 20&nbsp;% [[Euroopan unioni]]n asukkaista ei uskonut minkäänlaiseen jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan. 51 prosenttia sanoi uskovansa jumalaan ja 26&nbsp;% jonkinlaiseen henkeen tai voimaan. [[Ruotsi|Ruotsalaisista]] 18&nbsp;% uskoi jumalan olemassaoloon, 45&nbsp;% uskoi jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 34&nbsp;% ei uskonut mihinkään jumalaan, henkeen tai voimaan.<ref name="eurobarometer 2010"/>

[[BBC]]:n vuonna 2004 kymmenessä eri maassa tekemässä kyselyssä tutkituissa maissa väestöstä keskimäärin 17&nbsp;% on uskonnottomia. Britanniassa uskonnottomia oli 39&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/1/hi/programmes/wtwtgod/3518375.stm | Nimeke=UK among most secular nations | Ajankohta=26.2.2004 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=28.5.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>

Tiedelehti [[Nature]]ssa vuonna 1997 julkaistun tutkimuksen mukaan haastatelluista biologeista, fyysikoista (astronomeista) ja matemaatikoista 45,3&nbsp;% olivat uskonnottomia, 14,5&nbsp;% [[Agnostismi|epäilijöitä]] ja 39,3&nbsp;% uskoi henkilökohtaiseen jumalaan. Uskovien osuus oli pienentynyt vuoden 1916 vastaavasta kyselystä 1,5 prosenttiyksikköä<ref> {{Lehtiviite | Tekijä=Larson, Edward J. & Larry Witham | Otsikko=Scientists are still keeping the faith| Julkaisu=Nature | Vuosi=1997 | Numero=Vol. 386 | Sivut=435-436 | Kieli={{en}} }}</ref>. Samat tukijat julkaisivat Naturen correspondence-palstalla vuonna 1998 jatkeen, jonka mukaan [[Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia|Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan]] valituista huippututkijoista vain 7&nbsp;% oli uskovia. 72,2&nbsp;% oli ateisteja ja 20,8&nbsp;% epäileviä<ref name="Nature 1998">{{Lehtiviite | Tekijä=Larson, Edward J. & Larry Witham | Otsikko=[http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Leading scientists still reject God]| Julkaisu=Nature | Vuosi=1998 | Numero=Vol. 394, No. 6691 | Sivut=313 | Kieli={{en}} }}</ref>. Vuoden 2006 kyselytutkimukseen vastanneista [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] tiedeakatemian [[Royal Society]]n jäsenistä vain 3,3 prosenttia uskoi vahvasti persoonalliseen jumalaan. 78,8&nbsp;% oli vahvasti eri mieltä väitteestä, että jumala on olemassa.<ref>R. Elisabeth Cornwell & Michael Stirrat, manuscript in preparation, 2006. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste = | Isbn = 978-952-5697-00-1}}</ref>

===Korkein uskonnottomien ja ateistien  määrä suhteessa maan väestöön ===
# {{Viro}}: 71–82% (76,5%)
# {{Tanska}}: 72%
# {{Ruotsi}}: 46–82% (64%)
# {{Vietnam}}: 44–81% (62,5%)
# {{Macao}}: 60,9%<ref name="ReferenceA">{{cite web|url=http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2005/51509.htm|title=China (includes Tibet, Hong Kong, and Macau)|work=U.S. Department of State|accessdate=14 February 2015}}</ref>
# {{Saksa}}: 59%<ref>[https://washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2015/04/14/map-these-are-the-worlds-least-religious-countries]</ref>
# {{Tšekki}}: 54–61% (57,5%)
# {{Hongkong}}: 57%<ref name="hkstategov">{{cite web|url=http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127268.htm#hong_kong|title=China (includes Tibet, Hong Kong, Macau)|work=U.S. Department of State|accessdate=14 February 2015}}</ref>
# {{Ranska}}: 43–64%<ref name="angus">[http://www.angus-reid.com/polls/view/14255 Polls | Angus Reid Public Opinion]</ref> (53,5%)
# {{Norja}}: 31–72% (51,5%)
# {{Kiina}}: 47%<ref>{{cite news|title = Global Index of Religiosity and Atheism|publisher = WIN/GIA{{!}}Gallup|date = |url = http://www.winmr.com/web/files/news/14/file/14.pdf|accessdate = 2012-11-28}}</ref>  
# {{Alankomaat}}: 39–55% (47%)
# {{Suomi}}:28–60% (44%)
# {{Belgia}}: 42-43% (42,5%)
# {{Iso-Britannia}}: 31–52% (41,5%)<ref name="angus"/>
# {{Etelä-Korea}}: 30–52% (41%)
# {{Unkari}}: 32–46% (39%)
# {{Bulgaria}}: 34–40% (37%)
# {{Slovenia}}: 35–38% (36,5%)
# {{Uusi-Seelanti}}: 34,7%<ref>{{cite web|url=http://www.stats.govt.nz/Census/2006CensusHomePage/QuickStats/quickstats-about-a-subject/culture-and-identity/religious-affiliation.aspx|title=QuickStats About Culture and Identity|publisher=|accessdate=14 February 2015}}</ref>
# {{Venäjä}}: 13–48% (30,5%)<ref name="ReferenceB">{{cite web|url=http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127333.htm|title=Russia|work=U.S. Department of State|accessdate=14 February 2015}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Ateismi]]
* [[Agnostismi]]
* [[Kirkosta eroaminen Suomessa]]
* [[Sekularismi]]
* [[Uskonnoton etiikka]]
* [[Uskonnoton kasvatus]]
* [[Uskontokritiikki]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke = Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste = | Isbn = 951-0-23761-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke = Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste = | Isbn = 951-97679-0-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
{{Wikiaineisto-rivi|Kirjallisuutta uskonnottomuudesta|Kirjallisuutta uskonnottomuudesta}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikiuutiset-luokka|Uskonnottomuus}}
{{Commonscat|Irreligion}}
* [http://www.infidels.org/ Secular Web]. {{en}}
* [http://www.secularism.org.uk/ National Secular Society].

[[Luokka:Uskonnottomuus| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]