Caduceus
Caduceus (lat.) tai kerykeion (m.kreik. κηρύκειον, kērykeion) on sanansaattajan sauva, jonka ympärille on symmetrisesti kietoutuneena kaksi käärmettä, jotka katsovat toisiaan. Toisinaan sauvaan on myös sijoitettu siipipari.[1] Kreikkalaisessa mytologiassa Hermes kuvattiin usein kantamassa kerykeionia kädessään; myös Hermeen vastine roomalaisessa mytologiassa, Mercurius, kuvattiin vastaavasti. Näistä juontavat juurensa nimitykset Hermes-sauva ja Merkurius-sauva. Myös aamuruskon jumalatar Iris, kreikkalaisen mytologian jumalten viestinviejä, esiintyi kantaen kerykeionia, koska hänen katsottiin olevan auringon sanansaattaja[1].
Modernissa kuvasymboliikassa caduceus on kaupan ja talouselämän tunnus, vaikka etenkin Yhdysvalloissa se ajoittain sekoittuu myös lääketieteen tunnuksen, Asklepioksen sauvan, kanssa. Kyseessä on kuitenkin kaksi erilaista ja eri yhteyksissä käytettävää symbolia.
Sauva esiintyy antiikin kuvataiteessa myös yksinkertaisemmassa muodossaan, jossa käärmeitä ei ole kuvattu lainkaan.
Kauppatieteiden Kandidaattiyhdistys otti Caduceus-sormukset käyttöön, jotka jaettiin ensimmäisen kerran Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneille kauppatieteen kandidaateille vuonna 1928. Sormuksia kutsuttiin myöhemmin maisterisormuksiksi. Caduceus-sormuksen suunnittelijana toimi Suomen ensimmäinen kauppatieteiden tohtori Vilho Nurmilahti.[2]
Suomessa caduceusta käytetään kauppateknikon, merkantin ja merkonomin ammattisormuksissa, ja se esiintyy myös Jyväskylän, Kotkan ja Tampereen vaakunassa sekä Suomen tullin[3] logossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Biederman, Hans (toim. Pentti Lempiäinen): Suuri symbolikirja, s. 221. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
- ↑ Kauppatieteiden kandidaattiyhdistys ry 60 vuotta - Kärkkäinen, Hannu (1985)
- ↑ Tullin tunnukset tulli.fi. Viitattu 4.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Caduceus Wikimedia Commonsissa