Cesare Cremonini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cesare Cremonini

Cesare Cremonini (1550–1631), tunnettu myös nimellä Caesar Cremonius oli italialainen filosofi ja luonnontieteilijä ja Galileo Galilein ystävä. Hän toimi professorina Padovassa.[1] Hänen filosofiansa oli yhdistelmä Aristoteleen opetuksia ja kristinuskoa.

Cremonini järkyttyi ystävänsä ja kollegansa Galileo Galilein (1564–1642) teoksesta Sidereus Nuncius (1610), missä Galilei kertoi edellisenä vuonna kaukoputken avulla tekemistään löydöistä: kuun pinnanmuodoista ja Jupiterin kuista. Cremonini kutsui väitteitä vehkeilyksi ja väitti, ettei Galilei ollut nähnyt yhtään mitään.[2]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cremoninin pääteoksia ovat

  • Descriptio universae naturalis Aristotelicae Philosophiae; Explanatio prooemii librorum Aristotelis de physico auditu (Padova,1596);
  • Disputatio de coelo ( Venetsia,1613);
  • De calido innato et semine (Leyden, 1634);
  • De imaginatione et memoria (Venetsia 1644);
  • Tractatus tres de sensibus externis, de sensibus internis, de facultate appetitiva (toim. T. Lancetta), (Venetsia 1644).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Cesare Cremonini (Arkistoitu – Internet Archive) Philosophengalerie
  2. ↑ Rossi 2010, s. 88-89
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Renessanssifilosofia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Cesare_Cremonini&oldid=20995469”