Bemböle
Bemböle on kylä Espoossa, Lippajärven ja Espoon keskuksen lähettyvillä. Bemböle kuuluu Espoon vanhimpaan asutusalueeseen, ja maantieteellisesti katsoen Bemböle sijaitsee melko tarkasti keskellä Espoon kuntaa. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja. Näissä maakirjoissa mainitaan jo mm. Bemböle.
Bemböle on vanhastaan ollut tunnettu teiden risteyspaikkana. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, jossa Kuninkaantiestä haarautuivat tiet sekä Helsinkiin että Espoon pohjoisosiin. Nykyisinkin Helsingistä alkava Turuntie (seututie 110) kulkee Bembölen kautta ja leikkaa välittömästi vanhan kyläkeskuksen länsipuolella Kehä III:n. Bembölen ohi kulkee myös vuonna 1962 valmistunut Suomen ensimmäinen moottoritie, Tarvontie (nyk. Turunväylä, osa valtatie 1:tä). Turunväylän ja Kehä III:n eritasoliittymä sijaitsee noin kilometrin Bembölestä länteen lähellä Gumböleä.
Bembölen kahvituvan rakennus on peräisin vuodelta 1737. Kuninkaantien varrelle rakennettiin klassismia ja ruotsalaista barokkia yhdistelevä Bembölen koulu 1920-luvulla, se oli aikoinaan Espoon huomattavimpia julkisia rakennuksia.[1]
Bembölellä ei ole suomennettua nimeä, vaan se on sekä ruotsiksi että suomeksi Bemböle. Bembölen alue on kuitenkin osaltaan Zachris Topeliuksen ansiosta mielletty useiden muiden paikkojen ohella kansanperinteen hölmöläissatujen Hölmölän kyläksi. Paikallisten puheessa yleisesti koko Bembölestä saatetaankin suomeksi puhua Hölmölänä, tai rajatummin Bembölessä sijaitsevasta grillikioskista ”Hölmölän grillinä”.[2][3]
Nykyisin Bemböle ei kuulu Espoon virallisiin kaupunginosiin, vaan sen alue on jaettuna Karvasmäen, Järvenperän, Högnäsin ja Karhusuon kaupunginosien kesken. Niiden väliset rajat kulkevat etupäässä teitä pitkin ja kohtaavat toisensa Turuntien varressa lähellä Bembölen vanhaa kyläkeskusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Härö, s. 86
- ↑ a b voiko paikan nimen bemböle suomentaa? 22.5.2010. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 14.8.2020. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b Hämäläinen, Pirjo: Viisaat hölmön kirjoissa Kansan uutiset. 8.9.2010. Viitattu 2.11.2020.