Gnarpsånin vesistö
Gnarpsånin vesistö (ruots. Gnarpsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 43) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gnarpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Gnarpsån, jonka pituus on 40 kilometriä. Joki laskee Itämereen alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[2][3][4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljunganin vesistön (tunnus 42) ja Ljusnanin vesistön (tunnus 48) välissä, jossa on viisi pientä päävesistöä. Gnarpsånin vesistö on niistä toiseksi pienin, joten se jää Ljunganin vesistön ja Harmångersånin vesistön (tunnus 44) väliin. Vesistöä reunustavat vielä mereen laskevien ojien ja purojen pienet valuma-alueet.[1][2][3]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (62,1 %), turve (6,7 %), kalliomaa (9,1 %), hiekka ja sora (8,2 %), multamaa (6,8 %), savimaa (2,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (84,7 %), soita ja kosteikkoja (2,1 %), viljelymaita (5,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,2 %) sekä joutomaita (2,9 %). Näiden lisäksi on 3,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Gnarpsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Gnarpsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 16,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,48 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 19 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 20,2 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,2 m³/s tammikuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhti- ja toukokuulle.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Gnarpsån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Gnarpsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Gnarpsån (SE688125-158312) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2448–2449, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Gnarpsånin vesistö (Excel-lomake nro 16330), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)