Daljoen vesistö
Daljoen vesistö (ruots. Dalälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 53) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Daljoen (ruots. Dalälven) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 28 954 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Daljoki. Joen kokonaispituus on 541 kilometriä ja sen keskivirtaama (MQ) on 347,5 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 11 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen lumet sulavat ja aiheuttavat kevättulvan, jossa huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 880 kuutiometriä sekunnissa. Alimmillaan sen virtaamat voivat olla keskimäärin 90 kuutiometriä sekunnissa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistö jää kolmen suuren vesistön, pohjoispuolisen Ljusnanin vesistön (tunnus 48), eteläpuolisen Norrströmin vesistön (tunnus 61) ja läntisen Götajoen vesistön (tunnus 108), väliin. Kun Götajoki laskee Atlanttin Kattegatiin ja Norrströmin vesistö Itämeren pääaltaaseen, niin Daljoki laskee pohjoisemmaksi Selkämereen. Vesistön vedenjakajaa seuraavat alajuoksulla useat pienet päävesistöt. Vesistön yläjuoksun pohjoispuolella sijaitsevat Gavleånin vesistö (tunnus 52) ja Testeboånin vesistö (tunnus 51). Itäpään eteläpuolella on Tämnarånin vesistö (tunnus 54). Näiden lisäksi sijaitsee Daljoen joensuun ympäristössä purojen ja ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on kuitenkin vähäinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (60,3 %), turve (15,9 %), kalliomaa (9,8 %), hiekka ja sora (1,5 %), multamaa (3,1 %), savimaa (0,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,9 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (72,2 %), soita ja kosteikkoja (11 %), kalliomaita (0,9 %), viljelymaita (3,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,2 %) sekä joutomaita (5,1 %). Näiden lisäksi on 6,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Daljoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Daljoen virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 378 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 839 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 152 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 347,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 880 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 90 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 850 m³/s on mitattu toukokuussa 2018 ja pienin 109 m³/s lokakuussa 2004. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun, jossa sen suurimmat virtaamat on katkaistu varastoimalla vettä vesivoimatalouden tarkoitukseen.[3][5]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 1 016 patoa, joista 24,3 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 2 798 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Dalälvenin pääuomassa on 34 vesivoimalaitosta: Älvkarleby, Lanforsen, Untra, Storgysinge, Söderfors, Gysinge, Näs, Avesta Lillfors, Avesta Storfors, Skedvi, Långhag, Domnarvet, Bullerforsen, Kvarnsveden, Forshuvudforsen, Gråda, Spjutmo, Blyberg, Väsa, Åsen, Trängslet, Båthusströmmen, Lindbyn, Lillstup Mockfjärd, Skifsforsen, Eldforsen, Hummelforsen, Lima, Ärnäs, Östvalla, Horrmund, Ugsi, Säs kvarn ja Dala Järna. Vesistön sivu-uomissa on vielä 89 voimalaa lisää:
- Amungeånissa on Långshyttan,
- Djursjönissa on Skeberg,
- Draggånissa on Draggådalen,
- Enånissa on Enskvarn,
- Ellingeånissa on Ellingeån nedre ja Ellingeån övre,
- Faluånissa on Faluån, Bergsgården, Österå ja Fjällgrycksbo,
- Femanissa on Femån,
- Garpånissa on Persbo,
- Gimmånissa on Gimmån,
- Granånissa on Kvarnmora,
- Vrebroströmmenissa on Gopa, Svanhammar, Valhalla ja Vrebrosttrömmen,
- Ickånissa on Brändkvarn ja Nykvarn,
- Jularboånissa on Grytnäs,
- Knivaånissa on Kniva,
- Lemmånissa on Lemmån,
- Limånissa on Limån, Sågkvarn ja Vådån,
- Ljusterånissa on Säters bruk,
- Lustboånissa on Lustebo,
- Lustånissa on Norn,
- Noretissa on Lindesnäs ja Närsen,
- Nyängsånissa on Arkhyttan ja Lövåsen,
- Oreälvenissa on Hansjö, Unnån, Skattungbyn, Furudal, Noppikoski ja Vässinkoski,
- Rotälvenissa on Rots nedre ja Rots övre,
- Ryssånissa on Ryssa Nedre ja Ryssa Övre,
- Rällsjönissa on Rällsjöfors,
- Stjärnsundsånissa on Stjärnsund,
- Svärdsjövattendragenissa on Korsnäs, Sundborn ja Borgärdet,
- Vinnarånissa on Strömdalen,
- Svärdsjövattendragenissa on Rönndalen, Marnäs, Ungsjöbo, Dådran, Yttertänger, Piparån, Tängerströmmen, Tänger, Staffas Skvaltkvarn, Dalstuga, Linghed Lilla, Linghed Stora, Isala-Böle ja Åg,
- Tunaånissa on Vatthammar Nedre, Vatthammar Övre, Täkt, Hälla Kvarn, Forsbacka, Hansgårdarna, Knutshyttan, Hyttfallet, Dormsveden, Bråfallet, Långsjöfallet ja Rämshyttan,
- Vallenissa on Västra Utsjö,
- Vallmoraånissa on Vallmora,
- Vanånissa on Gävunda ja Johannisholm,
- Vinterånissa on Vinterå ja Prästkvarn,
- Våmånissa on Våmån kraft,
- Årängsånissa on Rosse, By Kyrkbys Smedjelag, Nerby Kraft, Västanhede, Tyskbo bergmanssmedja, Tyskbo Nedre ja Horndal.
Voimaloiden yhteisteho on 1 176 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 4 634 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Dalälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Daljokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Daljoki (SE672201-159005) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2797–3133, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Daljoen vesistö (Excel-lomake nro 63305), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Dalälven, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)