Kalenjinit

Kalenjin-heimo tunnetaan juoksumenestyksestään. Kuvassa Lornah Kiplagat.

Kalenjin tai kalenji on niloottinen afrikkalaisheimo, joka elää Itä-Afrikan hautavajoamassa, läntisessä Keniassa ja itäisessä Ugandassa. Heimo koostuu kahdeksasta erillisestä alaheimosta, joita ovat elgeyo, kipsigis, marakwet, nandi, keiyo, pokot, sabaot, terik ja tugen.

Alkujaan kalenjit olivat paimentolaisia, joiden epäillään tulleen nykyisille asuinsijoilleen Sudanin alueelta noin 2 000 vuotta sitten. Nykyään suurin osa harjoittaa maanviljelyä.

Vielä 1950-luvun alussa nykyään kalenji-heimolaisina tunnetulla väellä ei ollut yhteistä nimeä, vaan heidät tunnettiin muun muassa hallinnon väestökirjanpidossa nandinkielisinä heimoina. 1940–1950-lukujen taitteessa joukko nandinkielisiä ryhmittymiä yhdistyi kalenji-nimen alle. "Kalenjin" on nandinkielinen ilmaus, joka tarkoittaa suomeksi "minä sanon".

Nykyään kalenji-heimolaisia on noin neljä miljoonaa, ja he muodostavat 12 prosenttia Kenian väestöstä. He puhuvat erilaisia kieliä, jotka kuuluvat kalenjin-kielten ryhmään.

44 prosenttia kalenjin-heimolaisista on kristittyjä, ja epämääräinen osa palvoo auringonjumala Asiista, joka on samaa perua kun muinaisen Egyptin jumalat.

Kenian entinen pitkäaikainen presidentti Daniel arap Moi kuuluu kalenjin-heimoon, tugenien alaryhmään. Vuonna 1997 presidentinvaalien alla kalenjin- ja kikuju-heimojen välille puhkesi levottomuuksia, joissa sai surmansa yli sata ihmistä. Oppositio syytti kalenjin-heimoa kikujuihin kohdistetuista väkivaltaisuuksista, koska nämä eivät olleet äänestäneet Moita vaan kikuju Mwai Kibakia. Moi kuitenkin voitti vaalit vielä tuolloin.

Kalenjinien haarat

Nandit

Nandit luokitellaan kalenjin-heimon haaraksi. Nandit elävät Nandin piirikunnan Nandi Hillsin seudulla. Nandien perinteisiin kuuluu ympärileikkaus, joka suoritetaan molemmille sukupuolille. Poikien ympärileikkaus tapahtuu noin seitsemän ja puolen vuoden välein järjestettävissä juhlissa. Tyttöjen sukuelinten silpominen on osa avioliittoon valmistautumista. Nandit palvoivat perinteisesti auringonjumala Asista.

Nandit jakaantuvat erikseen klaaneihin, joilla jokaisella on toteemi, eläin, jota klaanin jäsenet eivät saa syödä. Perinteisesti nandien johtajana toimi poppamies, Orkoiyot, joka johti myös taisteluita muun muassa brittiläisiä rautatien rakentajia vastaan. Tuohon aikaan johtajana toiminut Koitalel Arap Samoei sai kuitenkin taisteluissa surmansa. Menneinä aikoina nandit olivat pelättyä väkeä, jonka alueella liikkumista orjien metsästäjät ja norsunluukauppiaat välttivät. Ne harvat, jotka alueelle uskalsivat, yleensä tapettiin.

Kalenjinien alaryhmistä erityisesti nandit ovat menestyneet juoksussa.

Kipsigisit

Kipsigisit ovat suurilukuisin kalenjinien haara noin 785 000 hengellään. Kipsigisien elinalue ulottuu ylämailta Timboroalta Mara-joelle etelässä, Mau-jyrkänteelle idässä ja lännessä Kebenetiin. Kipsigisejä asuu myös Laikipiasa, Kitaleessa, Nakurussa, Eldoretissa ja Nandi Hillseillä. Alkujaan kipsigisien arvellaan olevan lähtöisin Sudanista.

Daniel arap Moin hallintokaudella kipsigisit joutuivat heikkoon asemaan ja syrjinnän alaisiksi, sillä Moin suosikkeja kalenjinien haaroista olivat tugenit ja keiyosit. Moi itse oli tugen.

Kipsigiseillä ympärileikkaus suoritetaan useimmiten vain pojille. Noin 14 vuoden iässä pojat viedään metsän reunalla sijaitsevaan menjoon, jossa heille suoritetaan kolme seremoniaa: Kelab-eun, Tyenjinet ja Kayaet. Vasta tämän seremonian jälkeen pojat ovat oikeutettuja metsästämään jousella ja puisilla nuolilla. Kuitenkin kristinuskon leviämisen seurauksena nämä kolme seremoniaa on monin paikoin korvattu raamatullisilla opetuksilla. Kristinuskon seurauksena myös naisten sukupuolielinten silpominen on lopetettu ainakin suuremmilta osin.

Pokotit

Pokotit, pökootit tai sukit ovat Ugandan puolella elävät kalenjinien haara. Pokottien lukumäärä on epäselvä; lähteestä riippuen heidän määräkseen ilmoitetaan 115 000–264 000. Alueellisten ja kulttuurillisten erojen perusteella pokotit jaetaan vielä kahteen ryhmään: aavikko- ja vuoripokotteihin. Vuoripokotit elävät sateisilla ylämailla ja harjoittavat sekä maanviljelyä että paimentolaisuutta. Kuivilla alueilla elävät aavikkopokotit paimentavat nautoja, lampaita ja vuohia.

Monien itäisillä pokottialueilla elävien pokottien mielestä he ovat alkujaan peräisin Cherenganin vuoristoisilta alueilta, ja 1800-luvulla siirtyneet nykyisille alueilleen pääasiassa Laikipan masai-heimolaisten ekspansion tieltä.

Terikit

Terikit ovat noin 120 000 hengen kalenjin-heimon haara, joka elää Kakamegan ja Nandi Districtin alueilla. Heidän asuinalueensa muodostaa kiilan nandien, luojen ja luhyien asuinalueiden väliin (kaksi jälkimmäistä eivät ole kalenjinien haaroja). Terikit itse kutsuvat itseään nimellä Terikeek, ja Terik viittaa kieleen, maahan ja kulttuuriin. Luot kutsuvat terikkejä nimellä nyangóóri, jota terikit itse pitävät halventavana.

Terikien suullisen kansanperinteen mukaan he ovat lähtöisin Mount Elgonilta, mitä myös kielentutkimukselliset teoriat tukevat. Ennen siirtomaa-aikoja sekä nandit että terikit ryöstelivät toisiltaan naisia sekä karjaa, ja myös maa-alasta oli kiistoja. Nykyaikaan tultaessa nandien ja terikkien suhteet ovat kuitenkin lähentyneet erinäisistä syistä.

Viimeisinä vuosikymmeninä tapahtunut luhyiden asuinalueen laajentaminen on kiristänyt näiden kahden heimohaaran suhteita. Terikit pitävät luhyoita uhkana heidän perinteiselle kulttuurilleen ja identiteetilleen, ja seka-avioliittojen määrä onkin viime vuosina puolittunut. Lyhioiden väestöpaineen kasvu sekä viljelymaan heikentyminen on ajanut monia terikkejä itään, nandien alueille. Monet terikit jopa väittävät, että he ovat muuttaneet, koska pelkäävät luhyianeja. Terik- ja nandipojilla on muun muassa yhteinen ja yhtäläinen aikuistumisriitti.

Sulautuminen nandeihin on myös ollut suurena tekijänä luomaan ajatusta ja tietoisuutta yhteisestä kalenjin-kansallistunteesta.

Viime aikoina nandialueille muuton tahti on hiipunut ja uhanalaiselta vaikuttanut terikin kielen asema on voimistunut. Nykyään terikit yhä suuremmissa määrin käyvät kouluopetuksensa omalla kielellään.

Tugenit

Tugenit elävät Baringon ja Koibatekin alueilla. Tugenit ovat karjanpitäjiä, joiden kulttuurissa lehmällä on keskeinen asia. Ruoan ja juoman (maito) lisäksi lehmiä käytetään muun muassa valuuttana ja lahjoina.

Tugenit puhuvat tugenin kieltä. Kenian pitkäaikainen presidentti Daniel Arap Moi (1978–2002) on tugeni.

Tugenit voidaan jakaa vielä neljään alahaaraan: arrorit elävät Kabartonjon ylängöillä, samorit Kabarnetissa laajemmalla alueella, lembut Eldama Ravinessa ja eldorait Koibatekin alangoilla.

Juokseva kansa

Erityisen tunnettu 2 000 metrin korkeudessa merenpinnasta elävä kalenjin-heimo on juoksijoistaan. 1960-luvulta lähtien kalenjijuoksijat ovat menestyneet maailman huipulla kaikilla juoksumatkoilla 400 metriltä aina maratoniin saakka.

Vuodesta 1980 lähtien kalenjin-heimolaiset miehet ovat voittaneet 40 prosenttia kaikista kansainvälisten arvokilpailujen (olympialaiset, MM-kilpailut sekä maastojuoksun MM-kilpailut) juoksulajien kultamitaleista.

Kalenjinjuoksijat ovat tuoneet yli 70 % Kenian olympiamitaleista. Vielä tarkemmin katsottuna puolet kalenjien mitaleista on nandi-alaheimon (n. 1,8 % Kenian väestöstä) voittamia. Muut Kenian heimot ovat esittäneet väitteitä, että heidän juoksijoitaan syrjitään arvokisavalinnoissa, ja että joistakin heimoista on lähes mahdotonta päästä maajoukkueeseen.

Menestyneitä kalenjin-juoksijoita ovat muun muassa 3 000 metrin esteiden olympiavoittajat Ezekiel Kemboi, Reuben Kosgei, Julius Korir, Julius Kariuki, Matthew Birir, Joseph Keter, Amos Biwott ja Kipchoge Keino, joka nykyään toimii Kenian Olympiakomitean puheenjohtajana.

Lisäksi Moses Kiptanui hallitsi 1990-luvun alkupuolella melko ylivoimaiseen tyyliin maailman estejuoksukilpailuja. Maailmanmestareita kyseisellä matkalla ovat myös Wilson Boit Kipketer, Christopher Koskei, edellä mainittu olympiavoittaja Reuben Kosgei ja nykyisin Qataria edustava lajin maailmanennätysmies Saif Saaeed Shaheen (entinen Stephen Cherono).

2005 Helsingin MM-kisoissa kalenjinit ottivat esteissä kolmoisvoiton, kun Qatarin Saif Saeed Shaheen peittosi kirikamppailussa Ezekiel Kemboin. Kolmanneksi kiihdytti viime metreillä Brimin Kipruto.

800 metrillä ovat menestynet matkan entinen ME-mies ja kolminkertainen maailmanmestari Wilson Kipketer, joka edustaa Tanskaa, sekä olympiavoittajat William Tanui ja Paul Ereng ja hopealle heimoveljensä taakse Barcelonassa 1992 jäänyt Nixon Kiprotich.

Pitemmillä matkoilla menestyneitä ovat muun muassa 1 500 metrin sisäratojen maailmanmestari Paul Korir, kahden mailin ja 3 000 metrin ME-mies ja 5 000 metrin maailmanmestari Daniel Komen sekä vitosen kaksinkertainen maailmanmestari Ismael Kirui. Maileri Bernard Lagat edustaa tätä nykyä Yhdysvaltoja.

10 000 metrillä heimon mainetta ovat ylläpitäneet muun muassa Ismael Kiruin veli ja Moses Kiptanuin serkku, jo edesmennyt entinen ME-mies ja 1992 olympiahopeamitalisti Richard Chelimo, 1993 MM-hopeamitalisti ja vuoden 1991 maailmanmestari Moses Tanui, sekä vuoden 1968 olympiavoittaja Naftali Temu.

Syyt juoksumenestykseen

Vuonna 2000 tanskalais–ruotsalainen tutkijaryhmä päätti ottaa selvää, mikä on kalenjinien juoksumenestyksen salaisuus.

Tutkijat vertailivat tanskalaisten ja kalenjin-juoksijoiden sekä tavallisten, harjoittelemattomien tanskalaisten ja kalenjinien hapenottokykyä, ruumiinrakennetta, lihaksiston rakennetta, ruokavaliota, asuinympäristöä ja monia muita asioita. Nämä asiat osoittautuivat merkityksettömiksi.

Esimerkiksi maksimisykkeessä ja hapenottokyvyssä ei tanskalaisten ja nandien kärkijuoksijoiden, samoin kuin myöskään treenaamattomien nuorten miesten välillä, ollut minkäänlaista eroa, ainakaan mikä olisi puoltanut asiaa kalenjinien hyväksi.

Tutkimusprojektissa laadittiin 12 viikon samanlainen harjoitusohjelma juoksua harrastamattomille tanskalaisille ja kalenjineille nuorille pojille. Harjoitusohjelman lopulla kalenjinkoekaniinit juoksivat 5 000 metriä noin 2 minuuttia nopeammin kuin saman harjoitusohjelman läpi käyneet tanskalaiset. Lisäksi kalenjinit juoksivat matkan korkeassa ilmanalassa, noin 2 000 metrin korkeudessa, kun taas tanskalaiset merenpinnan tasolla.

Kalenjinien ylivoiman katsottiin johtuvan taloudellisemmasta juoksutyylistä, minkä taas katsottiin olevan seurausta heidän kevyemmistä ja tilavuudeltaan pienemmistä alaraajoista.

Kalenjin-heimon nimet

Kun katsoo listaa esimerkiksi kalenji-juoksijoista, huomaa että monet nimistä alkavat K-kirjaimella, Kip-etuliitteet ovat yleisiä, ja monet nimistä ovat muutenkin hyvin samankaltaisia, toisinaan jopa täysin samoja.

Lapsen syntyessä etunimi annetaan yleensä niiden olosuhteiden ja/tai senhetkisen sijainnin perusteella, jotka syntymähetkellä vallitsevat. Muutaman kuukauden päästä syntymästä lapselle annetaan isovanhemmilta peritty nimi, jota käyttävät vain lähimmät sukulaiset, ja yleensä samoihin aikoihin annetaan myös raamatullinen nimi.

Sukunimen lapsi saa isältään, mutta ei isänsä sukunimeä. Kun poika on käynyt aikuistumisriitit lävitse noin 15 vuoden iässä, hän valitsee jonkun isänsä etunimistä (syntymähetken olosuhteita kuvaavan, perityn tai raamatullisen) sukunimekseen. Yleensä sisarukset valitsevat eri nimiä erottuakseen toisistaan, varsinkin jos etunimi sattuu olemaan sama. Nykyaikana on tosin alkanut yleistyä länsimainen käytäntö, että lapsi ottaa sukunimekseen isänsä sukunimen.

Kip-etuliite tarkoittaa poikaa, Chep- tai Jep- tyttöä.

Joitakin kalenji-nimien merkityksiä:

• Kipkorir – syntynyt hieman ennen aamunkoittoa
• Kipkoech – syntynyt aamulla
• Kimutai – syntynyt keskiaamulla
• Kibet – syntynyt keskipäivällä
• Kiplagat tai Kiplangat – syntynyt auringonlaskussa
• Kipkirui – syntynyt hieman pimeän tulon jälkeen
• Kipkemboi – syntynyt yöllä
• Kipngetich – syntynyt silloin, kun lehmät on päästetty laitumelle aamulypsyn jälkeen
• Kiprotich – syntynyt silloin, kun lehmät on tuotu aamulypsylle
• Kipngeno – syntynyt kun vuohet heräävät
• Kiprono – syntynyt kun lampaat tai vuohet on tuotu illalla taloon sisälle
• Kipkeino – syntynyt kun lampaat tai vuohet on lypsetty
• Kiplimo – syntynyt laiduntavan karjan keskellä
• Kipngeny – syntynyt, kun naudat nuolevat suolaa (suolakivestä)
• Kipkosgei – syntynyt pitkän aherruksen jälkeen tai kun syntyneiden lasten välissä on ollut pitkä tauko
• Kipchirchir – syntynyt nopeasti, ilman pitkiä ponnisteluja
• Kiptanui – syntynyt tajuttomana tai ei ole itkenyt tai hengittänyt syntyessään
• Kipketer – syntynyt kuistilla
• Kipchoge – syntynyt viljasiilon lähellä
• Kipsang – syntynyt ulkona
• Kipkurgat – syntynyt ovella
• Kibitok – syntynyt isän puolella majaa, ei äidin
• Kiptoo – syntynyt, kun on vieraita käymässä
• Kiptum – syntynyt kesken ympärileikkausseremonian
• Kimaiyo – syntynyt, kun olutta on pantu tai juotu
• Komen – syntynyt, kun olutta on pantu tai juotu
• Kipruto – syntynyt poissa kotoa, safarilla
• Kipchumba – syntynyt valkoisen miehen läheisyydessä (esim. sairaalassa tai euripidin maatilalla)
• Kipkemei – syntynyt, kun on kuivaa
• Kiprugut – syntynyt, kun on nälkä tai nälänhätä
• Kiptalam – syntynyt, kun on heinäsirkkoja
• Kipsigei – syntynyt itsestään (ettei äidin tai muiden ole tarvinnut auttaa)
• Cheruiyot – syntynyt kun kaikki ovat nukkumassa (vain miehet)
• Kitur – syntynyt kun vanhemmat ovat vaipuneet alakuloon lasten takia
• Kigen – pitkään odotettu poika (yleensä kun on syntynyt monta tytärtä)
• Sang – syntynyt ulkona
• Biwott – syntynyt sadekauden aikana (huhti-elokuu)
• Koskei – vaikea synnytys
• Kipsugut – syntynyt, kun ei ole ollut suolaa eläimille