Himleånin vesistö
Himleånin vesistö (ruots. Himleåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 104) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Himleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 201 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuoman alaosuuden muodostaa sen 27 kilometriä pitkä nimikkojoki Himleån, jonka lähdejärviä ovat Stora Neten ja Lilla Neten. Vesistön pääuoman kokonaispituus on 34 kilometriä [3].Joki laskee Kattegatiin alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Himleånin vesistö on pieni päävesistö ja siksi se jääkin rannikolla kahden suuremman Ätranin vesistön (tunnus 103) ja Viskanin vesistön (tunnus 105) väliin. Näiden lisäksi sitä ympäröivät mereen laskevien ojien ja purojen pienet valuma-alueet, joiden yhteispinta-ala on Himleånin vesistöä suurempi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (21,6 %), turve (4,4 %), kalliomaa (19,0 %), hiekka ja sora (5,3 %), multamaa (20,8 %), savimaa (23,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (38,7 %), soita ja kosteikkoja (0,5 %), viljelymaita (43,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,5 %) sekä joutomaita (10,5 %). Näiden lisäksi on 3,0 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Himleånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Himleånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,05 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 24,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,35 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,7 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 19 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 15,4 m³/s on mitattu joulukuussa 1999 ja pienin 0,2 m³/s elokuussa 1995. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. [3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Himleån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Himleånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Himleån (SE633931-128710) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 31.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4347–4348, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Himleånin vesistö (Excel-lomake nro 1866), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)