Jan Asselijn
| Jan Asselijn | |
|---|---|
Rembrandt, Jan Asselijnin muotokuva, n. 1647, 21,8 × 17 cm, etsaus paperille, Rijksmuseum, Amsterdam. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1610 Dieppe, Ranska |
| Kuollut | lokakuu 1652 (41–42 vuotta) Amsterdam, Alankomaat |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Alankomaiden kultakauden maalaustaide, barokki, maisemamaalaus |
Jan Asselijn (1610 Dieppe – lokakuu 1652 Amsterdam)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut maisemamaalari. Hän oli yksi maan tärkeimmistä italialaisen maisemamaalauksen tyylisuuntaan erikoistuneista maalareista.[2] Asselijnin tunnetuin teos ei kuitenkaan ole maisema, vaan Uhattu joutsen (n. 1650), joka on esillä Amsterdamin Rijksmuseumissa kultakauden taiteen tunnetuimmille teoksille varatulla kunniakäytävällä.[3]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asselijn syntyi Dieppessä Ranskassa, josta hänen perheensä muutti Alankomaihin vuonna 1621. Hän opiskeli maalausta Amsterdamissa sotamaisemiin erikoistuneen Jan Martszen nuoremman (n. 1609 – n. 1647) opastuksella.[2][4]
Vuonna 1635 Asselijn matkusti Italiaan, jossa hänestä tuli nimillä Schildersbent tai Bentvueghels tunnettuun pohjoiseurooppalaisten maalarien yhdistyksen jäsen. Hän sai lempinimen Krabbetje (suom. pikku rapu) viottuneen kätensä vuoksi. Roomassa Asselijn jäljitteli muiden hollantilaisten, esimerkiksi Jan Bothin (1618/1622 – 1652) töitä ja luonnosteli italialaisia katunäkymiä ja maisemia. Asselijn palasi seitsemän Italiassa vietetyn vuoden jälkeen Lyonin ja Pariisin kautta Amsterdamiin.[2][4]
Tyyli ja teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asselijnin varhaiset työt ovat laajoja taistelumaisemia, joissa näkyy selvästi hänen oppimestarinsa Martszenin vaikutus. Italiassa Asselijn maalasi ja piirsi katuelämää, vuoristoja ja raunioita. Hänen kypsän kauden maisemamaalauksensa olivat laajoja panoraamamaisia näkymiä, jotka ajoittuvat varhaisen aamun tai illan kultaiseen hetkeen.[2][4] Asselijnilta tunnetaan myös roomalaisia maisemia, rakennuksia ja raunioita kuvaavia piirustuksia. Hän piirsi luonnoksia myös useimmista maalauksistaan.[2]
Asselijnin myöhempi maine ei perustu hänen maisemamaalauksiinsa, vaan yhteen hänen harvoista eläimiä kuvaavista töistään. Maalauksessa Uhattu joutsen (n. 1650) lintu puolustaa pesäänsä koiraa vastaan. Maalauksen taustalle kehitettiin myöhemmin tarina, jonka mukaan se symboloi alankomaalaista poliitikkoa Johan de Wittiä suojelemassa valtiota sen vihollisilta.[5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ratsuväen hyökkäys aamun sarastaessa, 1646, 49 × 74 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Muulinajajat italialaisella rauniolla, n. 1650, 67 × 82 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Uhattu joutsen, n. 1650, 144 × 171 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Raunio veden äärellä Italiassa, n. 1650, 67 × 82 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Jan Asselijn (n. 1610–1652), Vesi murtaa Pyhän Antoniuksen padon, 1651, 65,2 × 81,5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Karjanajat Roomassa Colosseumin kaaren alla, 1640–1652, 42 × 45 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Näkymä Rooman Ponte Rottolle idästä, 1635–1645, harmaa ja musta muste mustalle hiilelle paperilla, 19,8 × 31,2 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Näkymä Colosseumille, 1620–1652, 27,6 mm × 20,4 cm, muste paperille, Rijksmuseum, Amsterdam.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ rkd.nl: Discover painter, draftsman Jan Asselijn RKD – Netherlands Institute for Art History. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 10.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 2–3. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6 (englanniksi)
- ↑ Rijksmuseum: Gallery of Honour - Inside the Rijksmuseum - Visitor information Rijksmuseum. Viitattu 10.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Wheelock, Arthur K. Jr.: Jan Asselijn NGA Online Editions. Viitattu 10.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Rijksmuseum: The Threatened Swan, Jan Asselijn, c. 1650 www.rijksmuseum.nl/. Viitattu 10.10.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Asselijn Wikimedia Commonsissa