Juho Alanko
Juho Iivari Alanko (28. syyskuuta 1892 Ilmajoki – 21. maaliskuuta 1943) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Alanko ja Elisabeth Korpi-Kahma. Hänen puolisonsa oli Ida Olivia Kaukonen.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juho Iivari Alanko kävi kansakoulun, kauppa-apulaiskurssin ja yhden luokan Vaasan kauppakoulua.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä Ylistarossa ja Vaasassa työskennellyt liikeapulainen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 24. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 12. joulukuuta 1916 haupitsipatteriin ja 18. huhtikuuta 1917 uudelleen 1. komppaniaan. Juho Iivari Alanko otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hän saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) varavääpeliksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin vääpeliksi 9. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa Viipurin valloitukseen.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juho Iivari Alanko palveli sodan jälkeen vääpelinä ja joukkueenjohtajana Kajanin sissipataljoonassa, sekä lyhyen ajan myös pataljoonan aseupseerina. Enne eroaan puolustusvoimista hän toimi pataljoonan rahastonhoitajana. Puolustusvoimista eroamisensa jälkeen syksyllä 1919 hän toimi liikemiehenä Tampereella, hoitaen samalla Tampereen suojeluskunnan Pyynikin pataljoonan komentajan tehtäviä. Vuonna 1922 hän muutti Vaasaan, jossa hän työskenteli Rautakauppa oy Teräksen palveluksessa. Suojeluskuntatyötä hän ei Vaasassakaan unohtanut, vaan hoiti Vaasan suojeluskunnan paikallispäällikön tehtäviä vuosina 1923 – 1924. Liikkeenharjoittajana hän toimi vuodet 1928 - 1932, Kuolemajärven jääkärikodissa hän oli vuodet 1934 - 1939.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisotaan hän osallistui Uudenkaarlepyyn koulutuskeskuksessa ja jatkosotaan jalkaväenkoulutuskeskus 18:ssa sekä Huoltoupseerina Äänislinnan aluemetsätoimistossa. Juho Iivari Alanko on haudattu Vaasaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Ylennykset ja kunniamerkit
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
|