Live After Death
| Live After Death Iron Maiden | ||
|---|---|---|
| Livealbumin tiedot | ||
| Äänitetty | Hammersmith Odeon, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Long Beach Arena, Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat
| |
| Julkaistu | 14. lokakuuta 1985 | |
| Formaatti | CD, LP, C-kasetti | |
| Tuottaja(t) | Martin Birch | |
| Tyylilaji | heavy metal | |
| Kesto | 98.09 | |
| Levy-yhtiö | EMI | |
| Muut kannet | ||
Vinyylipainoksen takakansi. Vuonna 1998 julkaistun remasteroidun CD-painoksen takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
| Iron Maidenin muut julkaisut | ||
| Powerslave 1984 |
Live After Death 1985 |
Somewhere in Time 1986 |
| Singlet albumilta Live After Death | ||
|
||
Live After Death on brittiläisen heavy metal -yhtye Iron Maidenin ensimmäinen täysimittainen livealbumi.[8] Albumin julkaisi alun perin levy-yhtiö EMI 14. lokakuuta 1985,[9] ja sen tuotti Martin Birch.[10] Yhdysvalloissa albumin julkaisi EMI:n tytäryhtiö Capitol Records. Live After Deathia pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista livealbumeista.[10]
Albumi on taltioitu kahdeksassa yhtyeen World Slavery Tour -kiertueen konsertissa.[11] Albumin intro ja kaksitoista ensimmäistä kappaletta on äänitetty 14–17. maaliskuuta 1985 Yhdysvalloissa Kalifornian Long Beachilla, jolloin yhtye konsertoi neljänä iltana loppuunmyydyllä Long Beach Arenalla.[12] Albumin viisi viimeistä kappaletta sen sijaan on äänitetty vuoden 1984 lokakuussa Britanniassa, jolloin yhtye konsertoi niin ikään neljänä iltana loppuunmyydyssä Lontoon Hammersmith Odeonissa.[12]
Live After Death nousi yhtyeen kotimaassa Britannian albumilistalla toiseksi ja Suomessa albumilistan kahdeksanneksi vuonna 1985.[1][3] Albumilta julkaistiin vuonna 1985 myös kaksi singleä: syyskuussa ”Running Free” (Britannian singlelistan sija 19.)[13][14] ja joulukuussa ”Run to the Hills” (brittilistan 26).[15][14]
Yhtye julkaisi päivää albumin ilmestymisen jälkeen VHS-formaatissa konserttivideon Live After Death. Video ilmestyi DVD-formaatissa vuonna 2008.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]World Slavery Tour -kiertue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: World Slavery Tour
Vuoden 1984 syyskuussa Iron Maiden julkaisi uransa viidennen studioalbumin Powerslave, jonka julkaisua seurasi mittava World Slavery Tour -kiertue. World Slavery Tour kesti peräti yksitoista kuukautta,[16] ja sen 187 konserttia ulottuivat yhteensä 24 eri maahan.[16] Kiertueesta tuli yhtyeen uran pisin, ja sitä on myös pidetty Iron Maidenin kiertueista kunnianhimoisimpana.[10]
World Slavery Tour käynnistyi 9. elokuuta 1984 Puolasta, jolloin Iron Maidenista tuli ensimmäinen länsimainen yhtye, joka esiintyi itäblokin maassa.[10] Kiertueen kohokohdaksi muodostui myös yhtyeen konsertti Rock in Rio -festivaaleilla, jossa yhtye konsertoi 300 000 katsojan yleisölle.[10]
Albumin äänittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]World Slavery Tourin Pohjois-Amerikan osuuteen lukeutuivat neljä konserttia Kalifornian Long Beachilla 14–17. maaliskuuta 1985, jolloin Iron Maiden esiintyi neljästi loppuunmyydyllä Long Beach Arenalla. Tuottaja Martin Birchin johdolla yhtye taltioi neljä konserttiaan Long Beachilla. Yhtye oli jo 8–10. ja 12. lokakuuta 1984 äänittänyt Birchin kanssa neljä loppuunmyytyä konserttiaan kotimaassaan Lontoon Hammersmith Odeonissa.[12] Näistä kahdeksassa konsertissa äänitetyistä live-kappaleista Iron Maiden koosti uransa ensimmäisen täysimittaisen livealbuminsa, joka sai nimekseen Live After Death.[10]
Albumin intro ja kaksitoista ensimmäistä kappaletta on äänitetty Long Beach Arenalla.[12] Long Beachilla äänitetyt kappaleet muodostavat Live After Deathin alkuperäisen LP-painoksen kolme ensimmäistä puolta, kun taas viisi Hammersmith Odeonissa taltioitua kappaletta (”Wrathchild”, ”Children of the Damned”, ”22 Acacia Avenue”, ”Die With Your Boots On” ja ”Phantom of the Opera”[12]) muodostavat levyn neljännen puolen.
Kansikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin kansikuvituksen on tehnyt brittiläinen taiteilija Derek Riggs, joka on yhtyeen maskotti Eddie the Headin luoja ja monivuotinen yhteistyökumppani. Live After Deathin kansikuvassa Eddie on kuvattu nousemassa haudastaan tulenliekkien saattelemana, kun salama iskee hänen otsaansa. Eddien taustalla on hänen hautakivensä, johon kaiverrettu kirjoitus on katkelma kirjailija H. P. Lovecraftin kirjoittamasta kauhutarinasta Nimetön kaupunki (1921):
Lovecraftin englanninkielinen runo |
S. Albert Kivisen suomennos[17] |
Albumin intro
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Live After Deathin introna on vuosina 1940–1945 Britannian pääministerinä toimineen Winston Churchillin kuuluisa puhe ”Taistelemme rannoilla” (engl. We shall fight on the beaches), jonka Churchill piti alun perin House of Commonsissa 13. toukokuuta 1940. Albumilla kuultava puhe on kuitenkin nauhoitettu 4. kesäkuuta 1940, sillä Churchillin puhetta ei alun perin taltioitu. ”Taistelemme rannoilla” -puhe toimi yhtyeen introna World Slavery Tour -kiertueen jokaisessa konsertissa, jolloin se edelsi varsinaista aloituskappaletta ”Aces High”.
»We shall go on to the end, we shall fight in France, we shall fight on the seas and oceans, we shall fight with growing confidence and growing strength in the air, we shall defend our Island, whatever the cost may be, we shall fight on the beaches, we shall fight on the landing grounds, we shall fight in the fields and in the streets, we shall fight in the hills; we shall never surrender.[18]»
”Taistelemme rannoilla” on lukeutunut Iron Maidenin konserttien ohjelmistoon myös World Slavery Tourin päättymisen jälkeen. Yhtye on käyttänyt sitä The Ed Hunter Tour-, Somewhere Back in Time World Tour- ja Maiden England World Tour -kiertueillaan ennen ”Aces High’n” soittamista.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Live After Death on yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista ja kehutuimmista livealbumeista.[11] Vuoden 1985 lokakuussa brittiläinen Kerrang! antoi albumille viiden K-kirjaimen eli viiden tähden arvion, ja samana vuonna lehti myös valitsi sen mukaan listalleen vuoden parhaista albumeista.[11] 1990-luvulla Kerrang! listasi sen myös sadan kaikkien aikojen parhaan heavy metal -albumin joukkoon.[11] AllMusicin Greg Prato on kirjoittanut albumin olevan ”helposti yksi parhaista live-hevimetallilevyistä”.[11][19] Sekä Kerrang! että Sputnikmusic ovat nostaneet sen ”mahdollisesti kaikkien aikojen parhaimmaksi livealbumiksi”.[10] Vuonna 2010 brittiläinen radioasema Planet Rock puolestaan sijoitti Live After Deathin kuudenneksi laatimallaan parhaiden livealbumien listalla.[10]
Albumin arvosteluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kappalelista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1985 alkuperäinen LP
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säv. ja san. Steve Harris, ellei toisin mainita.
| A-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Intro: Churchill’s Speech | Winston Churchill | 1.09 | ||||||
| 2. | Aces High (albumilta Powerslave, 1984) | 4.07 | |||||||
| 3. | 2 Minutes to Midnight (albumilta Powerslave, 1984) | Adrian Smith, Bruce Dickinson | 5.52 | ||||||
| 4. | The Trooper (albumilta Piece of Mind, 1983) | 3.59 | |||||||
| 5. | Revelations (albumilta Piece of Mind, 1983) | Dickinson | 5.59 | ||||||
| 6. | Flight of Icarus (albumilta Piece of Mind, 1983) | Smith, Dickinson | 3.21 | ||||||
| B-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Rime of the Ancient Mariner (albumilta Powerslave, 1984) | 13.03 | |||||||
| 2. | Powerslave (albumilta Powerslave, 1984) | Dickinson | 7.06 | ||||||
| 3. | The Number of the Beast (albumilta The Number of the Beast, 1982) | 4.48 | |||||||
| C-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Hallowed Be Thy Name (albumilta The Number of the Beast, 1982) | 7.17 | |||||||
| 2. | Iron Maiden (albumilta Iron Maiden, 1980) | 4.11 | |||||||
| 3. | Run to the Hills (albumilta The Number of the Beast, 1982) | 3.52 | |||||||
| 4. | Running Free (albumilta Iron Maiden, 1980) | Harris, Paul Di'Anno | 8.16 | ||||||
| D-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Wrathchild (albumilta Killers, 1981) | 2.54 | |||||||
| 2. | 22 Acacia Avenue (albumilta The Number of the Beast, 1982) | Harris, Smith | 6.04 | ||||||
| 3. | Children of the Damned (albumilta The Number of the Beast, 1982) | 4.19 | |||||||
| 4. | Die with Your Boots On (albumilta Piece of Mind, 1983) | Smith, Dickinson, Harris | 4.51 | ||||||
| 5. | Phantom of the Opera (albumilta Iron Maiden, 1980) | 7.01 | |||||||
| 98.09 | |||||||||
| Vuoden 1995 CD-uusintapainoksen bonuslevy | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Losfer Words (Big ’Orra) (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa lokakuussa 1984) | Harris | 4.14 | ||||||
| 2. | Sanctuary (Nauhoitettu Long Beach Arenalla 17. maaliskuuta 1985) | Harris, Di'Anno, Dave Murray | 4.40 | ||||||
| 3. | Murders in the Rue Morgue (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa 13. lokakuuta 1984) | Harris | 4.32 | ||||||
| Vuoden 1985 alkuperäinen CD-painos | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Aces High | Harris | 4.07 | ||||||
| 2. | 2 Minutes to Midnight | Dickinson, Smith | 5.52 | ||||||
| 3. | The Trooper | Harris | 3.59 | ||||||
| 4. | Revelations | Dickinson | 5.59 | ||||||
| 5. | Flight of Icarus | Dickinson, Smith | 3.21 | ||||||
| 6. | Rime of the Ancient Mariner | Harris | 13.03 | ||||||
| 7. | Powerslave | Dickinson | 7.06 | ||||||
| 8. | The Number of the Beast | Harris | 4.48 | ||||||
| 9. | Hallowed Be Thy Name | Harris | 7.17 | ||||||
| 10. | Iron Maiden | Harris | 4.11 | ||||||
| 11. | Run to the Hills | Harris | 3.52 | ||||||
| 12. | Running Free | Harris, Di'Anno | 3.16 | ||||||
| Vuoden 1998 uudelleenmasteroitu kahden CD:n painos | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
| 1. | Intro: Churchill’s Speech | Winston Churchill | 0.49 | ||||||
| 2. | Aces High | Harris | 4.39 | ||||||
| 3. | 2 Minutes to Midnight | Dickinson, Smith | 6.03 | ||||||
| 4. | The Trooper | Harris | 4.31 | ||||||
| 5. | Revelations | Dickinson | 6.11 | ||||||
| 6. | Flight of Icarus | Dickinson, Smith | 3.27 | ||||||
| 7. | Rime of the Ancient Mariner | Harris | 13.18 | ||||||
| 8. | Powerslave | Dickinson | 7.13 | ||||||
| 9. | The Number of the Beast | Harris | 4.53 | ||||||
| 10. | Hallowed Be Thy Name | Harris | 7.21 | ||||||
| 11. | Iron Maiden | Harris | 4.20 | ||||||
| 12. | Run to the Hills | Harris | 3.54 | ||||||
| 13. | Running Free | Di'Anno, Harris | 8.43 | ||||||
| 14. | Wrathchild (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa 8. lokakuuta 1984) | 3.07 | |||||||
| 15. | 22 Acacia Avenue (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa 8. lokakuuta 1984) | Harris, Smith | 6.19 | ||||||
| 16. | Children of the Damned (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa 10. lokakuuta 1984) | Harris | 4.37 | ||||||
| 17. | Die with Your Boots On (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa 10. lokakuuta 1984) | Dickinson, Smith, Harris | 5.13 | ||||||
| 18. | Phantom of the Opera (Nauhoitettu Lontoon Hammersmith Odeonissa lokakuussa 1984) | Harris | 7.23 | ||||||
Kultalevyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Maa | Kultalevy | Määrä |
|---|---|---|
| Itävalta | 1x kultaa | 25.000 |
| Kanada | 2x platinaa | 200.000 |
| Ruotsi | 1x kultaa | 50.000 |
| Englanti | 1x kultaa | 100.000 |
| Yhdysvallat | 1x platinaa | 1.000000 |
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bruce Dickinson – laulu, kitara kappaleessa ”Revelations”
- Steve Harris – basso, taustalaulu
- Adrian Smith – soolo- ja rytmikitara, taustalaulu
- Dave Murray – soolo- ja rytmikitara
- Nicko McBrain – rummut
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Daniels, Neil: Iron Maiden – koko ura. Minerva Kustannus, 2012. ISBN 978-952-492-654-6
- ↑ a b Iron Maiden - Live After Death (1985) - UK Charts Chart Active. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Iron Maiden - Live After Death (1985) - Swedish Charts swedishcharts.com. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Pennanen, Timo: Sisältää hitin, sivu 166, Otava 2006
- ↑ Iron Maiden - Live After Death (1985) - German Charts charts.surder.de. Arkistoitu 29.10.2007. Viitattu 14.3.2013. (saksaksi)
- ↑ Iron Maiden - Live After Death (1985) - Norwegian Charts norwegiancharts.com. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Iron Maiden - Live After Death (1985) - Awards on Allmusic allmusic.com. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Iron Maiden - Live After Death (1985) - Swiss Charts hitparade.ch. Viitattu 14.4.2013. (saksaksi)
- ↑ Live After Death – Commentary ironmaidencommentary.com. The Iron Maiden Commentary. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Iron Maiden – Live After Death ironmaiden.com. Iron Maidenin virallinen verkkosivusto. Viitattu 12.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Siltanen, Vesa: 30 vuotta sitten – Iron Maiden: Live After Death soundi.fi. 14.10.2015. Soundi. Viitattu 12.6.2017.
- ↑ a b c d e f Daniels, s. 68
- ↑ a b c d e World Slavery Tour 1984-1985 – Commentary ironmaidencommentary.com. The Iron Maiden Commentary. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Iron Maiden – ”Running Free” (1985) – UK Singles Chart Chart Active. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Daniels, s. 69
- ↑ Iron Maiden – ”Run to the Hills” (1985) – UK Singles Chart Chart Active. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Daniels, s. 63
- ↑ S. Albert Kivinen: H.P. Lovecraft ja Cthulhun tarusto. Portti 3/1987.
- ↑ We Shall Fight on the Beaches The Churchill Centre. Viitattu 18.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Prato, Greg: Iron Maiden – Live After Death – Songs, Reviews, Credits – AllMusic allmusic.com. AllMusic. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Stagno, Mike: Iron Maiden: Live After Death sputnikmusic.com. 5.10.2006. Sputnikmusic. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Live After Death Discogsissa. (englanniksi)
- Albumi Live After Death Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)