Monster Magnet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Monster Magnet
Tiedot
Toiminnassa 1989–
Tyylilaji stoner rock, heavy metal, psykedeelinen rock
Kotipaikka New Jersey, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Dave Wyndorflaulu ja kitara
Ed Mundelkitara
Bob Pantellarummut
Jim Baglinobasso

Entiset jäsenet

Tim Cronin, basso ja laulu
Joe Calandra, basso
Jon Kleiman, rummut
Michael Wildwood, rummut
Tom Diello, rummut
Phil Caivano, kitara
John McBain, kitara

Levy-yhtiö

Glitterhouse Records, 1989–1991
Caroline Records, 1991–1993
A&M Records, 1993–2003
SPV, 2003-

Aiheesta muualla
Kotisivut

Monster Magnet on yhdysvaltalainen stoner rock-yhtye, jota on usein pidetty genrensä menestyneimpänä ja vaikutusvaltaisimpana yhtyeenä. Dave Wyndorf (laulu ja kitara), John McBain (kitara), Tom Diello (rummut) ja Tim Cronin (laulu ja basso) perustivat yhtyeen Red Bankissä, New Jerseyssä. Alkuun yhtye oli nimeltään "Dog of Mystery", hieman myöhemmin "Airport 75", kunnes se sai lopulta lopullisen nimensä "Monster Magnet". Nimi tulee 1960-luvulla valmistetusta lelusta.[1]

Vuonna 1989 Monster Magnet julkaisi kaksi demokasettia: "Forget About Life, I'm High on Dope" ja "I'm Stoned, What Ya Gonna Do About It?". Yhtyeen ensimmäinen virallinen julkaisu oli bändin omaa nimeä kantanut EP: Monster Magnet. Vuonna 1991 yhtye kirjoitti sopimuksen Caroline Recordsin kanssa ja julkaisi ensimmäisen täysmittaisen albuminsa Spine of God. Seuraava julkaisu oli neljä laulua sisältänyt EP Tab, joka sisälsi, kaksi todella pitkää kappaletta ja 32-minuuttisen raidan "Tab...". McBain erotettiin pian julkaisun jälkeen hänen ja Dave Wyndorfin henkilökohtaisten ristiriitojen takia. McBainin korvasi Atomic Bitchwaxissakin vaikuttanut kitaristi Ed Mundell, joka soittaa vieläkin yhtyeessä.

Superjudge-albumi ilmestyi vuonna 1993. Albumi julkaistiin A&M Recordsin alla, ja vaikka moni yhtyeen alkuaikojen musiikin ystävä pitääkin levystä, se ei kuitenkaan myynyt järin hyvin. Seuraava, hieman jopa pop-vaikutteinen albumi, Dopes to Infinity sisälsi hittisinglen "Negasonic Teenage Warhead". Siitä huolimatta albumi myi vain vähän paremmin kuin Superjudge. Wyndorf muutti Nevadan Las Vegasiin aloittaakseen työn Powertripin (1998) parissa, josta tulikin yhtyeen läpimurtohitti. Powertrip erosi yhtyeen perinteisestä stoner rock -linjasta, joka sisälsi väkevämpiä rumpukomppeja ja enemmän kitaraa. Kitaristi Phil Cavaino liittyi yhtyeeseen 1998. "Space Lord", ensimmäinen single, oli suuri radiohitti ja yhtye kulki kiertueilla muun muassa Aerosmithin, Metallican ja Marilyn Mansonin kanssa. Monster Magnetin viimeinen albumi A&M Recordsilla oli vuonna 2000 julkaistu God Says No. Tämän jälkeen Joe Calandra ja Jon Kleiman lähtivät yhtyeestä sisäisten yhteenottojen takia Wyndorfin kanssa, ja heidät korvasi Jim Baglino ja Bob Pantella. 2003 Monster Magnet teki sopimuksen eurooppalaisen SPV:n kanssa. Yhtye julkaisi alkuvuodesta 2004 Euroopassa Monolithic Baby! -albumin. Julkaisu Yhdysvalloissa seurasi toukokuussa, ja levy-yhtiö oli tällä kertaa SPV America. Maaliskuussa 2005 Phil Cavaino erosi seitsemän vuoden jälkeen Wyndorfin mukaan ystävällisissä merkeissä. Jatkoa Monolithic Baby!:lle odotettiin vuoden 2006 maaliskuussa samanaikaisesti yhtyeen Euroopan-kiertueen sekä Spine of Godin ja Tabin uudelleenjulkaisujen kanssa, mutta kiertue ja levyjulkaisu jäivät kuitenkin toteutumatta.

Yhtye esiintyi Helsingin Tavastia-klubilla 9. heinäkuuta 2022 lämmittelijänä brittiläinen Saint Agnes.[2]

Monster Magnetin tyyliin ovat vaikuttaneet vahvasti 1970-luvun space rock -yhtyeet, kuten Hawkwind ja Captain Beyond. Wyndorf sisällyttää joskus osia space rock -kappaleista omiin lauluihinsa. Esimerkiksi osa Dopes to Infinity levyn nimikkokappaleen sanoista lainattu kappaleesta "Lord of Light", ja Superjudgen "Twin Earth" on uudelleentulkinta Captain Beyondin kappaleesta "Mesmerization Eclipse".

Vuosi Nimi Maininnat
1991 Spine of God Ensimmäinen täysimittainen albumi (Caroline Records).
1993 Superjudge Ensimmäinen julkaisu A&M Recordsin lipun alla.
1995 Dopes to Infinity
1998 Powertrip
2000 God Says No Viimeinen julkaisu A&M Recordsille.
2003 Greatest Hits Kokoelmalevy; julkaisijana A&M Records.
2004 Monolithic Baby! Ensimmäinen julkaisu SPV:lle
2007 4-Way Diablo
2010 Mastermind
2013 Last Patrol
2018 Mindfucker
2021 A Better Dystopia
Vuosi Nimi Maininnat
1990 Monster Magnet Ainoa julkaisu Glitterhouse Recordsille.
1991 Tab Viimeinen julkaisu Caroline Recordsille.
2001 Love Monster
  1. Jacklyn Bond, Henrik Laine: 101 Heavy Metal albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään, s. 160. Suomentanut Johanna Virtanen.Määritä julkaisija! ISBN 9789522201805
  2. Vesa Siltanen: Stoner rock -suuruus Monster Magnet saapuu kesällä Suomeen soundi.fi. 15.11.2021. Viitattu 15.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]