Messut
Messut ovat myyntiä ja markkinointia edistäviä tapahtumia. Messuilla näytteilleasettajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan tai tiedottavat niistä yleisölle. Näytteilleasettajat voivat olla esimerkiksi yrityksiä (muun muassa maahantuojat, valmistajat, mediatalot) tai muita organisaatioita kuten järjestöjä, oppilaitoksia tai kuntia. Messuja järjestetään suurelle yleisölle avoimina yleisötapahtumina sekä rajatulle kohderyhmälle suunnattuina ammattitapahtumina.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Messut kehittyivät vuosittain toistuvien markkinoiden merkityksen vähentyessä 1700-luvulla. Messut lienevät saaneet alkunsa kirkollisten juhlien yhteydessä järjestetyistä, vuosittain toistuneista markkinatilaisuuksista.lähde?
Historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomalaisten messujen historiaa
Vuonna 1919 perustettu Suomen Messut -osuuskunta järjesti itsenäisen Suomen ensimmäiset messut Helsingissä Johanneksenkirkon kentällä kesällä 1920.[1]
Messujen taloudellinen vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Messut ovat osa tapahtuma-alaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta,[2] alan liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa. Vuonna 2022 liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa,[3] seuraavana vuonna yli 2,8 miljardia euroa.[4]
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n Taloustutkimukselta tilaamassa selvityksen mukaan messut toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnille 553 miljoonan euron tulot. Seuraavana vuonna tulot romahtivat koronapandemian vuoksi 80 prosenttia.[5] Vuonna 2023 messujen talousvaikutus Suomessa oli 324 miljoonaa euroa.[6]
Messut osana yrityksen markkinointia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osallistumalla oman alansa messuille yritys voi muun muassa:[7] [8] [9]
- ylläpitää vanhoja asiakassuhteita
- luoda uusia asiakaskontakteja ja kerätä asiakasrekisteriä
- verkostoitua oman toimialan edustajien ja muiden sidosryhmien kuten median ja vaikuttajien kanssa
- vahvistaa suhteita jälleenmyyjäverkostoon
- levittää tietoa yrityksestä, tuotteista tai palveluista
- kerätä palautetta yrityksen toiminnasta
- rakentaa brändiä ja lanseerata uusia tuotteita
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sundgren, Eva: Suomen messut – yli sata vuotta markkinahumua historia.hel.fi. 18.9.2023. Viitattu 18.2.2025.
- ↑ Etla selvitti: Korona runteli tapahtuma-alaa rajusti Yle Uutiset. 6.9.2021. Viitattu 18.2.2025.
- ↑ Festareilla on tänä vuonna edessään viisi haastetta, joista osaan ne eivät voi vaikuttaa lainkaan Yle Uutiset. 30.1.2024. Viitattu 27.2.2025.
- ↑ Toimialatutkimus vahvistaa, että tapahtuma-ala jatkoi vahvaa kasvua koronan jälkeen Tapahtumateollisuus. 16.12.2024. Viitattu 27.2.2025.
- ↑ Kukkonen, Laura: Tapahtumat | Pandemia perui lukuisia messuja ja tapahtumia, suomalaiskunnat menettivät satoja miljoonia euroja Helsingin Sanomat. 7.4.2021. Viitattu 18.2.2025.
- ↑ Messujen, kongressien ja tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutus kasvoi viime vuodesta yli 25 % Messukeskus. 4.6.2024. Viitattu 27.2.2025.
- ↑ Bergström, S. & Leppänen, A.: Yrityksen asiakasmarkkinointi, s. 451. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5447-1
- ↑ Jansson: Messuguru - messumarkkinoijan ideakirja, s. 19–24. Jönköping: Fälth & Hässler, Suomen messusäätiö, 2007. ISBN 9789163190827
- ↑ Miksi messuille? Messut Suomessa. Viitattu 18.2.2025.