Santander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista Espanjan Kantabriassa. Santander on myös departementti Kolumbiassa ja pankki.
Santander
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Santander

Koordinaatit: 43°27′46″N, 3°48′18″W

Valtio Espanja Espanja
Itsehallintoalue Kantabria
Maakunta Kantabria
Hallinto
 – Pormestari Gema Igual (PP)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 35 km²
Väkiluku (2016) 172 656[1]
 – Väestötiheys 5 000 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Santander on Cantabrian itsehallinnollisen maakunnan pääkaupunki Espanjassa. Se on ranta- ja satamakaupunki Espanjan pohjoisrannikolla Biskajanlahden etelärannalla. Santanderin väkiluku vuonna 2016 oli 172 656 asukasta[1] ja siten noin kolmannes cantabrialaisista asuu alueen pääkaupungissa.

Metropolialueen väkiluku on noin 390 000.[2]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santanderin sijainti Espanjan pohjoisrannikolla, Atlantin valtameren ja Biskajanlahden rannikolla, tekee sen ilmastosta miellyttävän ja tasaisen. Kaupungin eteläpuolella Cantabrianvuoret erottavat rannikon kuumasta ja kuivasta Espanjan sisämaasta ja ylätasangosta. Rannikon ilmanala on lauhkea, tuulinen ja runsassateinen. Sijainnistaan johtuen Santander on jo vanhastaan ollut merkittävä satama ja merenkulun keskus. Nykyäänkin sieltä kulkee laivaliikennettä Ranskan ja Britteinsaarten satamiin. Cantabrian rannikkoa reunustava Biskajanlahden eteläosa tunnetaan Espanjassa nimellä Cantabrianmeri.

Rooman valtakunnan aikaan heidän 26 eaa. perustamansa asutus tunnettiin nimellä Portus Victoriae Iuliobrigensium. Sen nykyinen nimi tulee pyhimykseltä San Emeterio, marttyyriltä jonka pää tuotiin tarinan mukaan paikkakunnalle joskus kolmannella vuosisadalla. Kastilian kuningas Alfonso VIII teki San Emeterion apotista Santanderin johtajan 1187.

Myöhäiskeskiajalla Santander oli Kastilialle tärkeä satama, ja siitä tuli sittemmin myös merkittävä Amerikkaan suuntautuvan kaupan keskus. Ferdinand VI antoi sille kaupunkioikeudet 1755, joka on siis kaupungin virallinen perustamisvuosi.

Matkailun ja turismin kasvaessa 1800-luvulta alkaen Santander kehittyi tärkeäksi kylpyläkaupungiksi, jonne Espanjan kuumasta sisämaasta tullaan mielellään rentoutumaan. Siitä tuli kuningas Alfonso XIII:n suosikkilomakohde, ja kaupunki on edelleen tunnettu matkailustaan.

Espanjan sisällissodassa Santander oli muun pohjoisrannikon tavoin laillisen tasavaltalaisen hallituksen tukialueita, mutta joutui syksyllä 1937 Francon fasistisen kansallisen rintaman valloittamaksi. Synkin hetki kaupungin historiassa oli vuoden 1941 suuri tulipalo, joka tuhosi lähes koko historiallisen keskustan. Jopa keskustan katedraali kärsi pahoja vaurioita. Tämän katastrofin jälkeen kaupunkia on jälleenrakennettu ja nykyaikaistettu.

Vuonna 2005 Santanderin kaupunki vietti 250-vuotispäiviään.

Santanderin väkiluku ei viimeisten vuosikymmenien aikana ole juurikaan kasvanut, vaan se on yleensä pysynyt tasaisena.

Santander: väestökehitys vuosina 19812005

1981 1986 1991 1996 2000 2004 2005

180 328 186 145 191 079 185 410 184 264 183 799 183 955

Santanderissa on kaksi yliopistoa, joista 1972 perustettu noin 12 000 opiskelijan Universidad de Cantabria on Cantabrian koulutuksen ehdoton keskus. Toinen, Universidad Internacional Menéndez Pelayo eli UIMP, on kesäyliopisto joka on erikoistunut Espanjan kielen ja kulttuurin opetukseen ulkomaisille opiskelijoille.

Koko Cantabrian merkittävimpiä nähtävyyksiä on Altamiran luola noin 30 km länteen Santanderista. Altamira on kuuluisa kalliomaalauksistaan, jotka ovat viimeisimmän jääkauden ajalta yli 15 000 vuoden takaa.

Santanderin matkailu keskittyy Sardineron pitkille hiekkarannoille ja kasinolle. Kylpylät ovat samaten merkittäviä ja lauhkeaa meri-ilmastoa pidetään terveellisenä. Suosituin urheilulaji on jalkapallo, jonka Espanjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Segunda Divisiónissa kaupungin seura Racing Santander pelaa.

Kaupunginjohtajana on 2015 alkaen toiminut Gema Igual, joka edustaa oikeistolaista Kansanpuoluetta (PP).

  1. a b http://www.ine.es/jaxiT3/Datos.htm?t=2893
  2. Jefferey Sellers ym. (toim.): The Political Ecology of the Metropolis; Clemente J. Navarro: The Political Ecology of the Spanish Metropolis – Place, Socio–Economic and Regional Effects, 2013, s. 269

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]