Perustulo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Suomenkielisessä Wikipediassa viitemerkintöjen (mm. päiväykset) oltava suomeksi. Lähteettömiä tekstiosuuksia kohtuuttomat määrät.

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se korvaisi kokonaan tai osittain syyperustaisen sosiaaliturvan eli tietyillä perusteilla maksettavat tuet. Perustulon määrä ei vähene, vaikka saajan tulot nousisivat, mutta tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksella.

Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, joskaan ne eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa. On olemassa myös sellaisia perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisiaselvennä, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen. Jotkut vasemmistolaiset kannattavat perustuloa järjestelmänä, joka lopettaa palkkaorjuuden; toisaalta jotkut oikeistolaiset kannattavat koko sosiaaliturvan korvaamista matalalla perustulolla[1].

Perustulon avulla on mahdollista yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja purkaa kannustinloukkuja.[2] Perustulo on ratkaisu siihen, että työtä ja siten toimeentuloa työstä ei riitä kaikille[3]. Perustulon käyttöönottoa perustellaan muiden muassa pahenevalla teknologisella työttömyydellä eli ihmistyövoiman korvautumisella automaatiolla (robotit, tekoäly)[4]. Nick Srnicekin ja Alex Williamsin argumentin mukaan kapitalismin kyky (ja halukkuus) tarjota työtä kaikille on kriisissä, ja he esittävät ongelmaan ratkaisuksi perustuloa.[5]

Yleistuki tuottaa vastaavanlaisia hyötyjä ja esitetään usein perustulon vaihtoehtona.

Monetarismin kehittäjänä tunnettu Milton Friedman on kannattanut negatiivisen tuloveron muodossa toteutettua toimeentulon vähimmäistasoa. Perustuloliikkeen BIEN:in johtohahmo on Philippe van Parisj.[6] Elon Muskin mukaan automaatio ja robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon.[7][8] Muskin mukaan työpaikkojen menetykset ovat niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön.[9] Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin Mark Zuckerberg ja miljardööri Richard Branson.[10]

Ainoa maailman maa, jossa perustulo on käytössä on Iran, jossa se on ollut käytössä loppuvuodesta 2010.[11]

Perustulon käsitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain maksettavaa rahaa. Useimmissa perustulomalleissa kaikki ansaitut tulot olisivat verollisia ensimmäisestä eurosta alkaen. Itse perustulosta ei maksettaisi veroa. Yleensä perustulomalleissa veroprosentti on sama kaikissa tuloluokissa tai ainakin progressio on lievä.

Osittainen perustulo tarkoittaa perustuloa, joka ei kata minimitoimeentuloa. Useimmat konkreettiset Suomeen ehdotetut perustulomallit lähtevät siitä, ettei perustulo voi olla niin suuri, että sillä yksinään tulisi toimeen pitkää aikaa, ja siksi näitä malleja on kutsuttu osittaisiksi perustulomalleiksi. Näiden mallien ongelmana on, että niissä perustulon päälle tarvitaan edelleen tarvehankintaista sosiaaliturvaa, jolloin järjestelmä ei ole yhtä yksinkertainen kuin täydelliset perustulomallit. Osittainenkin perustulo kuitenkin yksinkertaistaisi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää huomattavasti.

Perustuloa on myös kutsuttu kansalaistuloksi ja kansalaispalkaksi, joista jälkimmäistä on käytetty tarkoittamaan hieman eri asiaa. Esimerkiksi Jan Otto Anderssonin teksteissä kansalaispalkka on perustulon kaltainen tuki, mutta se maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyödyllistä työtä. Tällaista työtä olisi toiminta kolmannen sektorin järjestöissä. Kansalaispalkka voisi olla suurempi kuin pelkkä kaikille automaattisesti maksettava perustulo tai kansalaistulo. Kansalaispalkan ideana on aktivoida ihmisiä toimimaan kansalaisyhteiskunnassa.

Osallistumistuloksi on kutsuttu mallia, jossa perustuloon liittyy erilaisia ihmisen aktiivisuuteen liittyviä ehtoja (kuten kansalaispalkassa). Taloustieteilijä Anthony Atkinson loi käsitteen ehdottamalla osallistumistuloa (participation income) vain niille, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä tai osallistumalla erilaisiin hoito- ja kansalaisjärjestötehtäviin.

Yhteiskunnallinen osinko on perustulosta käytetty termi, joka viittaa siihen, että kaikilla kansalaisilla on oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien työllä kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta.

Negatiivinen tulovero on Milton Friedmanin kehittämä verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Tässä mallissa määritellään tietty kuukausittainen verotettavan tulon alaraja. Kaikista sen summan alle jäävistä ansioista maksetaan ansioiden päälle tulotukea eli negatiivista veroa. Kaikista summan ylittävistä tuloista maksetaan normaalia veroa. Tässä mallissa rajaveroprosentti on yleensä sama kaikissa tuloluokissa.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thomas Paine.

Varhainen perustuloa muistuttavan idean kannattaja oli Thomas Paine (1737–1809), joka hahmotteli ajatusta pamfletissaan Agrarian Justice vuodelta 1795. Painen mukaan jokainen viljellyn maan haltija oli yhteisölle velkaa, sillä hän oli syrjäyttänyt kaikki muut ihmiset heille luonnostaan kuuluvilta mailta ja näin saattanut heidät kurjuuteen. Siitä hyvästä hänen tuli maksaa korvaus. Kerätyt varat koottaisiin yhteiseen rahastoon, josta maksettaisiin kaikille kansalaisille kertakorvaus heidän 21 vuotta täyttäessään. Lisäksi sokeat, rammat ja 50 vuotta täyttäneet saisivat pienemmän summan joka vuosi. [13]

Erilaisia sosiaalisen tai kansallisen osingon ajatuksia esitettiin pitkin 1800- ja 1900-lukua eri taloustieteilijöiden ja sosiologien kirjoituksissa. Huomattavimpana Oxfordissa professorina toimineen G. D. H. Colen 1930-luvun kirjoitukset ja taloustieteilijä James Meaden monet kirjat 1930-luvulta 1990-luvulle.lähde?

Sosiaalinen osinko (social credit) sai laajaa kannatusta brittimajuri Clifford Douglasin ideoimana. Siinä esitetään, että kaikille kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Ajatuksena oli lisätä kansalaisten ostovoimaa jakamalla heille rahaa. Laman ja työttömyyden vaivaamalla 1930-luvulla ajatus kasvoi kansanliikkeeksi, joka osallistui vaaleihin monissa maissa. Eniten menestystä puolue sai Kanadassa. Ajatus perustulosta kysynnän lisääjänä hautautui kuitenkin keynesiläisten, valtion roolia korostaneiden ideoiden varjoon.lähde?

Perustulomallista vakavimman ehdotuksen teki Isossa-Britanniassa liberaalipoliitikko Juliet Rhys-Williams vuonna 1943. Se jäi kuitenkin toteuttamatta, kun brittiläinen sosiaaliturvajärjestelmä rakennettiin William Beveridgen ideoiden pohjalta syy- ja ansioperustaiseksi. Samankaltaisia malleja toteutettiin useimmissa läntisissä teollisuusmaissa.[14]

Perustulomallit nousivat uudelleen keskusteluun, kun keynesiläisyyttä alettiin kyseenalaistaa taloustieteessä. Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixonin hallinto esitteli laajoja uudistuksia maan sosiaaliturvaan. Ideoiden takana oli Milton Friedman ja hänen muotoilema negatiivinen tulovero. Negatiivista tuloveroa kokeiltiin neljässä eri projektissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1968-1982.[15] Friedman popularisoi ideansa vuonna 1962 kirjassaan Capitalism and Freedom.lähde?

Martin Luther King, Jr. vaati köyhyyden hävittämistä joko perustulon tai työtakuun avulla kirjassaan Tästä eteenpäin – sekasorrosta yhteyteen (1967).[16]

Friedman argumentoi negatiivisen tuloveron puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki uudistuksesta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin poikkeavia elementtejä, jotka saivat hänet vastustamaan lakialoitetta. Lopulta kongressi ei hyväksynyt esitystä[17]. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta työttömille sekä erityisryhmille on erillisiä tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu käyttöön myös monissa muissa maissa, kuten Suomessa.lähde?

Kanadassa tehtiin 1974–1979 MINCOME-kokeilu Dauphinissa, Manitobassa. Kokeilussa 30 prosentille kaupungin asukkaista annettiin 15 000:n Kanadan dollarin turvattu vuositulo (guaranteed annual income).[18][19]

Kanadassa liberaalihallituksen asettama komissio ehdotti negatiivisen tuloveron käyttöönottoa vuonna 1985, mutta valtaan nousseet konservatiivit pitivät ehdotusta liian kalliina ja jättivät sen toteuttamatta.lähde?

Brittiläiset ekonomit Guy Standing ja Hermione Parker ovat kehittäneet erilaisia perustulomalleja. Erityisesti Parkerin konkreettiset laskelmat osittaisen perustulon vaihtoehdoista ja kustannuksista ovat vaikuttaneet useisiin viimeaikaisiin perustulomalleihin. Näitä malleja on ehdotettu otettavaksi käyttöön Isossa-Britanniassa, mutta ehdotukset eivät ole saaneet poliittista tukea.[17]

Belgialainen ekonomisti Philippe van Parijs on perustellut perustuloa marxilaisin perustein. Hän kannattaa perustuloa, jonka määrää kohotettaisiin vähitellen yhdessä verotuksen kanssa, niin että ihmiset saisivat lopulta lähes kaikki tulonsa perustulosta. Näin saavutettaisiin kommunismi, eli yhteiskunta, jossa jokainen antaisi kykyjensä mukaan ja saisi tarpeittensa mukaan. Palkkatyö lakkaisi ja työtä tehtäisiin lähinnä harrastuksena. Parijs näkee, että nyky-yhteiskunnassa työstä on tulossa harvojen etuoikeus ja joidenkin työssäkäyvien haluttomuus huolehtia työtä tekemättömistä muistuttaa 1800-luvun kapitalistien haluttomuutta ratkaista työläisten köyhyyden kysymys. Mitään vallankumousta tai sosialismia Parijsin "kapitalistinen tie kommunismiin" ei edellyttäisi. Sittemmin Parijs on vaimentanut marxilaisia perusteluita perustulolle.[20]

Iranissa Mahmud Ahmadinežadin hallinto otti käyttöön perustulon loppuvuodesta 2010. Samassa yhteydessä leikattiin bensiinin, ruoan ja eräiden palveluiden tukiaisia. Vuosina 2007–2008 kansalaisille jaetut epäsuorat tukiaiset olivat arviolta 27 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kooltaan 77,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria[21]. Iranin kokemuksia perustulosta on käytetty tutkittaessa sen vaikutuksia työmarkkinoihin.[22][23]

Sveitsissä 5. kesäkuuta 2016 järjestettiin kansanäänestys perustulon tekemisestä perustuslailliseksi oikeudeksi. Perustulon tasoksi oli määritelty 2 500 Sveitsin frangia kuukaudessa. Ennen äänestystä aiheesta oli käyty keskustelua neljä vuotta ja huhtikuussa järjestetty kysely osoitti perustulon kannatukseksi noin 40 prosenttia. Kansanäänestyksessä 76,9 prosenttia vastusti ja 23,1 prosenttia kannatti.[24][25]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton olisi halunnut sisällyttää kaikille yhdysvaltalaisille maksettavan perustulon vaaliohjelmaansa. Clintonin mielestä perustulon idea on kiehtova. Clinton ei kuitenkaan saanut perustulon matematiikkaa toimimaan ja jätti perustulon vaaliohjelman ulkopuolelle.[26]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2020 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Andrew Yang kampanjoi 1 000 Yhdysvaltain dollarin kuukausittaisella perustulolla. Yang kutsuu perustuloa ”Freedom Dividendiksi” ja mainitsee että aluksi perustulo loisi 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa kulutuskysynnän kasvun kautta.[27]

Tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustulo heikensi työllisyyttä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satunnaiskokeessa perustulo 1000 $/kk vähensi sekä saajien muita tuloja (1500 $/v.), työmarkkinoille osallistumista (2 %-yksikköä) ja työtunteja (1,4 h/viikko) verrattuna kontrolliryhmään. Puolisoidenkin työmarkkinoille osallistuminen heikkeni vastaavasti. Ei ollut vaikutusta työllistymisen laatuun, inhimilliseen pääomaan panostamiseen tai muuhun tuottavaan toimintaan, mutta vapaa-aika ja liikenteessä oleminen lisääntyivät.[28]

Terveyteen ei vaikutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitään merkkejä terveyden paranemisesta ei löytynyt kyselyissä eikä mittauksissa, vaikka alussa stressi väheni ja sairaaloiden ja päivystyksen käyttö lisääntyi. Hyvinkin pienet parannukset voidaan tulosten perusteella sulkea pois merkitsevällä varmuudella. Sama koskee mielenterveyttä, toisen vuoden kohdalla hyvinkin pieniä parannuksia. Uni, fyysinen aktiivisuus ja monet muut mittarit tuottivat nollatuloksen. Matalatuloisista oli muodostettu satunnaisesti koeryhmä ja vertailuryhmä.[29]

Argumentteja perustulon puolesta ja vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustuloa puolustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:

  • Perustulo takaisi minimitoimeentulon ja poistaisi köyhyyttä. Tämä argumentti koskee erityisesti kehitysmaita.[30]
  • Aiemmin ihmistyötä vaativat toiminnot korvataan roboteilla, automaattisilla järjestelmillä ja muilla teknisillä parannuksilla – tätä ilmiötä on kutsuttu esimerkiksi termeillä automaatio ja robotisaatio. Saavutetut hyödyt tulee jakaa kaikkien kesken[31], jolloin nykyisenkaltaisen palkkatyön muutos voi alkaa.[32][33]
  • Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa. Nykyiset käsitteet saattavat johtaa harhaan etenkin niitä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Toisaalta nykyinen järjestelmä taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keinotella tukea väärin perustein.[34]
  • Perustulo antaisi kansalaisille mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Työnteko toisi kaikissa tapauksissa lisää tuloja ja hyvinvointia eikä uhkaisi taloutta, kuten nykyisessä järjestelmässä voi kannustinloukkujen takia käydä. Perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kehittää itseään tai tehdä työtä joustavasti eri elämäntilanteissa.[35]
  • Perustulo edistäisi luovuutta, lisäisi yritteliäisyyttä, alentaisi riskinoton kynnystä sekä lisäisi luottamusta ja mahdollisuutta yhteistoimintaan. Se vähentäisi työttömyyttä, koska se tekisi osa-aikaisen työnteon kiinnostavammaksi ja kannattavammaksi.[36].
  • Perustulo lopettaisi kansalaisten nöyryyttämisen. Esimerkiksi opiskelija, työtön, kotiäiti ja eläkeläinen voisivat entistä enemmän vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Perustulon ansioita voisi olla luovuuden vapautuminen, tasa-arvon kasvu ja vapaa-ajan lisääntyminen. Ihmisten vapaus yleensäkin lisääntyisi ja se edistäisi henkistä hyvinvointia: esimerkiksi vanhemmat voisivat ratkaista työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen nykyistä joustavammin.[35]
  • Määräaikainen tai osa-aikainen työnteko ei olisi uhka, vaan jopa mahdollisuus. Viranomaisten tarve sosiaalialalla vähenisi, ja tämä toisi helpotusta väestön ikääntymisen myötä uhkaavaan työvoimapulaan. Ulkomaisen työvoiman värvääminen ainakin EU:n alueelta saattaisi sekin helpottua.[35]
  • Hallinnollinen kontrolli ja ihmisten riippuvuussuhde hallinnosta on jo itsessään nöyryyttävää. Tilannetta pahentaa se, että ihmisen arvo määräytyy työmarkkina-aseman mukaan mutta ”kunnollisia” työpaikkoja ei kuitenkaan riitä kaikille. Kun toimeentulo olisi kansalaisen perusoikeus, siihen ei lyötäisi kielteistä leimaa.[37]
  • Perustulo olisi helpompi hahmottaa kuin nykyinen sosiaaliturva. Esimerkiksi työtön voisi olla varma omasta rahatilanteestaan, koska tukia ei jälkikäteen perittäisi takaisin. Kukaan ei joutuisi vaikeuksiin tukipäätöksiä odottaessaan, vaan rahaa tulisi tietty määrä joka kuukausi.[38]
  • Vähentämällä valtion byrokratiaa saataisiin aikaan suuret säästöt.
  • Edistäisi jäljellä olevien työtehtävien nopeaa automaatiota, kun työnteko ja toimeentulo on eriytetty.[5]
  • Parantaisi perheen ruokahuollon varmuutta.[39]
  • Mahdollistaa suunnitella elämää eteenpäin.[18]
  • Voisi vähentää köyhyyteen liittyvää sairastavuutta, kuten stressiä, korkeaa verenpainetta, kakkostyypin diabetesta jne.[40]
  • Voisi aiheuttaa 8,5 prosentin vähentymisen sairaalakäynneissä etenkin tapaturmien, loukkaantumisten ja mielenterveyden osalta.[19]
  • Kasvattaisi sosiaalista koheesiota.[41]
  • Vähentäisi toisen henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvia parisuhteita (tyypillisesti sellaisia jossa mies tukee naista taloudellisesti).[42]
  • Vähentäisi prostituutiota (erään tutkimuksen mukaan 92 % prostituoiduista haluaisi luopua prostituutiosta, mutta eivät pysty rahan tai ruoan vuoksi).[43]
  • Vähentäisi rikollisuutta.[41][44]
  • Kasvattaisi taloutta. Rahoittamalla täysin valtionvelkaa ottamalla 1 000 Yhdysvaltain dollarin suuruinen kuukausittainen perustulo johtaisi bruttokansantuotteen kasvamiseen Yhdysvalloissa 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden kuluessa.[45]
  • Vaikuttaisi yrittäjyyteen siihen kannustavasti ja mahdollistaisi riskipitoista innovatiivisuutta.[46]

Vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustuloa vastustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:

  • Perustulo ei ”lisäisi sosiaalista pääomaa” tai ”yhteiskunnallista koheesiota”.[47]
  • Terveen ja täysi-ikäisen tulisi olla ensisijaisesti vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan.[48]
  • Perustulo antaisi opiskeluhaluttomille nuorille, elämässä syrjäytyneille, mielenterveydeltään järkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elää siten, että kenenkään ei tarvitsisi kiinnittää heihin huomiota.[48]
  • Perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. Ainoastaan työ luo uutta hyvinvointia jaettavaksi. [49]
  • Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin matalapalkkaisten töiden kysyntä vähenisi
  • Perustulosta syntyisi paljon kustannuksia: SDP:n mukaan eräs perustulomalli vaatisi yli kymmenen miljardia euroa lisää rahaa perustulon maksamiseen kaikille täysi-ikäisille suomalaisille.[48]
  • Perustulo olisi jonkinlainen ”aikuisten lapsilisä”, jonka turvin olisi mahdollista jatkaa miellyttävää opiskelijaelämää keski-ikään.[34]
  • Antaisi yhteiskuntamoraalisesti vääränlaisen viestin[50]
  • Ristiriidassa yleisesti hyväksytyn protestanttisen työetiikan kanssa[51]
  • Kotirouvayhteiskunnan kasvu.[52]

Keskustelua maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikassa suurin oppositiopuolue Democratic Alliance on vuodesta 2000 lähtien kannattanut perustuloa työmarkkinoiden voimakkaan vapauttamisen kanssa. Hallitseva puolue African National Congress on vastustanut perustuloa, vaikka sen jäsenten ja liittolaisten keskuudessa onkin kannatusta.[53]

Israelin keskuspankki on suositellut perustuloa Israelin parlamentille.[54] Israelissa on käytössä matalapalkkaisten tukia, mutta niitä ei ole yhdistetty työttömyys- ja muihin tukiin.

Berliiniläisen Hertie School of Governance -korkeakoulun professori Claus Offe arvioi, että perustulo sopii huonosti yhteen uusklassisen talousopin kanssa. Tämä ideologia onkin hänestä jo aikansa elänyt. Markkinaliberalistinen kasvuajattelu ei ole hänen mielestään koskaan toiminut käytännössä, mutta ongelmien on oletettu johtuvan vain siitä että mallia ei ole sovellettu tarpeeksi johdonmukaisesti. Niinpä ongelmia on yritetty ratkaista sijoitusmyönteisemmällä talouspolitiikalla ja sosiaali- ja työvoimakuluja leikkaamalla. Vasemmistopuolueetkin ovat tehneet myönnytyksiä ja toivoneet sen edistävän työllisyyttä. Tulos on kuitenkin saattanut olla jopa aiottua päinvastainen, esimerkiksi silloin kun irtisanomiset ovat nostaneet osakekursseja. Claus Offe pitää siksi perustuloa ainoana keinona, jolla kansalaisten aktiivisuutta voidaan lisätä ilman että työn tuottavuus kärsii. Perustulon toimivuudesta ei kuitenkaan voi olla täysin varma, ennen kuin erilaisia malleja kokeillaan. Perustuloon voitaisiin Offen mukaan kuitenkin siirtyä asteittain, ilman että koko työmarkkina- ja sosiaalisysteemiä uudistetaan kerralla.[55]

Ylen artikkelin mukaan[56] Suomessa tehtävä kokeilu on herättänyt runsaasti huomiota maailmalla vuonna 2017.[57][58][59]

Matt Bruenigin mukaan Yhdysvalloissa rikkain yhden prosentin väestönosa saa jo "perustulon" pääomatulojen muodossa. Bruenig korostaa että passiivinen tulo joka on irrallaan työnteosta on siis jo olemassa. Yhdysvalloissa 30 prosenttia kansantulosta päätyy pääomatuloina pääoman omistajille. Bruenigin ajatuksen mukaan pääomatulot pitäisi vain jakaa tasaisesti kaikille kansalaisille sen sijaan että ne päätyvät vain joillekin.[60][61]

Perustulo ei ratkaise ihmisen elämän tarkoitukseen, sosiaaliseen statukseen ja omaan identiteetiin liittyviä ongelmia. Tähän asti työpaikat ja työ ovat tarjonneet ihmisille juuri näitä asioita.[62]. Teknologinen työttömyys ja perustulon varassa eläminen saattavat aiheuttaa ihmisille eksistentiaalisen kriisin.[63]

Alaskan luonnonvaroista jaettu osinko ei ole saanut ihmisiä lopettamaan työntekoa ja jäämään työvoiman ulkopuolelle. Osa-aikatyön suosio on kasvanut.[64] Osa-aikatyön tekeminen lisää tutkimusten mukaan äitien onnellisuutta kokopäiväiseen kotiäitiyteen ja kokopäiväiseen työntekoon verrattuna[65].

Vuonna 2016 sijoittaja Bill Gross on esittänyt mielipiteen, että tulevaisuudessa rahaa kannattaisi ehkäpä käyttää vallankumoukselliseen perustuloon. Grossin mukaan poliitikoiden tarjoamat ratkaisut uudelleenkoulutuksesta ja koulutuksesta eivät synnytä talouskasvua eikä hyviä työpaikkoja opiskelijoille. Grossin mukaan nelivuotinen yliopistokoulutus tekee vain ihmisistä parempia Jeopardyssa, ja työpaikkoja syntyy koulutusalalle. Grossin mukaan ihmiset tarvitsevat toimeentuloa, ja hänen mukaansa jos perustulo kuulostaa sosialismilta, niin ihmisten pitäisi tottua siihen. Gross myös esitti helikopterirahaa kannattavan mielipiteen.[66]

Giánis Varoufákis kannattaa perustuloa. Hänen mielestään sitä ei voi kuitenkaan toteuttaa verottamalla työntekijöitä. Hän ei kannata perustuloa, jossa tavalliselle kansalaiselle annettava tulonsiirto perustuu toiselta kansalaiselta työtulosta verotettuun osaan. Varoufákiksen mukaan perustulo täytyy rahoittaa pääomasta ja perustulon pitää olla universaali oikeus pääomatuloon.[67]

Yuval Noah Hararin mielestä on ongelmallista että perustulo on kansallinen ratkaisu. Hararin mukaan automaatiovallankumouksen myötä teknologisesta työttömyydestä kärsivät eniten matalamman tulotason maat, kuten Honduras tai Bangladesh. Hararin mukaan vain rikkailla mailla on varaa perustuloon, ja rikkaiden ja köyhien maiden ero tulee kasvamaan.[68][69]

Taloustieteilijä Joseph Stiglitz sanoi vuoden 2017 lopulla BBC:n haastattelussa, että perustulon sijaan Skotlannin hallituksen pitäisi ensisijaisesti keskittyä tulonsiirtojen priorisointiin heille jotka tarvitsevat niitä eniten, työpaikkojen luontiin jotta jokaiselle joka haluaa työpaikan on saatavilla työpaikka sekä elämiseen riittävän palkan varmistamiseen heille jotka työskentelevät kokopäiväisesti. Stiglitz ajattelee, että tulonsiirrot pitää kohdistaa niitä tarvitseville eikä jakaa tasaisesti kaikille. Stiglitz pitää kuitenkin perustuloa teknologisen työttömyyden ratkaisuna, mutta painottaa että perustulo ei ole kokonaisvaltainen ratkaisu teknologiseen työttömyyteen.[70]

Maailmanpankin vuoden 2019 World Development Reportissa mainitaan työn muuttuva luonne ja raportissa mainitaan uusi yhteiskuntasopimus ja yhtenä vaihtoehtona esitetään perustulo. Perustulosta myös mainitaan että se on testaamaton ja taloudellisesti haastava kehitysmaille.[71]

Keskustelu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Perustulokeskustelu Suomessa

Kiinnostusta ja pilottikokeita maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen perustulokokeiluissa 2 000 henkilöä sai vastikkeettoman 560 euron kuukausisumman työttömyyskorvauksen sijaan ajanjaksolla 1.1.2017–31.12.2018.[72][73] Kokeilu herätti välittömästi kansainvälistä huomiota. Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana perustulo ei lisännyt osallistujien työllisyyttä verrattuna verrokkiryhmään.[74] Verrokkeihin verrattuna he tunsivat kuitenkin terveytensä paremmaksi ja olivat vähemmän stressaantuneita.[75][76]

Hollannin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollannissa on vuonna 2001 otettu käyttöön noin 150 euron kuukausittainen perustulo, joka maksetaan ”veronpalautuksen” nimellä kuukausittain kansalaisille kaikissa perheissä, joissa on vähänkään ansiotuloja.[77] Työttömyysturvan saajat eivät kuitenkaan saa tätä perustuloa.[78] Uudistuksen yhteydessä siirrettiin verotuksen painopistettä ympäristö- ja kulutusveroihin.[77]

Intian perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiassa ollaan kiinnostuneita perustulosta keinona vähentää köyhyyttä. Intiassa on tehty kolme perustulopilottia[79]. Intiassa aiotaan suorittaa pilotteja ennen kuin päätös maanlaajuisesta perustulosta tehdään. Valtiovarainministeriön pääneuvonantaja Subramanian sanoo että perustulo pudottaisi köyhyyden 0,5 prosenttiin ja perustulo maksaisi 4–5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Subramanian mukaan perustulo edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja antaa voimaa maan köyhille. Pääasiassa keskiluokkaisille annettavat ruokaan, polttoaineisiin ja lannoitteisiin annettavat tuet maksavat 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.[80] Vuosina 2011-2012 useissa Intian kylissä toteutettiin perustulokokeilu,[81] koska hallitus on ehdottanut taattua perustuloa kaikille kansalaisille.[82] Havaittiin, että perustulo nosti alueella nuorten koulutustasoa 25 %.[83]

Israelin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelissa vuonna 2018 voittoa tavoittelematon hanke GoodDollar aloitti globaalin taloudellisen kehyksen rakentamisen kestävän ja skaalautuvan yleisen perustulon tarjoamiseksi uuden digitaalisen lohkoketju-omaisuustekniikan avulla. Voittoa tavoittelemattoman organisaation tavoitteena on perustaa vertaisrahansiirtoverkko, jossa rahaa voidaan jakaa yleisen perustulon periaatteiden mukaisesti eniten apua tarvitseville sijainnista riippumatta. Projekti keräsi eTorosta miljoona dollaria.[84][85]

Kanadan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadassa Ontarion provinssin hallitus käynnisti kolmivuotisen perustulokokeilun vuonna 2017[86]. Perustuloa kokeiltiin 4 000 henkilöllä, jotka olivat tuettuja tai matalatuloisia[87]. Osanottajille maksetun perustulon määrä vaihteli alle 700 dollarista yli 2 000 dollariin kuukaudessa[86]. Kokeilussa oli määrä tarkastella muiden muassa sitä, minkälaisia vaikutuksia perustulolla olisi henkilöiden terveyteen ja lasten koulutukseen kolmen vuoden aikana[87]. Mutta vuoden 2018 vaaleissa valtaan astui uusi hallitus, joka keskeytti kokeilun jo vuoden kuluttua väittäen sen osoittautuneen epäonnistuneksi[86]. Perustulon maksatus päättyi maaliskuussa 2019[86]. Uusi hallitus keskeytti myös kokeilun arvioinnin[86]. McMaster-yliopiston rahoittamassa kyselytutkimuksessa havaittiin kuitenkin useimpien kokeiluun osaa ottaneiden kohdalla parannuksia terveydessä ja erityisesti henkisessä hyvinvoinnissa, samoin kuin työmarkkinoille osallistumisessa, ravitsemuksessa, asumisolosuhteissa, taloudellisessa tilanteessa ja sosiaalisissa suhteissa[86]. Perustulo myös vähensi terveydenhuoltopalveluiden käyttöä[86]. Monet perustuloa saaneet siirtyivät parempiin työpaikkoihin ja neljännes haastatelluista aloitti opiskelun[86]. Perustulo ei parantanut vammaisten työllistymistä, mutta hekin kertoivat kokeilun myötä parantuneesta terveydestä ja entistä paremmista elinolosuhteista[86].

Kenian perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GiveDirectly-kokeilu vähävaraisessa Nairobin kylässä, Keniassa, on marraskuusta 2017[88] lähtien yksi pisimmistä perustulo-projekteista, jonka on määrä toimia 12 vuoden ajan.[89][90]

Abhijit Banerjeen johtaman tutkimusryhmän väliraportti julkaistiin syyskuussa 2023. [91]

Namibian perustulokokeilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omitara, Namibia

Namibiassa on vuodesta 2008 kokeiltu 100 Namibian dollarin (noin kymmenen euron) kuukausittaista perustuloa Otjiveron kylässä. Kokeilun takana on Basic Income Grant Coalition, johon kuuluu Namibian evankelis-luterilainen kirkko, ammattiyhdistysjärjestöjä sekä Labour Resource and Research Institute.[92] Projektin rahoittajina toimivat Saksan evankelinen kirkko, namibialaiset kansalaisjärjestöt ja yksittäiset tukijat ympäri maailmaa. Kahden vuoden jälkeen kylän lapset eivät enää käytännössä kärsineet nälästä, kun ongelma koski ennen kokeilua noin puolta lapsista, 90 prosenttia lapsista suoritti peruskoulua (kun ennen vastaava määrä oli 40 prosenttia) ja paikallisen terveyskeskuksen käyttäjämäärä nelinkertaistui. Uusia taloudellisia toimia syntyi, esimerkiksi naisen perustama leipomo ja miesten aloittama tiilituotanto. Poliisitilaston mukaan salametsästys ja puuvarkaudet laskivat 60 prosentilla. Seudun valtasuhteet alkoivat muuttua, kun naisten asema parantui ja kyläläiset kohtasivat valkoiset farmarit itsevarmemmin. Vastatoimena juopotteluun kyläläiset perustivat komitean, joka antaa neuvoa rahankäytössä, kapakat ovat maksupäivänä suljettuina ja lasten perustulo maksetaan pääsääntöisesti naisille. Negatiivinen vaikutus oli muuttoliike muualta: kun kokeilun alussa Otjiveron kylässä asui 1 100 ihmistä, kahden vuoden aikana kylään muutti arviolta 100–200 ihmistä (yleensä sukulaisia, jotka eivät saaneet omaa perustuloa). Namibian hallitus ei ole jatkanut projektia, vaikka osa ministereistä on henkilökohtaisesti tukenut sitä. Valtion verovirasto oli ennen kokeilua suositellut maanlaajuista perustuloa köyhyyden vähentämiseksi.[93]

Ugandan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittoa tavoittelematon järjestö käynnisti tammikuussa 2017 Ugandan Fort Portalin kylässä projektin nimeltä Eight. Se tarjoaa tuloja 56 aikuiselle ja 88 lapselle mobiilimaksamisen avulla.[94]

Yhdysvaltojen perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaskassa mineraalivaroista kertyneitä tuloja kerätään rahastoon, jonka tuotosta maksetaan vuosittaista osinkoa jokaiselle koko kalenterivuoden ajan osavaltiossa asuneelle hakijalle[95]. Nimellä Permanent Fund Dividend kutsuttua vuosittaista tuloa on maksettu vuodesta 1982[96]. Henkeä kohden maksettava summa vaihtelee vuosittain[96]. Vuonna 2008 summa oli 3 269 dollaria, vuonna 2012 se oli 878 dollaria[96], ja vuonna 2015 se oli 2 072 dollaria[95].

Austinissa 135 pienituloista perhettä sai 1000 dollaria kuussa vuosina 2022–2023 järjestetyssä kokeilussa.[97] Perheet käyttivät saamansa rahan enimmäkseen asumismenoihin[98]. Jotkut vähensivät työssäkäyntiä voidakseen opiskella tai hoitaa lapsiaan, kun taas jotkut lisäsivät työssäkäyntiä onnistuttuaan ratkaisemaan liikkumisongelmiaan[98]. Ruokaturva parani[98]. Mielenterveysongelmat lievittyivät, mutta pahenivat jälleen siinä vaiheessa, kun kokeilun tiedettiin olevan loppumassa.[98]

Minneapolisissa järjestettävässä kokeilussa 200 pienituloista perhettä saa 500 dollaria kuukausittain kahden vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden jälkeen saajien ei oltu havaittu tekevän vähemmän työtä kuin ennen. Saajilla oli parempi mielenterveys, vakaampi talous ja korkeampi ruokaturva kuin vastaavassa tilanteessa olleilla kotitalouksilla, jotka eivät saaneet rahaa. Saajat käyttivät rahan enimmäkseen ruokaan ja vuokranmaksuun.[99]

Baltimorelaisessa pilottihankkeessa 200 nuorten vanhempien perhettä saa 1000 dollaria kuussa kahden vuoden ajan. Kyselyjen mukaan osanottajat ovat käyttäneet rahansa laskuihin, auton kuluihin, ruokaostoksiin ja lasten hoitoon.[100]

Denverissä 800 pienituloisinta perhettä saa 1000 dollaria kuussa vuodesta 2022 alkaen[101].

Los Angelesin ja San Franciscon alueilla 100 koditonta sai 750 dollaria kuussa vuoden ajan. Ohjelma vähensi kodittomuutta. Saajat käyttivät rahasta suurimman osan ruokaan, sitten asumiseen, liikkumiseen, vaatteisiin, terveydenhoitoon ja muihin kuluihin. Vain kaksi prosenttia rahasta käytettiin tupakkaan, alkoholiin tai huumeisiin.[102]

Ensimmäinen Yhdysvaltojen kaupunki, jossa kokeiltiin perustuloa oli Kaliforniassa sijaitseva Stockton[103]. Stocktonissa on 315 000 asukasta[103]. Heistä 130 sai 500 dollaria kuukaudessa vuoden 2019 helmikuusta lähtien puolentoista vuoden ajan[104]. Kokeilu on kaupungin 27-vuotiaan pormestarin idea[103]. Se tunnettiin nimellä SEED[105]. Koronakriisin kansalaisille tuottamien vahinkojen vuoksi kokeilua pidennettiin vuoden 2021 tammikuuhun saakka[105].

Havaijin osavaltion lainsäätäjät ovat äänestäneet syyskuussa 2017 perustulokokeilun puolesta. Havaijilla ihmiset työskentelevät maatalouden ja palveluiden parissa. Pikaruokaloiden, ravintoloiden ja hotellien työntekijöiden työt ovat korvautumassa roboteilla. Perustuloa harkitaan koska se nähdään keinona pitää Havaijin talous vakaana.[106]

The Spark of Hudson ja Humanity Forward Foundation perustivat HudsonUPin[107] New Yorkin Hudsonissa lokakuussa 2020.[108][109] Hankkeen tavoitteena on antaa 500 dollarin kuukausittainen perustulo 25 asukkaalle. Projekti kestää viisi vuotta ja sitä verrataan 50 ihmiseen, jotka eivät saa perustuloja.

Saksan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa järjestettiin 500 henkilön kolme vuotta kestävä perustulokokeilu vuonna 2019.[110] Kokeilua kutsutaan nimellä HartzPlus.[111]

Sveitsin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden kestävä kokeilu, jossa vähintään puolet Rheinaun kylän 1 300 asukkaasta saisi 2500 Sveitsin frangin (noin 2 200 euron) kuukausittaisen perustulon.[112][113]

Toteutuksia maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoa maailman maa, jossa perustulo on laajasti käytössä on Iran, jossa se on ollut käytössä loppuvuodesta 2010.[11]

Iranin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranissa Mahmud Ahmadinežadin hallinto otti käyttöön perustulon loppuvuodesta 2010 kansallisena perustulo-ohjelmana. Samassa yhteydessä leikattiin bensiinin, ruoan ja eräiden palveluiden tukiaisia.[114] Summa vastasi vuonna 2012 noin 40 Yhdysvaltain dollaria per henkilö kuukaudessa, eli 480 dollaria vuodessa yhdelle henkilölle ja 2 300 dollaria viiden hengen perheelle.[115][116] Vuosina 2007–2008 kansalaisille jaetut epäsuorat tukiaiset olivat arviolta 27 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kooltaan 77,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria[21]. Iranin kokemuksia perustulosta on käytetty tutkittaessa sen vaikutuksia työmarkkinoihin.[22][23]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Honkanen, Pertti. Soininvaara, Osmo. Ylikarhi, Ville: Perustulo. Kohti toimivaa perusturvaa. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto ry, 2007.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Birnbaum, Simon: Basic Income. Määritä julkaisu!22 November 2016. doi:10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Ratkaiseeko perustulo mitään? Ota haltuun argumentit puolesta ja vastaan sitra.fi. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 24.5.2023.
  3. ↑ Professori Katherine Gibson: Palkkatyötä ei riitä kaikille, talous ajateltava uusiksi yle.fi. Arkistoitu 13.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  4. ↑ Santens, Scott: Surviving the Machine Age, s. 107–116. Palgrave Macmillan, Cham, 17 April 2018. doi:10.1007/978-3-319-51165-8_7 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b Srnicek, Nick; Williams, Alex. Inventing the Future: Postcapitalism and a World Without Work. Verso Books. pp. 103–104. ISBN 9781784780968.
  6. ↑ Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit (Arkistoitu – Internet Archive). Yle 16.10.2017.
  7. ↑ Clifford, Catherine: Elon Musk says robots will push us to a universal basic income—here’s how it would work cnbc.com. 18 November 2016. Arkistoitu 6 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  8. ↑ Elon Musk Thinks Automation Will Lead to a Universal Basic Income fortune.com. Arkistoitu 7.4.2023. Viitattu 24.5.2023.
  9. ↑ Clifford, Catherine: Elon Musk: Robots will take your jobs, government will have to pay your wage cnbc.com. 4 November 2016. Arkistoitu 16 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  10. ↑ Clifford, Catherine: What billionaires and business titans say about cash handouts in 2017 (Hint: lots!) cnbc.com. 28 December 2017. Arkistoitu 7 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  11. ↑ a b http://nordic.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 14-16
  13. ↑ Agrarian Justice By Thomas Paine www.ssa.gov. Viitattu 24.5.2023.
  14. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 18.
  15. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 18-19.
  16. ↑ Jordan Weissmann: Martin Luther King's Economic Dream: A Guaranteed Income for All Americans The Atlantic. 28.8.2013. Viitattu 24.5.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b Honkanen et al. 2007, s. 19.
  18. ↑ a b Copland, Simon: What if the state provided everyone with a basic income? bbc.com. Arkistoitu 3.10.2019. Viitattu 24.5.2023.
  19. ↑ a b Canadian Public Policy - Online Archive economics.ca. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 24.5.2023.
  20. ↑ Van Parijs Philippe, Marxism recycled, Cambridge university press, Cambridge, 1994
  21. ↑ a b Overview worldbank.org. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 24.5.2023.
  22. ↑ a b Iran tried its own basic income scheme — and people didn't give up their jobs nordic.businessinsider.com. 23.6.2017. Arkistoitu 21.9.2018. Viitattu 24.5.2023.
  23. ↑ a b Hamid Tabatabai: From Price Subsidies to Basic Income: The Iran Model and its Lessons basicincome.org. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 24.5.2023.
  24. ↑ When the Welfare State Met the Flat Tax foreignpolicy.com. Arkistoitu 22.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  25. ↑ Swiss referendum: 40% set to vote in favour of basic income basicincome.org. 24 April 2016. Arkistoitu 24 joulukuu 2022. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  26. ↑ https://www.jacobinmag.com/2017/12/universal-basic-income-inequality-work (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Chandran, Nyshka: Andrew Yang: universal basic income to protect jobs from automation cnbc.com. 10 September 2018. Arkistoitu 27 tammikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  28. ↑ Eva Vivalt, Elizabeth Rhodes, Alexander W. Bartik, David E. Broockman & Sarah Miller: The Employment Effects of a Guaranteed Income: Experimental Evidence from Two U.S. States heinäkuu 2024. National Bureau of Economic Research.
  29. ↑ Sarah Miller, Elizabeth Rhodes, Alexander Bartik, David Broockman, Patrick Krause & Eva Vivalt: Does Income Affect Health? Evidence from a Randomized Controlled Trial of a Guaranteed Income 21.7.2024. Michiganin yliopisto.
  30. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 22.
  31. ↑ Vasemmiston tavoitteet 2016–2019 - Vasemmisto Vasemmisto. 16.6.2016. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  32. ↑ Professori Katherine Gibson: Palkkatyötä ei riitä kaikille, talous ajateltava uusiksi Yle Uutiset. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  33. ↑ ”Palkkatyö on kontrollia, perustulo vapautta” Kansan Uutiset. 21.7.2012. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  34. ↑ a b Perustulo ei ole sytyttänyt (Iltalehti 15.3.2007, s. 5).
  35. ↑ a b c Suomen Kuvalehti 9.3.2007: Uusi perusta (pääkirjoitus).
  36. ↑ Vadén, Tere & Suoranta, Juha: Perustulo on pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraava menestystekijä Perustulo on pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraava menestystekijä. Juha Suoranta, blogi 2011.
  37. ↑ Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 22.
  38. ↑ Maarit Olkkola: Ei/Kyllä. Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 25.
  39. ↑ http://proof.utoronto.ca/wp-content/uploads/2017/06/Paper-Tarasuk-BIG-EN-17.06.13-1712.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Talks at Google: Paul Mason: 'PostCapitalism' – Talks at Google youtube.com. 3 March 2016. Viitattu 28 July 2016.
  41. ↑ a b Will basic income lower crime? - Basic Income News basicincome.org. 12 December 2016. Arkistoitu 7 helmikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  42. ↑ Breaking the Vicious Circle: Basic Income and Sexual Exploitation - Basic Income News basicincome.org. 18 March 2017. Arkistoitu 14 huhtikuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  43. ↑ Santens, Scott: True Freedom Comes With Basic Income medium.com. 11 November 2016. Arkistoitu 23 joulukuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  44. ↑ Santens, Scott: Why Should We Support the Idea of an Unconditional Basic Income? medium.com. 2 June 2014. Arkistoitu 10 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  45. ↑ Universal Basic Income Could Grow the U.S. Economy by 12.5% fortune.com. Arkistoitu 22.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  46. ↑ Santens, Scott: Universal Basic Income will Accelerate Innovation by Reducing Our Fear of Failure medium.com. 1 December 2016. Arkistoitu 10 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  47. ↑ SDP:n tilaama Kalevi Sorsa -säätiön selvitys (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ a b c SDP: Perustulo on silmänkääntötemppu sdppuolue.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  49. ↑ Kokoomus kokoomus.fi. Arkistoitu 13.10.2006. Viitattu 8.2.2007.
  50. ↑ https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3049169-perustulo-kumoaisi-yhteiskunnan-perusarvoja (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Lillrank; Hamilo; Lepomäki. Perustili - toimeliaisuuteen, työllistämiseen ja säästämiseen kannustava sosiaaliturvan kokonaisuudistus. https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2013/12/Perustili_final1.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  52. ↑ https://www.vihrealanka.fi/juttu/perustulokoe-el%C3%A4in-avaa-kiinnostavasti-perustuloa-ja-yhteiskunnan-arvoja (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Welfare in Wonderland? The Politics of Basic Income Grant in South Africa, 1996-2002 etes.ucl.ac.be. Arkistoitu 3.1.2006. Viitattu 11.2.2008.
  54. ↑ Bank of Israel recommends negative income tax - Globes English globes.co.il. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 11.2.2008.
  55. ↑ Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 23.
  56. ↑ Perustulokokeilu ihastuttaa ja ihmetyttää maailmalla – "Suomesta saa ilmaista rahaa" Yle. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  57. ↑ La Finlande commence à expérimenter le revenu universel Le Monde. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  58. ↑ Finlandia, laboratorio mundial de la renta básica universal El Pais. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  59. ↑ Free Cash in Finland. Must Be Jobless. New York Times. Arkistoitu 25.12.2016. Viitattu 6.1.2017.
  60. ↑ Bruenig, Matt: The UBI already exists for the 1% medium.com. 1 January 2017. Arkistoitu 16 marraskuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  61. ↑ Worstall, Tim: Matt Bruenig Says The 1% Already Gets A Universal Basic Income - So Why Not One For All? forbes.com. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 24.5.2023.
  62. ↑ Wadhwa, Vivek: Perspective - Why Universal Basic Income and tax breaks won’t save us from the jobless future washingtonpost.com. 9 June 2017. Arkistoitu 21 joulukuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  63. ↑ What If the Robot Utopia Leads to an Existential Crisis for Humans? motherboard.vice.com. 25 April 2016. Arkistoitu 20 joulukuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  64. ↑ Study Finds People Given Basic Income Are Likely To Keep Working truththeory.com. 20 February 2018. Arkistoitu 5 maaliskuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  65. ↑ Kaisa Kakko: Masennus uhkaa kotiäitiä. Terve.fi-sivusto 21.05.2012. http://www.terve.fi/vanhemmuus-ja-kasvatus/masennus-uhkaa-kotiaitia (Arkistoitu – Internet Archive)
  66. ↑ Bill Gross on helicopter money and Universal Basic Income creditwritedowns.com. 4 May 2016. Arkistoitu 11 elokuu 2022. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  67. ↑ Varoufakis, Yanis: The Universal Right to Capital Income - by Yanis Varoufakis project-syndicate.org. 31 October 2016. Arkistoitu 14 maaliskuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  68. ↑ https://www.friendsofeurope.org/publication/basic-income-not-panacea-step-towards-new-social-contract (Arkistoitu – Internet Archive)
  69. ↑ Automation could destroy poor economies, says historian futurism.com. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 24.5.2023.
  70. ↑ SCOTLAND, UK: Nobel-winning economist Joseph Stiglitz cautions again Basic Income during BBC interview - BIEN basicincome.org. Arkistoitu 21.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  71. ↑ http://documents.worldbank.org/curated/en/816281518818814423/pdf/2019-WDR-Report.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  72. ↑ Money for nothing: is Finland's universal basic income trial too good to be true? the Guardian. 12.1.2018. Arkistoitu 8.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  73. ↑ Is Finland’s basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages? the Guardian. 19.2.2017. Arkistoitu 11.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Finland to end basic income trial after two years the Guardian. 23.4.2018. Arkistoitu 2.8.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  75. ↑ Nagesh, Ashitha: Finland basic income 'did not help jobless' bbc.com. 8 February 2019. Arkistoitu 14 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  76. ↑ Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään - ”Yllättävän tyrmäävä tulos” iltalehti.fi. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 24.5.2023.
  77. ↑ a b Perustulo - kohti toimivaa perusturvaa, Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri, Vihreä sivistysliitto, s. 19, 44 ja 95
  78. ↑ Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero (Arkistoitu – Internet Archive), Osmo Soininvaara 24.2.2009.
  79. ↑ UK, Thomas Colson, Business Insider: The Indian government is considering introducing a Universal Basic Income businessinsider.com. Arkistoitu 30.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  80. ↑ India's government thinks a Universal Basic Income could eradicate poverty nordic.businessinsider.com. 1 February 2017. Arkistoitu 25 helmikuu 2019. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  81. ↑ INDIA: Basic Income Pilot Project Finds Positive Results Basic Income News (Web Archive 2014). Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 24.5.2023.
  82. ↑ Giacomo Tognini: Universal Basic Income, 5 Experiments From Around The World worldcrunch.com. Arkistoitu 22.9.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  83. ↑ Roy Abhishek: Part 2 of SPI's Universal Basic Income Series Seven Pillars Institute. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 17.7.2021.
  84. ↑ Jason Williams: GoodDollar: Send Not For Whom The Bell Tolls, It Tolls For Thee The Fintech Times. 17.5.2019. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  85. ↑ Valentina Moya: GoodDollar: cryptocurrencies would end inequality - LatinAmerican Post latinamericanpost.com. Arkistoitu 13.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  86. ↑ a b c d e f g h i Ferdosi, McDowell, Lewchuk & Ross: Southern Ontario’s Basic Income Experience https://labourstudies.mcmaster.ca/documents/southern-ontarios-basic-income-experience.pdf
  87. ↑ a b CNBC: Canada tests 'basic income' effect on poverty amid lost jobs cnbc.com. 30 November 2017. Arkistoitu 10 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  88. ↑ Dylan Matthews: This Kenyan experiment seeks to dispel an insidious myth about poor people Vox. 6.3.2017. Arkistoitu 2.6.2017. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  89. ↑ How a universal basic income stabilized Kenyans in bad times MIT Sloan. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  90. ↑ Tavneet Suri: Universal basic income helped Kenyans weather COVID-19 - but it’s not a silver bullet The Conversation. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  91. ↑ [https://conference.nber.org/conf_papers/f192616.pdf Universal Basic Income: Short-Term Results from a Long-Term Experiment in Kenya](englanniksi) Viitattu 20.12.2023
  92. ↑ Haarmann, Claudia & Dirk: Basic Income Grant Coalition - Namibia bignam.org. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 25.5.2010.
  93. ↑ Haastattelu Herbert Jauch (LaRRI): Publik-Forum nro. 8/2010: 22-23
  94. ↑ Eight Eight. Arkistoitu 18.8.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  95. ↑ a b Alaska residents to each get $2,072 from oil fund payout | Reuters web.archive.org. 13.4.2018. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 24.5.2023.
  96. ↑ a b c The Alaska Model: a citizen's income in practice | openDemocracy web.archive.org. 30.4.2013. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 24.5.2023.
  97. ↑ Kenneth Niemeyer: Austin experimented with giving people $1,000 a month. They said they spent the no-strings-attached cash mostly on housing. Business Insider. Viitattu 29.1.2024. (englanti)
  98. ↑ a b c d https://www.urban.org/sites/default/files/2024-01/Austin_Guaranteed_Income_Pilot_Participant_Outcomes_at_12_Months.pdf
  99. ↑ Katie Balevic: A guaranteed basic income program in Minneapolis found that even after a year of giving recipients $500 a month, they weren't working any less Business Insider. Viitattu 1.2.2024. (englanti)
  100. ↑ Charles R. Davis: Young parents in Baltimore are getting $1,000 a month, no strings attached, a deal so good some 'thought it was a scam' Business Insider. Viitattu 4.2.2024. (englanti)
  101. ↑ Kenneth Niemeyer, Noah Sheidlower: Denver's Basic Income Project has been so successful it's getting more funding and an extension Business Insider. Viitattu 6.2.2024. (englanti)
  102. ↑ Natalie Musumeci: $750 a month was given to homeless people in California. What they reported spending it on is more evidence that universal basic income works. Business Insider. Viitattu 6.2.2024. (englanti)
  103. ↑ a b c This US city is launching a basic income experiment weforum.org. Arkistoitu 24.12.2022. Viitattu 24.5.2023.
  104. ↑ Anita Chabria: What would a universal basic income mean for America? Stockton thinks it has the answer latimes.com. Arkistoitu 15.6.2019. Viitattu 16.6.2019.
  105. ↑ a b Linnea Feldman Emison: The Promising Results of a Citywide Basic-Income Experiment The New Yorker. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 16.7.2020. (englanti)
  106. ↑ Nichols, Greg: Hawaii considers country's first Universal Basic Income - ZDNet zdnet.com. Arkistoitu 18.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  107. ↑ Marguerite Ward May 12, 2020, 1:26 Pm: Andrew Yang launches UBI cash experiment in upstate New York Business Insider. Arkistoitu syyskuu 18, 2021. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  108. ↑ Universal Basic Income pilot program to launch in Hudson NEWS10 ABC. 11.5.2020. Arkistoitu 21.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  109. ↑ Andrew Yang foundation to give some New Yorkers $500 per month for 5 years PIX11. 11.5.2020. Arkistoitu 30.4.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanti)
  110. ↑ Kaiser, Tobias: Grundeinkommen: Berliner Verein will Hartz-IV-Empfängern bedingungslose Grundsicherung ermöglichen welt.de. 6 December 2018. Arkistoitu 1 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  111. ↑ Germany: The first basic income experiment in Germany will start in 2019 - BIEN basicincome.org. Arkistoitu 18.5.2023. Viitattu 24.5.2023.
  112. ↑ Swiss town set for universal basic income experiment thelocal.ch. 6 June 2018. Arkistoitu 19 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  113. ↑ Angstmann, Raffaela: Grundeinkommen soll in Zürcher Gemeinde Rheinau getestet werden nzz.ch. 7 June 2018. Arkistoitu 6 kesäkuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  114. ↑ Economic jihad The Economist. 23.6.2011. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 17.7.2021.
  115. ↑ Iran introduced a basic income scheme, and something strange happened World Economic Forum. Arkistoitu 9.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  116. ↑ Hamid Tabatabai: Basic Income Guarantee and Politics: International Experiences and Perspectives on the Viability of Income Guarantee, s. 285–300. New York: Palgrave Macmillan US, 2012. ISBN 978-1-137-04530-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 17.7.2021). (englanti)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lahtinen, Ilpo: Perustulo, kansalaisen palkka. Helsinki: Hanki ja jää, 1992. ISBN 951-8916-31-4
  • Perkiö, Johanna: Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit. Kelan tutkimus työpapereita, 2016, nro 85/2016. Helsinki: KELA. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perustulo.

Suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perustulo&oldid=22802804”