Punaselkähaukka
Punaselkähaukka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Alaheimo: | Buteoninae |
Suku: | Deguhaukat Geranoaetus |
Laji: | polyosoma |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
Katso myös | |
Punaselkähaukka (Geranoaetus polyosoma) on deguhaukkojen sukuun kuuluva lintulaji.[4] Sitä tavataan Argentiinassa, Chilessä, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Paraguayssa, Perussa ja Uruguayssa sekä Falklandinsaarilla.[1]
IUCN:n mukaan punanhiirihaukka (Buteo poecilochrous) on tämän lajin alalaji. Asia lienee edelleen kiistanalainen, sillä ITIS pitää niitä eri lajeina.[1]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sen pituus vaihtelee 45–62 cm ja siipiväli voi olla 113–151 cm. Painoa sillä voi olla 800 grammasta 1 800 grammaan. Molempien sukupuolten ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kaikilla aikuisilla on valkoinen pyrstö, jossa on musta raita. Harmaissa siivissä on tummia poikkijuovia. Muuten höyhenys vaihtelee hyvin paljon tummanharmaasta lähes valkoiseen, ja joillakin yksilöillä voi alapuoli olla punertava. Naarailla on usein punertava selkä, koirailla yleensä ei, mutta poikkeuksia on.[5] Alalaji exsul, jota tavataan Juan Fernándezin saarilla, ei ole yhtä vaihteleva, ja molemmat sukupuolet ovat alta valkeita ja päältä harmaita. Joidenkin mielestä se kannattaisi erottaa omaksi lajikseen.
Elinpiiri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punaselkähaukan elinpiiri on hyvin vaihteleva. Vuoristossa se elää puurajan yläpuolella, Tyynenmeren reunavuorilla, Patagonian aroilla, viljellyillä alueilla ja jokien reunamilla, pyökkimetsissä, kosteissa esivuoriston metsissä ja alavissa metsissä. Mikään sen muodoista ei kuitenkin ole yleinen alle 500 metrin korkeudessa. Juan Fernándezin saarilla elävää alalajia tavataan tulivuorten rinteillä köyhillä heinäaroilla kaikilla korkeuksilla. P. Poecilochrous on usein yleinen puurajan yläpuolella altiplanolla, ylempänä (yli 5 000 m) kuin juuri mikään muu petolintu. Joskus saattaa jokin lintu näkyä vuoriston pensaikoissa ja kitukasvuisissa Polylepis-metsissä jopa 900 metrissä mutta harvoin kuitenkaan 2 900 metrin alapuolella.
Birdlifen mukaan punaselkähaukan elinpiiriä ovat lauhkean vyöhykkeen sekä subtrooppiset ja trooppiset metsät, lauhkean vyöhykkeen sekä subtrooppiset ja trooppiset ylänköjen ruohoarot sekä subtrooppiset ja trooppiset ylävät pensastot ja kuivat ja kosteat pensastot 500 metristä 5 000 metriin saakka.[6]
Pesintä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punaselkähaukka pesii eri vuodenaikoina. Pesä on suuri risupesä, jonka materiaalina se käyttää, mitä tarjolla on. Joskus ne pesivät yhdessä.[7] Se munii 1–3 munaa. Haudonta kestää 26–36 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 40–74 päivän ikäisinä. Suuremmat, ylempänä elävät haukat hautovat pitempään, ja niiden pesäpoikasaika kestää pitempään kuin alempana.
Alalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ITIS:n mukaan sillä on kaksi alalajia:[2]
- Geranoaetus polyosoma exsul Salvin, 1875
- Geranoaetus polyosoma polyosoma (Quoy & Gaimard, 1824)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Geranoaetus polyosoma IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Buteo polyosoma (TSN 175390) itis.gov. Viitattu 29.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Buteo poecilochrous (TSN 175389) itis.gov. Viitattu 29.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ South American Classification Committee (2009). Re-split Buteo poecilochrous from B. Polyosoma. (englanniksi)
- ↑ Birdlife.org (englanniksi) viitattu 29.8.2012
- ↑ Neotropical birds, viitattu 29.8.2012