Taylor Hicks

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taylor Hicks

Taylor Reuben Hicks (s. 7. lokakuuta 1976 Birmingham, Alabama) on yhdysvaltalainen soul-laulaja ja lauluntekijä, joka voitti American Idolin viidennen tuotantokauden. Hän voitti Katharine McPheen finaalissa. Hicks alkoi esiintyä ammattimaisesti jo teini-ikäisenä blues-baareissa ja on julkaissut kaksi omakustanne-levyä.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taylor Hicks syntyi 7. lokakuuta 1976 Saint Vincent's Hospital -nimisessä sairaalassa Birminghamissa, Alabamassa. Hänen vanhempansa ovat Brad Hicks ja Pamela Dickinson Hicks. Pienenä hänen hiuksensa olivat vaaleat, mutta tummuivat pikkuhiljaa. Hiukset alkoivat harmaantua hänen ollessaan 13–14-vuotias. Hicks kasvoi Hooverissa, jonne hän ja hänen perheensä muuttivat Hicksin ollessa 8-vuotias. Vanhemmat erosivat samana vuonna. Hicks jäi asumaan isänsä ja äitipuolensa Lindan luokse. Vaikea lapsuus on yksi syy, joka ajoi Taylor Hicksin blues- ja soul-musiikin pariin. Hänellä on nuorempi velipuoli, Sean Hicks, joka ehdotti Taylorille osallistumista American Idoliin.

Koulunsa Hicks kävi Berry High Schoolissa ja valmistui Hoover High Schoolista 1995. Hän pelasi koulun urheilujoukkueessa baseballia, jalkapalloa ja koripalloa. Hän opiskeli Auburnin yliopistossa liiketaloutta, mutta jätti opiskelut kesken kolmen vuoden jälkeen.

Hicks osti ensimmäisen huuliharppunsa 16-vuotiaana kirpputorilta Bessemerissä, Alabamassa ja opetteli soittamaan sitä itse. Hän harjoitteli huuliharpunsoittoa matkimalla sillä erilaisia ääniä: ohi lentävää lentokonetta tai ilmastointilaitetta. Ensimmäinen kappale, jonka hän oppi soittamaan oli Supertrampin "Take the Long Way Home". Hicks oli 18-vuotias, kun hän kirjoitti ensimmäisen laulunsa "In Your Time" ja opetteli soittamaan kitaraa 19-vuotiaana.

Collegessa ollessaan Hicks kuului bändiin nimeltä Passing Through, josta hän myöhemmin erosi perustaakseen oman bändin. Hän levytti In Your Time -albumin omakustaisentena 1997. Levy sisälsi sekä livetaltioita että studiossa äänitettyä musiikkia. Vuonna 2000 hän muutti Nashvilleen ja työskenteli siellä mm. veteraanimuusikkojen Billy Earl McClellandin ja Percy Sledgen kanssa. Hän levytti myös kolmen kappaleen demon, mutta ei onnistunut löytämään levy-yhtiötä itselleen. Hicks jätti Nashvillen vuoden jälkeen ja palasi Alabamaan, jossa kiersi soittamassa eri baareissa ja festivaaleilla. Hicks on esiintynyt yhdessä mm. James Brownin, Tom Pettyn, Jackson Brownen, Drive-By Truckersin, Robert Randolphin ja Keb Mon kanssa. Vuonna 2005 Hicks levytti toisen omakustanteisen levynsä Under the Radar.

American Idol

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hicks osallistui koelauluihin Las Vegasissa. Hänen piti alun perin osallistua koelauluihin Memphisissä, mutta Memphisin koelaulut peruttiin hurrikaani Katrinan pelastustöiden takia. Taylor itse oli ollut hurrikaania edeltävänä iltana ystävänsä häissä New Orleansissa ja hänen lentonsa peruttiin. Lentoyhtiö tarjosi Hicksille korvauksena tästä ilmaisen lentolipun mihin tahansa Yhdysvaltoja. Taylor päätti lentää Las Vegasiin. Hicks esitti koelauluissa kappaleet "A Change Is Gonna Come" ja "Swanee River Rock". Tuomareista Randy Jackson ja Paula Abdul sanoivat kyllä, Simon Cowell sanoi että Hicks ei ikinä pääsisi finaaleihin asti. Hicksin ensimmäisen finaaliesiintymisen jälkeen Simon Cowell myönsi olleensa väärässä.

Hicks voitti viidennen American Idolin 24. toukokuuta 2006. Kilpailussa annettiin ennätykselliset 63,4 miljoonaa ääntä. Hicks oli voittaessaan 29-vuotias ja ohjelman historian vanhin voittaja.

American Idolin jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hicks kirjoitti levytyssopimuksen Arista Records/19 Recordings Unlimitedin kanssa. Ensimmäinen single "Do I Make You Proud" debytoi ykköseksi Billboard Hot 100 -listalla ja myi kultaa. Hicks oli kesän aikana vierailevana tähtenä useissa konserteissa mm. yhdessä Widespread Panicin kanssa Los Angelesissa, Snoop Doggin kanssa City Stages -festivaaleilla Birminghamissa sekä Willie Nelsonin kanssa. Hicks osallistui myös kesän aikana yhdessä muiden American Idol -finalistien kanssa American Idols LIVE! -kiertueelle, joka kesti heinäkuulta syyskuulle. Taylor Hicksin entisen bändin jäsenet, nykyiseltä nimeltään "The Little Memphis Blues Orchestra", kiersivät kiertueen mukana "varjokiertueena". Hicks ilmestyi keikoille useasti vierailevana tähtenä ja usein mukaan tuli myös muita idoleita, kuten esim. Elliott Yamin, Ace Young, Bucky Covington ja Chris Daughtry. Kesällä Taylor Hicks valittiin myös People Magazinen Amerikan tavoitelluimmaksi poikamieheksi.

Taylor Hicksistä on julkaistu elämäkerta, jonka haamukirjoittaja on Rolling Stonen toimittaja David Wild, ja sen julkaisi kesällä 2007 kustantamo Random House.

2006–2007: Taylor Hicks

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studiotyöskentely ensimmäisen levy-yhtiön julkaiseman levyn Taylor Hicks äänittämiseksi alkoi lokakuussa 2006. Paikkana oli Calabasas, Kalifornia ja studiotyöskentely kesti yhteensä kuusi viikkoa. Levy julkaistiin Yhdysvalloissa joulukuun 12. päivä ja se debytoi 2. sijalla Billboard 200 -listalla. Sen ilmoitettiin myyneen platinaa 17. tammikuuta 2007. Taylor Hicks aloitti levynsä promokiertueen 21. helmikuuta 2007 Jacksonvillestä, Floridasta. Kiertue päättyy Seattleen (WA) 12. toukokuuta 2007. Kesän aikana Hicks tulee kiertämään vielä useilla yksittäisillä festivaaleilla.

Hicks on käyttänyt Internetiä tehokkaasti markkinointikanavanaan. Lokakuun lopulla 2006 Rehearsals.com alkoi viikoittain julkaista Hicksin bänditreenejä, marraskuussa suosittu fani-blogi Gray Charles kirjoitti yhteistyösopimuksen Hicksin kanssa ja tuli täten Taylor Hicksin viralliseksi tiedotuskanavaksi, jossa julkaistiin Hicksin viikoittaisia audio-tervehdyksiä faneille sekä Hicksin vanhoja live-äänityksiä. Joulukuussa Taylor Hicksistä tuli ensimmäinen GoFish.comin esittelemä artisti sivuston "Artist Voices" -sarjassa.

Taylor Hicksin fanit tunnetaan nimellä "Soul Patrol". Alkuperästä ei ole tietoa, mutta nimi alkoi vakiintua heti koelaulujen jälkeen internetin fanisivustoilla. Hicks mainitsi Soul Patrolin toistuvasti esitystensä jälkeen. Hicksin voitettua American Idolin hänen ensimmäiset sanansa olivat "Soul Patrol".

  • In Your Time (1997)
  • Under the Radar (2005)
  • Taylor Hicks (2006)
  • Do I Make You Proud (2006)
  • Takin’ It to the Streets (2006)
  • Just to Feel That Way (2007)
  • Heaven Knows (2007)
  • What’s Right is Right (2009)
  • Seven Mile Breakdown (2009)
  • SOS (Save My Body, Save My Soul) (2010)
  • Silent Night (2015)
  • Call Paul (2017)
  • Six Strings and Diamond Rings (2017)
Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.