Ulvilan raha-aarre
Ulvilan raha-aarre on satakuntalaisen Ulvilan kirkon vierestä löydetty keskiaikaisista hopearahoista koostuva rahakätkö. Se löydettiin lokakuussa 2004 kirkon pohjoisseinustalta viemäröintitöiden yhteydessä. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin Suomesta löydetty keskiaikainen aarre.[1]
Raha-aarre käsittää kaikkiaan 1 474 ulkomaalaista kolikkoa, jotka edustavat 11 keskiaikaista rahatyyppiä. Kolikot olivat nahkaisessa pussissa, joka puolestaan oli laitettu kannella varustettuun kookkaaseen tinatuoppiin.[2][3] Pussi painoi lähes 1,2 kiloa. Samassa yhteydessä löydettiin myös lapsen hauta, mutta löydöt eivät todennäköisesti liity toisiinsa.lähde? Kätkö on ilmeisesti tehty 1390-luvulla,[2][3] koska löydetyistä rahoista uusin on vuodelta 1390.lähde?
Suurin osa pussissa olleista rahoista oli ruotsalaisia. Mukana oli myös Gotlannissa, Tallinnassa, Tartossa, Norjassa ja Hampurissa lyötyjä kolikoita. Kansallismuseon rahakammion johtajan Tuukka Talvion mukaan niiden arvo on ollut noin 28 silloista Ruotsin valtakunnan markkaa. Summa on ollut suuri, esimerkiksi Ulvilan kaupunki maksoi samoihin aikoihin kuninkaalle veroa vain 20 markkaa vuodessa. Rahojen kätkijää ei tunneta. Erään teorian mukaan ne on saatettu piilottaa Itämerellä tuohon aikaan vaikuttaneilta merirosvoilta, Vitaaliveljiltä.[2]
Noin 70 kolikkoa, nahkapussi ja tinakannu olivat esillä Porissa Satakunnan museon perusnäyttelyssä vuosina 2006–2016.[2] Raha-aarre konservoitiin kulttuurikummiprojektissa Suomen Monetan tuella, ja se on esillä Kansallismuseossa 20. helmikuuta 2019 alkaen kesäkuun alkuun.[3]
Löydetyt rahatyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen kaksipuolisia Tukholmassa, Kalmarissa ja Söderköpingissä lyötyjä aurtoja 1370–1380-luvuilta.
- Tukholmassa, Kalmarissa, Söderköpingissä ja Västeråsissa lyötyjä brakteaatteja 1300-luvun puolivälistä.
- Ruotsalaisia ja norjalaisia penninkejä 1300-luvulta.
- Gotlantilaisia Visbyssä lyötyjä aurtoja (gootteja) 1300-luvun jälkipuoliskolta.
- Liivinmaalaisia artigeja Tallinnasta ja Tartosta 1300-luvun lopulta.
- Hampurilainen witten 1300-luvulta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuukka Talvio:Ulvilan aarre -väliaikatietoja, Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005.
- Ulvilan aarre tutkittu, Arkeologia NYT! 1/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ulvilan kätkö maan suurin keskiaikainen aarre (Vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 27.2.2005. Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 9.4.2012.
- ↑ a b c d Ulvilan raha-aarre saanee jäädä Satakunnan Museoon (Archive.org) Porin Sanomat. 12.10.2011. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 9.4.2012.
- ↑ a b c Tapio Pukkila: Ulvilan raha-aarre on konservoitu Kansallismuseoon Yle.fi, uutiset. 13.2.2019. Viitattu 13.2.2019.