Veronkierto
Veronkierto on lakeja ja verojärjestelmän sääntöjä periaatteessa noudattavaa mutta kuitenkin lakien tarkoituksesta poikkeavaa toimintaa omien verojen pienentämiseksi tai välttämiseksi kokonaan.[1] Veronkierto voi tapahtua esimerkiksi lainsäädännön aukkoja (ns. porsaanreikiä) tai erilaisia keinotekoisia järjestelyitä hyödyntämällä. Yleiskielessä kutsutaan veronkierroksi usein myös veropetosta, joka on eräs rikostyyppi. Veronkiertoa ei pidä sekoittaa (lain tarkoituksen mukaiseen) verosuunnitteluun,[2][3] vaikka niiden välillä ei olekaan tarkkaa rajaa.[4]
Veronkierron erään pääryhmän muodostavat tapaukset, joissa oikeudellisen muodon ja taloudellisen sisällön välillä on ristiriita. Tällöin väärinkäytetään sinänsä laillisia verotusmuotoja. Toinen ryhmä on sarjatoimet, joissa oikeustoimi jaetaan keinotekoisesti useaan osaan, jotta niiden yhteinen veroseuraamus olisi vähäisempi kuin yhden kokonaisuuden veroseuraamus. Intressinpuutetilanteeksi nimitetään sopimustilannetta, jossa toisella sopijapuolella on olennainen verotuksellinen päämäärä määrittää sopimusehdot mieleisekseen. Toisella sopijapuolella tällaista intressiä ei ole. Ostaja saattaa esimerkiksi maksaa myyjän eri aikoina hankkimista osakkeista eri hinnan.[5]
Useaa veromuotoa varten verolakeihin on säädetty veron kiertämistä ehkäisevä yleislauseke. Näistä tärkein on verotusmenettelylakiin[6] sisältyvä yleislauseke, joka koskee tulo- ja varallisuusverotusta. Arvonlisäverolaissa[7] on vastaava säännös, samoin laissa elinkeinotulon verottamisesta[8]. Siirrettäessä etuja osakeyhtiöltä osakkeenomistajalle saatetaan syyllistyä peiteltyyn osingonjakoon. Myös väliyhteisöjen käytössä voidaan syyllistyä rikolliseen menettelyyn.
Veronkierron laajuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aalto-yliopiston professori Tomi Viitalan mukaan ei ole olemassa luotettavia arvioita veronkierron aiheuttamista tulonmenetyksistä Suomessa tai juuri muuallakaan.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Verokilpailu
- Veroparatiisi
- Verokalenteri
- Harmaa talous
- Hallintarekisteri
- Kannustin
- Luxemburg-vuodot
- Siirtohinnoittelu
- Double Irish – Dutch Sandwich
- Yrityksen saattohoito
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Veron kiertämissäännöksen soveltaminen vero.fi. ”Veron kiertämissäännös voi tulla sovellettavaksi tilanteissa, joissa oikeustoimi sinällään on yksityisoikeudellisesti moitteeton.” Viitattu 15.6.2023.
- ↑ Factum, Weilin+Göös 2003–2005.
- ↑ Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994, ISBN 951-861-433-4.
- ↑ Veron kiertämissäännöksen soveltaminen vero.fi. ”Hyväksyttävän verosuunnittelun ja veron kiertämiseen välistä tarkkaa rajaa on mahdotonta etukäteen määritellä.” Viitattu 15.6.2023.
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1131–1134.
- ↑ Laki verotusmenettelystä, 28 §. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arvonlisäverolaki, 181 §.
- ↑ Laki elinkeinotulon verottamisesta, 52h §.
- ↑ Harmaa talous ei ole valtion rahasampo Helsingin Sanomat. 8.4.2016. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 19.4.2016.